Lue keskustelun säännöt.
Mielipidettä kaivataan
03.06.2013 |
Minä ja mieheni olemme saamassa lapsen pian. Olemme molemmat opiskelijoita. Minä keskeytin opinnot luonnollisesti äitiysloman ajaksi. Suoritan opintoni loppuun kun laitan lapsen päivähoitoon. Miehelläni on koulua enää vähän aikaa jäljellä.
Minä saan minimi äityspäivä -ja vanhempainpäivärahan. Saan toimeentuloa lisäksi, jotta pystyn maksamaan vuokran. Miehelläni alkoi kesäloma, eikä hän aijo mennä töihin. Hän ei ole edes hakenut töitä ja sanoi minulle, että ei hae, koska haluaa olla minun ja lapsen kanssa kotona lapsen ensimmäisen kesän. Tilanne on siis se, että minun äitiys - ja vanhempainrahalla on elettävä koko kesä. Sosiaalitoimi vähentää mahdollisesti meidän yhteisistä tuloista 20%, koska mieheni ei ole edes hakenut töitä. Se on tietenkin pois minultakin.
Olen yrittänyt asiasta hienovaraisesti puhua, siinä valossa, että olisi hyvä jos hän menisi töihin. Olen hyvin kiltti ollut hänelle tästä asiasta. Meillä tulee olemaan tosi vähän rahaa nyt kesän aikana, koska miehelläni ei ole mitään tuloja opintotuen lisäksi. Joudun siis siirtämään puolet äitiyspäivärahoistani hänelle.
Hän suuttuu jos puhun työhön liittyvistä asioista. Hän kokee, että isällä on liian vähän oikeuksia. Jollain lailla minulle tulee sellainen olo, että hän haluaa, että minu tunnen oloni mahdollisimman hirviöksi, kun en itse mene töihin ja painostan häntä tekemään niin. Hän mm. kommentoi ikävästi minun huonoa koulumenestystä, miten valmistumiseni venyy. Olenko liian kiltti tässä asiassa?
Kommentit (7)
Oliko nyt sitten pakko lisääntyä tuollaisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi pakottaa miestäsi mihinkään mihin hän ei halua. Eläkää tuilla kunnes jaksat itse mennä töihin. Isä voi huolehtia lapsesta, sillä sitä hän tuntuu todella haluavan. Kai keskustelitte työn jaosta jo raskautta suunniteltaessa?
Niin, en voi pakottaa ketään töihin. Vauvasta hän tuntuu kuitenkin olevan innoissaan ja juuri sillä vetoaakin, että ei mene töihin, koska haluaa olla lapsen kanssa.
Olemme puhuneet jonkinverran pelisäännöistä ennen raskautta ja raskauden aikana. Ilmaisin, että tarvitsen enemmän apua esim. kämpän siisteyteen. Alkuraskaudessa hän vielä auttoi minua kotitöissä jonkin verran. Nyt vaan pyydettäessä ja silloinkin hyvin pitkin hampain. Minä huolehdin käytännössä nykyään melkein kaikesta.
Toivon todella, että mieheni 'aikuistuisi', nytkun vauvakin syntyy ihan pian.
Pelkään puhua miehelleni siitä, että minua vaivaa tämä työkuvio, kun hän kääntää sen aina jotenkin ikävästi niin, että minä olen 'tyranni' yms.
Nyt tilanne on mennyt tällaiseksi, ettei hän tee juuri mitään yhteisen kodin hyväksi. Pelkään, että kaikki menee vielä pahemmaksi kun vauva syntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 20:10"]Nyt tilanne on mennyt tällaiseksi, ettei hän tee juuri mitään yhteisen kodin hyväksi. Pelkään, että kaikki menee vielä pahemmaksi kun vauva syntyy. [/quote]
Kuulostaa siltä, että sinulla on siellä kohta kaksi lasta hoidettavana...
Olet liian kiltti. Älä siedä mitään paskapuhetta koulunkäynnistäsi. Luulisi miehen päinvastoin huolehtivan raskaana olevasta puolisostaan (mielellään myös rahallisesti jos kerta sinä jäät vauvan kanssa kotiin, mikään "loma" ei sekään nimittäin ole). Toivottavasti miehesi kasvaa ja niin todennäköisesti käykin (olettehan vasta nuoria), mutta et voi pakottaa häntä töihin. Sinun ei tarvitse sietää ilkeilyä, mutta sinun täytyy antaa miehesi tehdä niinkuin haluaa, muuta vaihtoehtoa ei taida olla...?
Pakoileeko hän muuten vastuuta vai onko ihan kunnon mies?