Vtuttaa kun mies nukkuisi aina vähintään kymmeneen. Kaikki parhaat aamut menee,kun mitään ei voi tehdä yhdesså aamulla.

Öisin on ne parhaat hetket. Höpötellään syvällisiä toisen vieressä ja nukahdetaan kiinni. Vasta rakastuneena sitä vielä koitti pysyä hereillä mahdollisimman pitkään et saa olla toisen kanssa.

Ärsyttäviä ne jotka on heti aamusta menemässä.

Joo toi on rasittavaa, kun joutuu oottaan monta tuntia, että toinen herää. Puolet päivästä jo ohi, jos puolen päivän aikaan vasta könyää sängystä. Miten te aamutorkkujat ehitte päivän aikana tekemään yhtään mitään?

Mikään ei ole niin ihanaa, kuin saada nukkua pitempään. Kirkonkylän kahvilaan, ja varmaan kävellen. Miksi haluat pilata toisen aamun, hänellä unta riittää,sinulla ei. En menisi ikinä kävellen kirkonkylän kahvilaan, naurettava ajatus, mitä siellä haistellaan? Kahvilaan ehtii myöhemminkin.

Meillä on täällä kaupatkin auki vielä 22.00 asti, ehtii kahvitella ja kauppaan.

Huonouninen on rasittava kumppani, mene aamulenkille pois häiritsemästä.

Vierailija kirjoitti:

Joo toi on rasittavaa, kun joutuu oottaan monta tuntia, että toinen herää. Puolet päivästä jo ohi, jos puolen päivän aikaan vasta könyää sängystä. Miten te aamutorkkujat ehitte päivän aikana tekemään yhtään mitään?

Vuorokaudessa on yhtä monta tuntia jokaiselle. Juuri tuota olen aina ihmetellyt, että miten niillä aamuvirkuilla on niin kamala kiire kaikkeen ja päivä niin hirvittävän lyhyt. Mihin te tuhlaatte tuntinne?

Sait alapeukun, älä häiritse toisten unia!

Nämä on just niitä juttuja joita pitää jo siinä pariutumisvaiheessa miettiä. Toisaalta on pikkujuttu monen muun asian rinnalla, mutta silti tällaisella on pidemmän päälle tosi iso merkitys. Helpoimmalla pääsee kun jo alunalkaen menee yhteen sellaisen ihmisen kanssa joka jakaa samanlaisen elämäntavan ja ainakin osittain samanlaiset kiinnostuksenkohteet. Sama unirytmikin on melkoisen paljon elämää helpottava asia.

Valitettavan usein se on just kaikki tällainen "arjen luksus" jolle miehet viittaa kintaalla. Samoin on liikunnan kanssa eli ovat kuin sokerista ja ei voi harkitakaan, että vesisateella voisi lähteä ulkoilemaan tai lenkille. Eniten ärsyttää se että "pska sää" usein antaa "luvan" kaljanjuontiin (kun ei voi muutakaan tehdä) ja jopa baariin lähtemiselle ja siinä kohtaa se sade ei haittaa enää yhtään..

Ymmärrän aloittajaa täysin. Olen itsekin ennemmin iltavirkku ja nukun lomalla/viikonloppuisin klo 9-10 aamulla. Mies sen sijaan nukkuu aina klo 12 saakka ja viimeistään klo 15 jo päikkäreillä. Ei sellaisen kanssa voi tehdä yhdessä yhtään mitään, päivät menee hukkaan. Osaan kyllä mennä yksikseni, mutta edes joskus olisi kiva tehdä jotain yhdessä.

Kyllä nainenkin voi olla liikkumatta huonolla säällä, en kastele itseäni. Olisi hirveä näky, ripsiväri juoksisi pitkin poskia,tukka märkänä. Kyllä, meitä löytyy, jotka olemme aina tiptop.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nainenkin voi olla liikkumatta huonolla säällä, en kastele itseäni. Olisi hirveä näky, ripsiväri juoksisi pitkin poskia,tukka märkänä. Kyllä, meitä löytyy, jotka olemme aina tiptop.

No just nuo meikit ja kampauksethan ne yleisin syy vältellä sadetta ovat. Ymmärrettävää, mutta naisilla melko lailla yleisempää. Ja sit poutasäällä terassi ja sidukat jo kutsuukin, pitäähän ne meikit ja kampaukset päästä näyttämään muillekin! 

Vierailija kirjoitti:

Milsi et lähde yksin aamulenkille tai aamu-uinnille? Toisen vuorokausirytmiä on vaikea muuttaa.

Itse en halua olla parisuhteessa aamuvirkun kanssa. Lomalla haluan nukkua aamu 9 saakka. Onneksi aviomieheni on myös iltavirkku, käymme iltaisin iltalenkillä. Kun vesi lämpenee niin käydään yhdessä iltauinnilla.

Mä en ymmärrä miksi edes mennä yhteen liian erilaisen ihmisen kanssa? Saati sitten muuttaa sellaisen kanssa saman katon alle. Tietysti jos ei toisen kanssa halua viettää aikaa eikä tehdä mitään yhdessä niin täysin eri rytmissä elävä kumppani on ihan nappivalinta. Ja miksei yhteenmuuttokin jos tilaa on niin, että kumpikin voi elää omaa elämäänsä häiritsemättä toista ja etenkin jakamatta sänkyä..

Kesäaamuisin ehdin juosta metsässä kaksi tuntia, sitten menen keittämään aamukahvia, jonka tuoksuun mies herää. Kumpikin virkeinä päivään.

Mun mies menee joka ilta, oli sitten pyhä tai arki, nukkumaan ilta ysiltä. Kyllä se hiertää. Haluaisin joskus istua iltaa puutarhassa yhdessä viinilasia kanssa tai katsoa elokuvan lasten mentyä nukkumaan. Mutta ei, yksin saan viinilasini juoda. Tunnen oloni yksinäiseksi parisuhteessa. Mies on pian ex.

Ihmetyttää nämä ihmiset, jotka oletusarvoisesti pitävät omaa tapaansa parempana ja oikeana. Ehkä mies haluaisi nukkua ap kainalossaan aamulla ysiin tai kymppiin ja sitten lähteä päivän touhuihin. 

Eikä se rytmin muuttaminen ole ihan yksinkertaista kaikille. Siitä voi seurata ongelmia. Voi tulla nukahtamisvaikeuksia, unettomuutta, liian lyhyitä unia ja myös kortisoli (jota tarvitaan siihen, että suoriutuu päivästä kunnialla) voi joko häiriintyä tai sitten mennä paremmin kohdilleen. Jos ihminen on ylistressaantunut, aamun tunnit 7-9 ovat parasta uniaikaa toipumiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on joko aamu- tai iltaihmisiä ja sitä ei voi muuttaa. Mutta jos mies on muuten hyvä, älä vaihda. Voit saada vaihdossa pahemman. 

Kyllä sen voi muuttaa. Itse muistan lapsena, kun äiti oli kotona, heräsin joskus 9:00 pintaan. Kouluaamuina oli vaikea herätä kouluun ja mielelläni valvoin puolille öin. Serkun tykönä oli hauska lukea sarjakuvia aamuyölle.

Joskus lukiolaisena olin kesätöissä, niin oli tuskallista herätä seitsemäksi tai kahdeksaksi. Iltapäivällä piti ottaa nokoset ja yönukkuminen viivästyi.

Vasta perheellistyttyäni aloin herätä aikaisemmin. Rauhalliset aamuhetket ovat mukavia, kun muut vielä nukkuvat. Nykyään herään 5-5:30 normaali arkiaamuna. Viikonloppuna heräilen 5:30-6:30. Jos menee likemmäs kahdeksaa, päivä tuntuu olevan pilalla. Tämä on muuttunut melkein huomaamatta. Mielenkiintoista, että jälkeläisenikin puolustelevat iltapäivään nukkumista sillä, ettei rytmiä muka voi muuttaa.

Teini-iässä ihmisen vuorokausi myöhentyy, se on täysin normaali osa kehitystä. Vanhemmiten rytmi taas tapaa aikaistua. Sillä on ihan biologinen tausta. Tästä on paljon tutkimusta, kannattaa perehtyä. 

Ja on mahdotonta itse vaikuttaa siihen, onko illanvirkku vai aamuvirkku. Siihen ei ollenkaan vaikuta se, mihin aikaan aloittaa päivänsä.

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa kun mies nukkuu pitkään ja saa aamuisin olla hetken rauhassa siltä pälätykseltä.

Juoda kahvia ja kuunnella aamuradiota omassa rauhassa hiljaa <3

Onnittelut siitå puheliaisuudesta.

Minä toivoisin miehen kasvokkain seuraksi edes sille aamukahville, silloin hän todennäköisesti sanoo muutaman sanan - eli kommentoi lyhyesti jotain uutista, joka on kahvilan sanomalehdessä.

Sitä puhumattomuutta on suvussa, sanoi hänen äitinsä minulle kerran.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa kun mies nukkuu pitkään ja saa aamuisin olla hetken rauhassa siltä pälätykseltä.

Juoda kahvia ja kuunnella aamuradiota omassa rauhassa hiljaa <3

Onnittelut siitå puheliaisuudesta.

Minä toivoisin miehen kasvokkain seuraksi edes sille aamukahville, silloin hän todennäköisesti sanoo muutaman sanan - eli kommentoi lyhyesti jotain uutista, joka on kahvilan sanomalehdessä.

Sitä puhumattomuutta on suvussa, sanoi hänen äitinsä minulle kerran.

Ap

En oikeasti tiedä enäå, miksi olen hänen kanssaan. Hyvå mies hän on sisimmältåän. En vain todella kestä enäå mykkyyttä, tämä loma on sen osoittanut lopullisesti. Yhteiset kahvireissut on jokin viimeinen oljenkorsi.

Ap

Meillä on sama juttu. Mies on yökukkuja, meikäläinen nousee mielellään jo aikaisin. Yleensä ratkaisen asian niin että menen ja teen itsekseni, hänelle oma rytmi on ihan yhtä tärkeä kuin mullekin. Ja oikeastaan pidän siitä, että aamut ovat minun ihan omaa rauhallista aikaani. Tänäänkin on aloitettu klo 6 treenillä...

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on joko aamu- tai iltaihmisiä ja sitä ei voi muuttaa. Mutta jos mies on muuten hyvä, älä vaihda. Voit saada vaihdossa pahemman. 

Sitä voi muuttaa usealla tunnilla helpostikin. Itsekin nukuin jossain välissä työttömänä ollessa välillä 01-09, mutta nyt töissä käydessä herään jo klo 6 jälkeen eikä tuota mitään ongelmia. Tuossakin on jo kolmen tunnin heitto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on joko aamu- tai iltaihmisiä ja sitä ei voi muuttaa. Mutta jos mies on muuten hyvä, älä vaihda. Voit saada vaihdossa pahemman. 

Kyllä sen voi muuttaa. Itse muistan lapsena, kun äiti oli kotona, heräsin joskus 9:00 pintaan. Kouluaamuina oli vaikea herätä kouluun ja mielelläni valvoin puolille öin. Serkun tykönä oli hauska lukea sarjakuvia aamuyölle.

Joskus lukiolaisena olin kesätöissä, niin oli tuskallista herätä seitsemäksi tai kahdeksaksi. Iltapäivällä piti ottaa nokoset ja yönukkuminen viivästyi.

Vasta perheellistyttyäni aloin herätä aikaisemmin. Rauhalliset aamuhetket ovat mukavia, kun muut vielä nukkuvat. Nykyään herään 5-5:30 normaali arkiaamuna. Viikonloppuna heräilen 5:30-6:30. Jos menee likemmäs kahdeksaa, päivä tuntuu olevan pilalla. Tämä on muuttunut melkein huomaamatta. Mielenkiintoista, että jälkeläisenikin puolustelevat iltapäivään nukkumista sillä, ettei rytmiä muka voi muuttaa.

Ja sinulla olisi nyt motivaatio muuttaa oma rytmisi niin että heräät samaan aikaan kuin muutkin, koska muuttaminen on mahdollista?

Jätä se mykkä unikeko sitten, ei kai siinä muu auta.