Kuinka outoa on jos yli kolmekymppinen, eikä ole koskaan seurustellut?

Riippuu miten määritellään seurustelu? Itse olen tapaillut monia ja harrastanut seksiä monen kanssa, mutta kunnon seurustelua en ole harrastunut. Lasken kunnon seurusteluksi sellaisen että on asuttu yhdessä tai muuten oltu erittäin tiivisti yhdessä useampi kuukausi.

Itselläni syitä useampi ja nyt jo keski-ikäinen niin alkaa tähän ikisinkkuuten olla tottunut.

Vierailija kirjoitti:

Entä seksi? Suomalainen tutkija Osmo Kontula toteaa jossain tutkimuksessaan, että jos on 30-vuotiaana kokematon, on suuri todennäköisyys myös jäädä kokemattomaksi.

Itse pidän outona, jos kolmekymppisenä ei ole seksi-/seurustelukokemusta. Silloin on jäänyt paitsi niistä normaaleista kokemuksista, joita muilla on teini-iästä lähtien. Silloin on aika vaikea myös olla samalla tasolla sellaisen vastakkaista sukupuolta olevan kumppaniehdokkaan kanssa, jolla on todennäköisesti toistakymmentä vuotta seksuaalisesti aktiivista aikaa, kokemusta parisuhteista ja jopa avoliitosta.

Jotain kannattaisi tehdä ja pian ettei kohta olisi nelikymppinen ja ilman perhettä, parisuhdekokemusta tai edes seksiä.

Pidätkö yleisemminkin outona kaikkea sellaista, mistä sinulla on kokemusta, mutta jollain toisella ei?  - Minua on monta kertaa hämmentäneet he, jotka kertovat erottavansa, vaikkapa katukuvasta sen, kuka tai ketkä ovat vaikkapa yksin seksin osalta ns. kokeneita ja ketkä eivät. Tai ketkä ovat varmasti oleet parisuhteessa ja ketkä eivät. Kyllä minäkin saatan kuvitella ja elätellä kaiken näköisiä ennakkoluuloja ja kuvitelmia, mutta en menisi julistamaan niitä yleispäteviksi totuuksiksi. 

Onhan se outoa ja siksi en sitä ikinä kenellekään myöntäisi. Varsinkin kun taustalla on traumoja, joita en halua kenenkään kanssa jakaa. Osittain tästä syystä olen vaihtanut paikkakuntaa ja ihmiset ympäriltäni muutamaan otteeseen ja keksinyt itselleni suhdehistorian, jonka kerron uusille tuttaville. Sukuun en ole yhteydessä. En siis halua edes suhdetta tai seksiä ja pahinta olikin olla viehättävä nuori nainen, jonka ei annettu olla rauhassa yksin. Tässä neljääkymppiä kolkutellessa alkaa jo helpottaa. Onneksi. 

En enää tapailisi untuvikkoa. Viimeksi seurustelukumppanini oli 34v mies, joka ei ollut koskaan seurustellut. Syykin selvisi aika nopeasti. Huono itsetunto eli loukkaantui ihan ihme asioista ja piti mykkäkoulua. Ei osannut huomioda muita ihmisiä vaan oli hyvinkin itsekäs. Seksistä en viitsi edes mainita. Opetelkoot parisuhdetaitoja jonkun muun kanssa. Mulle riitti.

Netissä naisten vastaukset on aina luokkaa "ei oo yhtään outoa :)".  Mutta kyllä sen sitten tosielämän parinvalinnassa näkee pitääkö naiset outona vai ei

Vierailija kirjoitti:

Onhan se outoa ja siksi en sitä ikinä kenellekään myöntäisi. Varsinkin kun taustalla on traumoja, joita en halua kenenkään kanssa jakaa. Osittain tästä syystä olen vaihtanut paikkakuntaa ja ihmiset ympäriltäni muutamaan otteeseen ja keksinyt itselleni suhdehistorian, jonka kerron uusille tuttaville. Sukuun en ole yhteydessä. En siis halua edes suhdetta tai seksiä ja pahinta olikin olla viehättävä nuori nainen, jonka ei annettu olla rauhassa yksin. Tässä neljääkymppiä kolkutellessa alkaa jo helpottaa. Onneksi. 

Jatkan vielä: tavallaan kukaan ei tunne minua oikeasti eikä ole koskaan tuntenut. Olen joutunut pidättäytymään kaikista läheisistä ja pitkäaikaisista ihmissuhteista, jottei poikkeavuuteni tulisi ilmi. Ulospäin olen ns. täysipäisen oloinen ja juuri se tyyppi, josta ihmetellään "miten voi olla että sillä ei ole ketään".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se outoa ja siksi en sitä ikinä kenellekään myöntäisi. Varsinkin kun taustalla on traumoja, joita en halua kenenkään kanssa jakaa. Osittain tästä syystä olen vaihtanut paikkakuntaa ja ihmiset ympäriltäni muutamaan otteeseen ja keksinyt itselleni suhdehistorian, jonka kerron uusille tuttaville. Sukuun en ole yhteydessä. En siis halua edes suhdetta tai seksiä ja pahinta olikin olla viehättävä nuori nainen, jonka ei annettu olla rauhassa yksin. Tässä neljääkymppiä kolkutellessa alkaa jo helpottaa. Onneksi. 

Jatkan vielä: tavallaan kukaan ei tunne minua oikeasti eikä ole koskaan tuntenut. Olen joutunut pidättäytymään kaikista läheisistä ja pitkäaikaisista ihmissuhteista, jottei poikkeavuuteni tulisi ilmi. Ulospäin olen ns. täysipäisen oloinen ja juuri se tyyppi, josta ihmetellään "miten voi olla että sillä ei ole ketään".

Tämä kuulostaa tutulle. Mulla on samat kaverit pyörineet mukana aika pitkään, mutta eivät hekään tiedä kaikkea mun elämästä. Ehkä osaavat arvata etten ole koskaan kenenkään kanssa seurustellut ja tietävät, että en koskaan ole pitkässä suhteessa ollut. Uusille ihmisille kerron jotain keksittyä totuutta ja tarinaa, joka kuulostaa todelta, mutta on kuitenkin sellainen, että siitä ei voi jäädä kiinni. Epämääräisiä faktoja ja ei mitään tarkkoja tuntomerkkejä. En muista kuinka monta kertaa olen ihmisille kertonut olevani juuri nyt sinkku ja suhteiden välissä. Täyttä valhettahan se on, mutta helpompi kuin totuus, jota pitäisi sitten alkaa selittelemään.

Vierailija kirjoitti:

Entä seksi? Suomalainen tutkija Osmo Kontula toteaa jossain tutkimuksessaan, että jos on 30-vuotiaana kokematon, on suuri todennäköisyys myös jäädä kokemattomaksi.

Itse pidän outona, jos kolmekymppisenä ei ole seksi-/seurustelukokemusta. Silloin on jäänyt paitsi niistä normaaleista kokemuksista, joita muilla on teini-iästä lähtien. Silloin on aika vaikea myös olla samalla tasolla sellaisen vastakkaista sukupuolta olevan kumppaniehdokkaan kanssa, jolla on todennäköisesti toistakymmentä vuotta seksuaalisesti aktiivista aikaa, kokemusta parisuhteista ja jopa avoliitosta.

Jotain kannattaisi tehdä ja pian ettei kohta olisi nelikymppinen ja ilman perhettä, parisuhdekokemusta tai edes seksiä.

Ei kiinnosta seksi, en halua seksiä. Haluan rakkautta ja rakastavan miehen.

Vierailija kirjoitti:

En enää tapailisi untuvikkoa. Viimeksi seurustelukumppanini oli 34v mies, joka ei ollut koskaan seurustellut. Syykin selvisi aika nopeasti. Huono itsetunto eli loukkaantui ihan ihme asioista ja piti mykkäkoulua. Ei osannut huomioda muita ihmisiä vaan oli hyvinkin itsekäs. Seksistä en viitsi edes mainita. Opetelkoot parisuhdetaitoja jonkun muun kanssa. Mulle riitti.

Ymmärrän. . - Mutta toisaalta itse olsin myös no. Ennakkoluuloinen sellaisen kanssa, joka sanoo ja kertoo "aina" seurustelleensa ja olleensa parisuhteessa. Olen kohdannu sellaisenkin, josta on vahvamielikuva, että hän ei yksinkertaisesti kykene elämään ilman ihailevaa tai edes rinnalla olevaa ja elävää kumppania. - Osa hänen parisuhteistaan on saanut alkunsa "jo" ennen kuin aiempi on saanut edes "virallista päätöstä. Ihmettelen joitain naisia, jotka ovat häneen langenneet mutta näin sanoessani olen varmaan vain kateellinen kun itse olen ollut oikeastaan aina sinkkuna, enkä siis läheskään yhtä täydelline kuin tämä tuttavani, joka muisaa kyllä usein mainita, että naisia on hänellä aina riittänyt ja kuinka yksinkertaisia naiset ovat verrattuna hänen omaan täydellsyyteensä  

Vierailija kirjoitti:

Onhan se ihan selvää että ihmisessä on jotain vialla jos ei vielä 30-vuotiaana ole ikinä seurustellut

Voi kiitos! Muistelen virttäsi ja kerron sen tulevalle miehelleni sitten kun sellaisen löydän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En enää tapailisi untuvikkoa. Viimeksi seurustelukumppanini oli 34v mies, joka ei ollut koskaan seurustellut. Syykin selvisi aika nopeasti. Huono itsetunto eli loukkaantui ihan ihme asioista ja piti mykkäkoulua. Ei osannut huomioda muita ihmisiä vaan oli hyvinkin itsekäs. Seksistä en viitsi edes mainita. Opetelkoot parisuhdetaitoja jonkun muun kanssa. Mulle riitti.

Ymmärrän. . - Mutta toisaalta itse olsin myös no. Ennakkoluuloinen sellaisen kanssa, joka sanoo ja kertoo "aina" seurustelleensa ja olleensa parisuhteessa. Olen kohdannu sellaisenkin, josta on vahvamielikuva, että hän ei yksinkertaisesti kykene elämään ilman ihailevaa tai edes rinnalla olevaa ja elävää kumppania. - Osa hänen parisuhteistaan on saanut alkunsa "jo" ennen kuin aiempi on saanut edes "virallista päätöstä. Ihmettelen joitain naisia, jotka ovat häneen langenneet mutta näin sanoessani olen varmaan vain kateellinen kun itse olen ollut oikeastaan aina sinkkuna, enkä siis läheskään yhtä täydelline kuin tämä tuttavani, joka muisaa kyllä usein mainita, että naisia on hänellä aina riittänyt ja kuinka yksinkertaisia naiset ovat verrattuna hänen omaan täydellsyyteensä  

Joo tämän keskustelun kääntöpuoli ovat ne ihmiset, jotka muistavat aina mainita että miehiä/naisia on aina riittänyt, vaikka asiat xyz olisi menneet pieleen. Siis esim jopa jotkut julkkikset haastatteluissa. No itse jotakuinkin ikisinkkuna olen sitä mieltä, että ei niiden ihmissuhteiden nyt mitään CVn täytettä pidä olla. Naisilla asiaan liittyy edellä kerrottuun nähden päinvastaisesti se, että kehuskellaan sitten miesten ominaisuuksilla (ura, raha, ulkonäkö), ikään kuin jonkun ties minkä eksän ominaisuudet jotenkin heihin olisi muka tarttuneet tai heistä jotain kertoisivat. Ja jos ne eksät taas on kuten tuossa kuvattu mies joka aina painottaa naisten mitättömyyttä, niin tokihan molemmat ovat tässä saaneet mitä halunneet eli viivan tukkimiehen kirjanpitoon (naisella laatupainotetun, ja miehellä vain viivan), mutta eipä se nyt näin ulkopuolisen korvaan kuulosta ihan sellaiselta ihmissuhteelta, mitä itse haluaisin.

Vierailija kirjoitti:

En enää tapailisi untuvikkoa. Viimeksi seurustelukumppanini oli 34v mies, joka ei ollut koskaan seurustellut. Syykin selvisi aika nopeasti. Huono itsetunto eli loukkaantui ihan ihme asioista ja piti mykkäkoulua. Ei osannut huomioda muita ihmisiä vaan oli hyvinkin itsekäs. Seksistä en viitsi edes mainita. Opetelkoot parisuhdetaitoja jonkun muun kanssa. Mulle riitti.

Anteeksi, että nauran, mutta tuo kuvaus oli ihan kuin isästäni - toista kertaa naimisissa ja suhteitakin ollut jopa samanaikaisesti useampia. Ei se, että on ollut parisuhteessa, takaa että osaisi tämän homman, saati etteikö olisi itsekäs m*lkku.

Vierailija kirjoitti:

Eräällä työpaikalla oli töissä miehiä ja naisia. Nuorehkoja suurin osa, alle 40 selkeästi. Minulle naiset puhuivat vain pakollisen pahan. Sitten tuli työpaikalle pitkä ja lihaksikas nuorehko mies, olisi mennyt varmasti jääkiekkoilijasta. Naisten käytös muuttui aivan täysin. Tälle lirkuteltiin, pyydeltiin lounaalle jne. Itse olin tuon jälkeen  ehkä kuukauden ajan aivan itsemurhan partaalla. Työpäivän jälkeen yksin omassa yksiössäni mietin monta kertaa läheistä rautatietä, jossa pendolino kulkee 200km/h. 

Nyt on mennyt vähän paremmin, mutta kesät ovat edelleen vaikeaa ja tuskaista aikaa, kun näkee muiden  miesten kulkevan perusnättien naisten kera. 

Miksi kaikille maailman miehistä juuri minulle on annettu se rumuus ja lyhyys? 

M35, 174cm. 

Et ole lyhyt. Ex oli vain 166cm. Toivon että löydät rakkauden jos niin haluat.

Täällä sellainen. Yksi vuoden säätö oli mutta aina tiesin etten jää tähän "suhteeseen". Enemmän kaveruksia vaikka with all the benefits tietenkin. 

Ei se mitään, ei Nogamikaan ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se ihan selvää että ihmisessä on jotain vialla jos ei vielä 30-vuotiaana ole ikinä seurustellut

Voi kiitos! Muistelen virttäsi ja kerron sen tulevalle miehelleni sitten kun sellaisen löydän.

Tässä kiteytyy se, miten naiset halutessaan pääsee aina parisuhteeseen, eikä se ole heille mikään pakollinen paha. Sinäkin noin vaan voisit ukon ottaa että pääsisit tuolle virrelle naureskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se ihan selvää että ihmisessä on jotain vialla jos ei vielä 30-vuotiaana ole ikinä seurustellut

Voi kiitos! Muistelen virttäsi ja kerron sen tulevalle miehelleni sitten kun sellaisen löydän.

Tässä kiteytyy se, miten naiset halutessaan pääsee aina parisuhteeseen, eikä se ole heille mikään pakollinen paha. Sinäkin noin vaan voisit ukon ottaa että pääsisit tuolle virrelle naureskelemaan.

En ota ukkoa, sellaista en kelpuuta. Otan hyvän ja rakastavan - parhaan miehen joka sopii minulle.

M34 vielä jatkaa. En ole koskaan elämäni aikana käynyt edes treffeillä kertaakaan. Muutenkin kontaktini vastakkaiseen sukupuoleen ovat lähes 0. Koulussa (amk) samalla kurssilla olevat naiset puhuivat vain pakollisen pahan. Itse jäin kaiken muun ulkopuolella ja tunsinkin oloni aika ulkopuoliseksi, suoritinkin opinnot pääosin itsenäisesti yksikseni. Nyt olen ihan hyvässä nörttityöpaikassa, jossa saan tehdä etänä. 

Mutta yksinäisyys on tehnyt en, että itsemurha on monesti käynyt mielessä, erityisesti kesät ovat todella vaikeaa aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

M34 vielä jatkaa. En ole koskaan elämäni aikana käynyt edes treffeillä kertaakaan. Muutenkin kontaktini vastakkaiseen sukupuoleen ovat lähes 0. Koulussa (amk) samalla kurssilla olevat naiset puhuivat vain pakollisen pahan. Itse jäin kaiken muun ulkopuolella ja tunsinkin oloni aika ulkopuoliseksi, suoritinkin opinnot pääosin itsenäisesti yksikseni. Nyt olen ihan hyvässä nörttityöpaikassa, jossa saan tehdä etänä. 

Mutta yksinäisyys on tehnyt en, että itsemurha on monesti käynyt mielessä, erityisesti kesät ovat todella vaikeaa aikaa. 

Älä tee sitä. En minäkään ole käynyt treffeillä koskaan. Kesä ja juhlapyhät ovat vaikeimpia, tiedän sen omasta kokemuksesta. Toivon koko sydämestäni että löydät rakkauden. N31

Itse olin niin ujo etten uskaltanut edes puhua naisille ennen kuin vuosi sitten. Kun viimein uskalsin yrittää huomasin että ravintolasta saan seksiseuraa oikeastaan helposti. Nyt siis ujous on karissut mutta tämän seurustelemattomuuden takia en ole uskaltanut ehdottaa näille naisille mitään enempää, eikä naisetkaan ole kyllä numeroaan tyrkyttäneet (=seksitaidot on paskat?). On vain musertavaa etten pystynyt lähestymään naisia joskus 5 vuotta sitten kun perheen perustaminen olisi vielä ollut hyvinkin mahdollista nyt se on varmaan myöhäistä t mies 29v