Lue keskustelun säännöt.
Olin tuttavaperheen mökillä pari päivää ja...
18.07.2020 |
Onko elämä lasten kanssa oikeasti tuollaista? 4- ja 9-vuotiaat. Nuoremman kanssa kaikki vääntöä, aamupalan syöminen oikea koitos, mikään ei kelpaa ja pitäis saada jotain mitä ei nyt kaapissa ole, niin alkaa kamala kiukuttelu. Lusikka on väärän värinen jne.
Koko ajan pitää olla vahtimassa lapsia ja aamulla ei saa nukkua pitkään.. minkäänlaista omaa aikaa ei ole ja p*skallakin hyvä jos pääsee käymään rauhassa, kun ei, ei aikuiset halua sitä pientä kultamussukkaa vessaan mukaan. Jos aikuiset yrittää puhua jostain niin se ei onnistu kun pikkuenkelin pitää saada huutaa päälle omia juttuja.
Kyllä niitä tuon pari päivää ulkopuolisena jotenkin kestää, kun sen jälkeen pääsee omaan kotiin syömään itse koko karkkipussin, nukkumaan pitkään ja tekemään niitä juttuja mitkä itseä huvittaa. Onneks mulla ei ole lapsia, eikä tule :D
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin kyllä huomaa lapsista, että aika harva vanhempi taitaa enää huomauttaa siitä, että lapsi tulee puhumaan päälle, kun aikuiset puhuvat keskenään. Todella paljon lapset nykyään keskeyttävät muiden juttuja eivätkä malta kuunnella muita. Ja siis aikuiset, eli lapsen vanhemmat ruokkivat tällaista käytöstä asettamalla lapsensa ikäänkuin puheenjohtajan asemaan, joka saa määrätä mistä saa puhua, kuka saa puhua ja kenen kanssa.
Nykyään lapsilla on oikeuksia. Vanhemmat myös haluavat, että lapsi saa hyvän itsetunnon eikä opi siihen, että muut pompottelevat häntä.
Miksi kenenkään pitäisi pomputella yhtään ketään? Ei se, että tietyissä itsestäänselvissä asioissa, kuten hygieniasta huolehtimisesta, ei neuvotella, ei ole pomputtamista.
Lapsen voi myös opettaa perustelemaan oman näkökulmansa tilanteeseen.
Elämässä on paljon asioita, joita on vain tehtävä, huvitti tai ei.
Miten toimii koulu tai työelämä, kun pilttiä ei huvita joku tehtävä, opettaja ja pomoko sitten kuuntelee, miksi ei oikein hei nappaa tuo tehtävä... ei huvita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä lasta tarvitse edes kurittaa, jos on tehnyt pelisäännöt selviksi. Hampaat pestään ilman neuvotteluja, syödään sitä mitä on ja turhat ininät ja valitukset pois. Ihmettelen myös sitä, että aloittaja joutui tätä lasta hyysäämään. Eikö se nyt ole ihan vanhempien tehtävä ja aloittaja voisi vain puhua omasta puolestaan tyyliin en nyt leiki kanssasi, leikin myöhemmin.
En ole itse mikään kurittaja ja myönnän, että kuuntelen mielelläni lasteni asioita ja huomaan, että se saattaa lapsettomia ystäviä ymmärrettävästi ärsyttää, kun jaan keskittymistäni moneen. Yritän tässä parantaa tapojani. Mutta se lapsi on kyllä vieraalle kohtuullisen huomaamaton, jos kaikesta ei neuvotella. Meillä ei kiukutella hampaiden pesusta eikä nukkumaanmenoista eikä ruoasta. Jos ei pidä, niin ei syö mutta muuta ei ole tilalle.
Eivätkö lapsesi siis uhmaa niitä pelisääntöjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä lasta tarvitse edes kurittaa, jos on tehnyt pelisäännöt selviksi. Hampaat pestään ilman neuvotteluja, syödään sitä mitä on ja turhat ininät ja valitukset pois. Ihmettelen myös sitä, että aloittaja joutui tätä lasta hyysäämään. Eikö se nyt ole ihan vanhempien tehtävä ja aloittaja voisi vain puhua omasta puolestaan tyyliin en nyt leiki kanssasi, leikin myöhemmin.
En ole itse mikään kurittaja ja myönnän, että kuuntelen mielelläni lasteni asioita ja huomaan, että se saattaa lapsettomia ystäviä ymmärrettävästi ärsyttää, kun jaan keskittymistäni moneen. Yritän tässä parantaa tapojani. Mutta se lapsi on kyllä vieraalle kohtuullisen huomaamaton, jos kaikesta ei neuvotella. Meillä ei kiukutella hampaiden pesusta eikä nukkumaanmenoista eikä ruoasta. Jos ei pidä, niin ei syö mutta muuta ei ole tilalle.
Eivätkö lapsesi siis uhmaa niitä pelisääntöjä?
Ei sellaisia perussääntöjä niin kuin ruoka tai hampaidenpesu. Ja toki jossain vaiheessa on varmaan yrittänyt (1-2-vuotiaana) mutta kun ei ole saanut neuvoteltua sellaisissa asioissa, jotka tehdään päivittäin, niin ei myöskään uhmaa niitä. En koe uhmaamiseksi sitä, että lapsi ilmoittaa, ettei pidä jostain ruoasta. Saa sanoa, syö sitten muuta tai jos mikään ei kelpaa, jää nälkäiseksi. En kuitenkaan sietäisi yhtään mitään kitinää asiasta, joka on päivittäinen.
Ja kuten jo sanoin, meillä lapset tosiaan saattavat keskeyttää aikuiset enkä sitäkään pidä uhmaamisena vaan nimenomaan toimin itse väärin, jos vastaan heille, vaikka aikuisilla on juttu kesken. Joutuvat sitten odottamaan vuoroaan ja siitä oppivat, että ei keskeytetä.
Lapseni eivät ole enkeleitä koko ajan. Välillä saattavat pyytää valvomista pidempään tai nukkuminen ei huvita, kun on vieraita. Jos lapsen on syystä tai toisesta herättävä aikaisin seraavana aamuna, asiasta ei neuvotella mutta muuten kyllä sallin lapsille myös etuoikeuksia, kun on vieraita. En pidä kiinni typeristä säännöistä vain sääntöjen vuoksi esim. lapseni eivät menen nukkumaan klo 20 mökillä, kun me muut valvomme vaan saavat hekin valvoa myöhempään.
Katja Ståhl sanoi jossain haastiksessa että Kasvattakaa niistä lapsistanne sellaisia että niiden kanssa viihtyy. Hyvin sanottu. Tarkoitti silloin omia teini-ikäisiään, mutta musta toi toimii pienemmissäkin lapsissa. Aikuisten juttujen aikana lapset hiljaa, syödään mitä tarjotaan, talossa talon tavalla...
Löperöitä vanhempia riittää. Lapset ovat niin viisaita, että laittavat osan vanhemmista ihan rusetille halutessaan. Johdonmukaisen vanhempien kanssa näin ei voi tehdä. Paljon helpompaa on elää lasten kanssa, joilla on selkeät rajat ja joiden kanssa ei tarvitse joka asiasta neuvotella. Tietenkin joistain asioista on hyvä neuvotella lasten kanssa, sekin on oppimista.
Terveisiä täältä varhaiskasvatuksesta. Lapset on huippuja... Joillain vaan on sellaiset rusettivanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä lasta tarvitse edes kurittaa, jos on tehnyt pelisäännöt selviksi. Hampaat pestään ilman neuvotteluja, syödään sitä mitä on ja turhat ininät ja valitukset pois. Ihmettelen myös sitä, että aloittaja joutui tätä lasta hyysäämään. Eikö se nyt ole ihan vanhempien tehtävä ja aloittaja voisi vain puhua omasta puolestaan tyyliin en nyt leiki kanssasi, leikin myöhemmin.
En ole itse mikään kurittaja ja myönnän, että kuuntelen mielelläni lasteni asioita ja huomaan, että se saattaa lapsettomia ystäviä ymmärrettävästi ärsyttää, kun jaan keskittymistäni moneen. Yritän tässä parantaa tapojani. Mutta se lapsi on kyllä vieraalle kohtuullisen huomaamaton, jos kaikesta ei neuvotella. Meillä ei kiukutella hampaiden pesusta eikä nukkumaanmenoista eikä ruoasta. Jos ei pidä, niin ei syö mutta muuta ei ole tilalle.
Eivätkö lapsesi siis uhmaa niitä pelisääntöjä?
Yleensä iltasatuna on niin kiinnostava kirja, että hampaanpesu menee ongelmitta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nykyään kuriteta lapsia vai miksi meininki on mennyt tuollaiseksi?
Lasun pelossa ei enää uskalleta puuttua lapsen käytökseen.
Höpö höpö!
Meillä ei tuollaista siedetty ja lapsetkin hyvin tiesivät sen. Lopputulos: kiukuttelua hyvin harvoin ja ruokapöydässä hyvin käyttäytyvät lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löperöitä vanhempia riittää. Lapset ovat niin viisaita, että laittavat osan vanhemmista ihan rusetille halutessaan. Johdonmukaisen vanhempien kanssa näin ei voi tehdä. Paljon helpompaa on elää lasten kanssa, joilla on selkeät rajat ja joiden kanssa ei tarvitse joka asiasta neuvotella. Tietenkin joistain asioista on hyvä neuvotella lasten kanssa, sekin on oppimista.
Terveisiä täältä varhaiskasvatuksesta. Lapset on huippuja... Joillain vaan on sellaiset rusettivanhemmat.
On siellä päiväkodissakin asiat muuttuneet. Ennen vanhaan päivähoitolain aikaan päivähoitajilla oli aika laajat mahdollisuudet puuttua lasten käytökseen. Sai pidellä kiinni lapsesta, taluttaa lasta väkisin, jäähyttää yms. Uudessa varhaiskasvatuslaissa näitä oikeuksia ei enää ole. Tiedän eräänkin päiväkodin, missä 5v lapsi johdonmukaisesti kiusasi (nimittely, näytti rumia ilmeitä yms) erästä varhaiskasvattajaa, eikä sille tilanteelle voitu mitään, kun puhe ei tehonnut, rangaista sitä lasta ei omin voimin pystytty eikä lapsen vanhemmilla taas ollut todellisia taitoja ja haluja asiaan puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nykyään kuriteta lapsia vai miksi meininki on mennyt tuollaiseksi?
Lasun pelossa ei enää uskalleta puuttua lapsen käytökseen.
Lähinnä tumpulat vanhemmat kuvittelevat kasvatuksen liittyvän jollain tavoin väkivaltaan. Tällaisten vanhempien lapsia varten on lasu, muut voivat kasvattaa ja opettaa lapsiaan rauhallisin mielin.
Tämä. Väkivalta on aina väkivaltaa. Sitä on turha yrittää verhoilla kasvatukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nykyään kuriteta lapsia vai miksi meininki on mennyt tuollaiseksi?
Lasun pelossa ei enää uskalleta puuttua lapsen käytökseen.
Lähinnä tumpulat vanhemmat kuvittelevat kasvatuksen liittyvän jollain tavoin väkivaltaan. Tällaisten vanhempien lapsia varten on lasu, muut voivat kasvattaa ja opettaa lapsiaan rauhallisin mielin.
Tämä. Väkivalta on aina väkivaltaa. Sitä on turha yrittää verhoilla kasvatukseksi.
Kaiken rankaisun voi toki demonisoida jos haluaa. Esim. aresti on vapaudenriisto ja lelun takavarikointi on varkaus, jos tuolle linjalle lähdetään.
Kyllä on lasten kanssa paljon keinoja ilman väkivaltaa. Karkaavan lapsen perään pitää kipaista kävelytiellä ja napata lapsi kiinni.... Se ei ole väkivaltaa, että suojelee lasta myös varhaiskasvatuksessa. Seuraavalla kerralla retkelle lähdettäessä pitää kyllä miettiä, että kenen aikuisen käsipuolessa ko. lapsi kävelee ja olla tarkkana.
Ruokapöydässä jos ei osata käyttäytyä ja lapsi alkaa tarkoituksella sotkea, voi antaa vaihtoehdoiksi, että joko syöt nätisti tai kokonaan pois pöydästä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on lasten kanssa paljon keinoja ilman väkivaltaa. Karkaavan lapsen perään pitää kipaista kävelytiellä ja napata lapsi kiinni.... Se ei ole väkivaltaa, että suojelee lasta myös varhaiskasvatuksessa. Seuraavalla kerralla retkelle lähdettäessä pitää kyllä miettiä, että kenen aikuisen käsipuolessa ko. lapsi kävelee ja olla tarkkana.
Ruokapöydässä jos ei osata käyttäytyä ja lapsi alkaa tarkoituksella sotkea, voi antaa vaihtoehdoiksi, että joko syöt nätisti tai kokonaan pois pöydästä jne.
Kurittomuutta on aika paljon sellaistakin, mikä ei liity turvallisuuteen. Esimerkiksi metelöinti ja rumat puheet, monien asioiden tekemättä jättäminen tai turvallisen alueen sisällä karkailu eivät liity turvallisuuteen eli ne eivät ole sallittuja perusteita sille, että puuttuisi fyysisesti lapsen toimintaan.
Vaikkapa juurikin jos lapsi kieltäytyy lähtemästä pois pöydän äärestä, niin ei sille asialle juuri voi mitään tehdä, kun väkisin et saa varhaiskasvattajana sitä lasta pois siitä nostaa.
Ennen oli toiset ajat, ja silloin saattoi toimia niin, että käski kerran, ja jos lapsi ei totellut, niin sitten ei asiasta enää jääty keskustelemaan (=jankuttamaan) vaan pistettiin hommalle stoppi ihan konkreettisin keinoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nykyään kuriteta lapsia vai miksi meininki on mennyt tuollaiseksi?
Lasun pelossa ei enää uskalleta puuttua lapsen käytökseen.
Lähinnä tumpulat vanhemmat kuvittelevat kasvatuksen liittyvän jollain tavoin väkivaltaan. Tällaisten vanhempien lapsia varten on lasu, muut voivat kasvattaa ja opettaa lapsiaan rauhallisin mielin.
Tämä. Väkivalta on aina väkivaltaa. Sitä on turha yrittää verhoilla kasvatukseksi.
Kaiken rankaisun voi toki demonisoida jos haluaa. Esim. aresti on vapaudenriisto ja lelun takavarikointi on varkaus, jos tuolle linjalle lähdetään.
Miten itse näet tahallisen kivun tuottamisen? Tai älä kerro.
On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä pelon ja kunnioituksen eroa. Ensimmäinen saadaan aikaan väkivallalla jälkimmäinen viedään sillä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö nykyään kuriteta lapsia vai miksi meininki on mennyt tuollaiseksi?
Lasun pelossa ei enää uskalleta puuttua lapsen käytökseen.
Lähinnä tumpulat vanhemmat kuvittelevat kasvatuksen liittyvän jollain tavoin väkivaltaan. Tällaisten vanhempien lapsia varten on lasu, muut voivat kasvattaa ja opettaa lapsiaan rauhallisin mielin.
Tämä. Väkivalta on aina väkivaltaa. Sitä on turha yrittää verhoilla kasvatukseksi.
Kaiken rankaisun voi toki demonisoida jos haluaa. Esim. aresti on vapaudenriisto ja lelun takavarikointi on varkaus, jos tuolle linjalle lähdetään.
Miten itse näet tahallisen kivun tuottamisen? Tai älä kerro.
On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä pelon ja kunnioituksen eroa. Ensimmäinen saadaan aikaan väkivallalla jälkimmäinen viedään sillä pois.
Kaikki rankaiseminen pohjautuu pelkoon. Jos ei halua totella ns. hyvällä niin sitten tottelee rangaistuksen pelon voimalla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on lasten kanssa paljon keinoja ilman väkivaltaa. Karkaavan lapsen perään pitää kipaista kävelytiellä ja napata lapsi kiinni.... Se ei ole väkivaltaa, että suojelee lasta myös varhaiskasvatuksessa. Seuraavalla kerralla retkelle lähdettäessä pitää kyllä miettiä, että kenen aikuisen käsipuolessa ko. lapsi kävelee ja olla tarkkana.
Ruokapöydässä jos ei osata käyttäytyä ja lapsi alkaa tarkoituksella sotkea, voi antaa vaihtoehdoiksi, että joko syöt nätisti tai kokonaan pois pöydästä jne.
Meillä on retkillä annettu kaksi vaihtoehtoa: joko kävelee itse nätisti jonossa tai sitten kävelee valjaissa ja aikuinen pitää hihnasta kiinni. Harvoin on ollut valjaille käyttöä, pois lukien yksittäiset kokeilijat.
Kyllä se melkoista vääntöä on. Vielä kun on useampia lapsiperheitä yhdessä, niin aina joku vääntää jonkun lapsen kanssa jotain. Kaikissa perheissä sama homma, ei ole kasvatuksen puutetta niinkuin joku sanoi, vaan sitä kasvattamista. Se kasvattaminen kun ei lopu kolmeen ikävuoteen, vaan kestää koko lapsuuden.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se melkoista vääntöä on. Vielä kun on useampia lapsiperheitä yhdessä, niin aina joku vääntää jonkun lapsen kanssa jotain. Kaikissa perheissä sama homma, ei ole kasvatuksen puutetta niinkuin joku sanoi, vaan sitä kasvattamista. Se kasvattaminen kun ei lopu kolmeen ikävuoteen, vaan kestää koko lapsuuden.
On se toki tietynlaista kasvattamista, jos vetää vaikkapa 6v:n kanssa juupas-eipäs-keskustelua tunnin verran siitä, että saako sisällä kiljua vai ei. Mutta se, millaiseksi lapsi kasvaa tällaisen kasvattamisen seurauksena on sitten aivan eri juttu.
Miksi kenenkään pitäisi pomputella yhtään ketään? Ei se, että tietyissä itsestäänselvissä asioissa, kuten hygieniasta huolehtimisesta, ei neuvotella, ei ole pomputtamista.
Lapsen voi myös opettaa perustelemaan oman näkökulmansa tilanteeseen.