Ehdotus: Pojat koulutielle tyttöjä myöhemmin

Peruskoulujen lukuvuoden päätyttyä osa perheistä sulattelee tietoa koululaisensa luokalle jäämisestä.

Vuoden luokanopettajan Kai-Ari Lundellin mielestä luokalle jättäminen on tarpeellista ainakin silloin, kun oppilaan koulukypsyys ei ole riittävällä tasolla.

–  Jos esimerkiksi äidinkielen valmiudet eivät ole kunnossa, niin kolmannelle luokalle en oppilasta laittaisi. Kolmosella lukemisen määrä kasvaa aivan valtaisasti. Yksi vuosi lisää toisella luokalla ei pahaa tee, jos silloin pääsee ottamaan muita kiinni, Lundell sanoo.

Luokalle jääminen vaivaa erityisesti poikia, ja vaaravyöhykkeessä ovat syksyllä syntyneet pojat. Heillä voi olla jopa kahden vuoden ero kypsyystasossa samanikäisiin tyttöihin verrattuna.

–  Toivoisin, että pojat voisivat tarpeen mukaan aloittaa peruskoulun vuotta myöhemmin kuin tytöt eli vasta 8-vuotiaana. Tämä voisi ehkäistä riskiä jäädä luokalle. On turha tulla kouluun aikaa hukkaamaan, kun voisi vielä esikoulussa leikkiä. Esikoulussakin opetetaan lukemaan.

Ekaluokkalaisia opettaessaan Lundell on miettinyt, pitäisikö koulukypsyyskokeet ottaa takaisin käyttöön kaikille.

Joskus opettaja huomaa, ettei lapsi ole selvästikään koulukypsä. Lapsi ei jaksa käydä koulua, vaan nuokkuu pulpetissa tai leikkii omia juttujaan.

– Jos lapsella on heikko aloitus pohjalla, saattaa mennä viidenteen tai jopa kuudenteen luokkaan ennen kuin hän saa muut kiinni.

–  Minutkin laitettiin aikoinaan kypsyyskokeeseen. Olen tammikuussa syntynyt ja kokeiden jälkeen todettiin, etten ollut vielä 6-vuotiaana valmis kouluun.

Lundell huomauttaa, että luokalle jättäminen ei ole rangaistus tai opettajan yksinvaltainen päätös.

Ennen vanhaan opettaja jätti luokalle, jos oppiaineen kokeissa reputti liian usein.

Nykyään luokallejättämispäätös perustuu moniammatillisen työn tulokseen, johon luokanopettajan lisäksi vaikuttaa oppilashuoltoryhmä psykologeineen, kuraattoreineen ja erityisopettajineen.

– Nykyisin aloite luokalle jättämisestä lähtee usein vanhemmilta, kun he huomaavat, ettei koulunkäynti suju. Vanhemmat ovat vahvasti mukana päätöksenteossa.

Lundell myös tähdentää, että luokalle jäänti on erittäin harvinaista, koska varhainen ennaltaehkäisy ja tukitoiminta ovat lisääntyneet.

– Mahdollisuudet tukea huonommin pärjääviä ovat ihan toiset kuin ennen, mutta tätä suuri yleisö ei välttämättä tajua.

Entä onko hyvin ja heikosti pärjäävien oppilaiden sekoittaminen samaan opetusryhmään hyvä ratkaisu?

–  Koulussa toimitaan sekä erillään että yhdessä. Jakotunnit ovat hyvin tärkeitä. Jos lapset olisivat jatkuvasti eri ryhmissä, ei tapahtuisi mallioppimista toisilta oppilailta. Onneksi luokat ovat pienempiä kuin ennen, Kai-Ari Lundell vastaa.

Jakotunti tarkoittaa sitä, että opetusryhmä voidaan jakaa esimerkiksi kahdeksi ryhmäksi. Silloin edistyneemmät tekevät itsenäisesti vaikkapa ryhmätöitä ja heikommin pärjäävät saavat yksilöllisempää ohjausta.

Lähde: Helsingin Uutiset

*******************************************************************************

Mitä mieltä sinä olet?

Mä ajattelen että ehkä olisi parempi jos keväällä syntyneet tytöt aikaistaisivat kouluun menoaan vuodella. Siis sen sijaan että koulu alkaisi sinä kalenterivuonna kun lapsi täyttää seitsemän, niin tyttöjen koulutie alkaisi sinä lukuvuonna kun tyttö täyttää seitsemän. Eksilölliset erot huomioonottaen.

Tasoittaisi poikienkin koulutaivalta kun seassa ei olisi liian hyvin pärjääviä tyttöjä vaan nuorempia tyttöjä.