Lue keskustelun säännöt.
Miehet, miten ottaa teihin kontaktia KAUPASSA?
Olen ujo nainen, mutta olen miettinyt että jos joskus näen kaupassa miehen joka vaikuttaa minusta kiinnostavalta, miten voisin lähestyä häntä.
Olisiko hyvä esim. sanoa suoraan, että hei, vaikutat musta kiinnostavalta mieheltä, haluaisitko lähteä joskus vaikka kahville mun kanssa?
Anteeksi nyt kun olen varmaan ihan uusavuton. Mutta minulle tuollaiseen kontaktin ottoon on aika iso kynnys, ihan vaan siksi kun oon ujo ja herkkä. Niin ajattelin laittaa tänne palstalle tällaisen aiheen.
Tai ootteko muut menestyksekkäästi koskaan tavanneet kiinnostavia ihmisiä kaupassa, niin että oikeasti siitä olisi syntynyt jotain?
Kommentit (1294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipäs lähestytä miehiä kaupassa, ne voivat olla varattuja.
Näinpä, ja viereisessä hyllyvälissä vaimo kuuntelee korvat hörössä sun iskuyritystä! Siinä voi tulla kauppakassista äijälle kasseiile ja muijaa ohimoon😂
Onko naiset noin mustasukkaisia ja väkivaltaisia että juttelemisen takia pitää alkaa riehumaan? Ja käsittämätöntä että noin paljon yläpeukkuja.
naisten väkivalta on sallittua, miesten ei
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rohkeasti juttelemaan vaan!
Tai jos ei toimi helzingissä, niin kannattaa käydä maaseutumatkailemassa pienemmissä kaupungeissa pk-seudun ulkopuolella, tai rannikon kylissä. Monessa paikassa on yhä ihan normaalia jutustella ihmisten kesken niitä näitä, vaikka ei olisi ennestään tuttu eikä ihmeellisempää asiaa.
Mitäpä siinä menettää, jos kysäisee?
Jos EI kysäise, voi menettää mahdollisen ihmissuhteen.
Moi tiedätsä missä täällä on rusinat...
(tuli mieleen kun viimeks etsin vaikka kuinka pitkään...)
Ja miksei kaupassa sais lähestyä? Nii no, osaispa silleen 'vaan aloitta keskustelun' ku oon tuppisuu. No oon vanha äijä ja latvasta laho (?). Pää kyllä kääntyilee neitojen perään...
.
Totesko joku joskus, ettei niin väliä mitä sanot kunhan sanot
.
eiku keksin!
Saanko ostaa sulle olutta, oi sinä upea uros
(Hei tiukat ajat! )
Gentleman kirjoitti:
Outoa, että baarissa kehdataan lähestyä mutta ei kaupassa? Itse jokin aika sitten katselin suklaahyllyllä levyjä ja vieressäni oli itseäni varmaan 15v nuorempi nätti nainen, olin varma että tunsimme jotain molemmat ja hymyillessäni naiselle hän alkoi esittelemään eri makuvaihtoehtoja , oletko muuten maistanut tätä chilisuklaata yms....siitä se olisi lähtenyt, jos en olisi jo naimisissa. Yleensäkin suomalaisilla on jostain syystä vaikeaa jutella vieraille, ilman siis edes iskemistarkoitusta. Ulkomailla se on jopa moukkamaista jos ei jutella toisten kanssa.
Näin. Jostain kumman syystä baari on sovelias paikka, mutta kauppa tai kirjasto ei. Tästähän oli Aamulypsyssä puhettakin viime vuoden puolella. Yli nelikymppinen Jaajo ihmetteli, miten osaisi lähestyä ihmisiä enää, jos olisi taas sinkku. Kysyi että eikös sitä ihan kadulla voi mennä jutuille kiinnostavan naisen kanssa, kuten ysärilläkin. Tähän nuoremman polven Tuukka ja Janni reagoivat jyrkällä vastalauseella. Ethän sä mene ihmisiä noin lähestymään, todella ahdistavaa!
En tiedä onko kohtelias kieltäytyminen tai neutraali omista rajoista kiinni pitäminen sitten tullut vaikeammaksi. Kaikki pidetään varmuuden vuoksi tosi kaukana, ettei kukaan vain tunkeile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua voi lähestyä maksamalla mun kaljaostokset
mies saattaa sanoa . .voin lähteä kahville VAIMON kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HYI HELV:::ETKÖ OIKEESTI HOKAA , MIKSI KAUPASSA KÄYDÄÄN ???OLET SÄÄLITTÄVÄ ,EPÄTOIVOINEN ...UNOHDA JO KAUPPASSA ISKEMISET.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mies saattaa sanoa . .voin lähteä kahville VAIMON kanssa
sitten vaan seuraavalle miehelle juttelemaan. kyllä naistenkin pitää kestää pakkeja.
Vierailija kirjoitti:
HYI HELV:::ETKÖ OIKEESTI HOKAA , MIKSI KAUPASSA KÄYDÄÄN ???OLET SÄÄLITTÄVÄ ,EPÄTOIVOINEN ...UNOHDA JO KAUPPASSA ISKEMISET.
sinä nyt et varmaan edes käy kaupassa vaan makaat kotona masentuneena kissanulosteissa syömässä mt-pillereitä ja wolt-ruokaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkkaile kaupassa sopivia mieskohteita. Ostosten, sormusten ja muun ulkoisen olemuksen pohjalta voit pääteellä ketkä heistä ovat todennäköisesti vapaata riistaa. Kohdista sitten huomiosi heihin liha- tai kalatiskin tuntumassa. Sitten voit laukaista uhrillesi, että jos ostat tuota vähän enemmän, niin voin tulla luoksesi tekemään meille herkullisen aterian. Tie miehen sydämeen käy näet vatsan kautta. Jälkiruoasta ei kannata vielä tässä vaiheessa puhua mitään, sillä ujommat maalaispojat saattavat säikähtää ja paeta.
Mua on pyydetty kahville bussista noustessa. Olin silloin jo varattu. Eihän tuossa kadulla kysymisessä mitään pahaa ole, vähän niinkuin puolikkaat sokkotreffit, mutta ehkä itse yrittäisin tutustua jotenkin muuten ensin. Siinä on toki se huono puoli, että jos tuttua (työ- tai harrastuskaveri) pyytää treffeille, se väistämättä hieman vaikuttaa siihen tuttavuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpoiten tuo onnistuu pestautumalla töihin kauppaan. Siinä kassalla ostoksia skannaillessa on hyvä tsekata miehen vasen nimetön, yleinen siisteys, hampaiden kunto ja silmien sameus sekä yleishaju. Siitä liukuhihnan ylitse on sitten helppo aloittaa jutustelu sopivan osuessa kohdalle. Siitä se sitten lähtee tai ei lähde.
Kerran lasten kanssa kaupassa tein ostokset ja olimme palaamassa autolle, mutta pari metriä kassan jälkeen sanoin lapsille, että "nyt istukaa tässä penkeillä mun repun kanssa, mä käyn tuolla kaupassa takaisin nopeesti".
Vähän aikaa etsiskelin ja mietin, että ehtikö nainen häipyä jo jotenkin... vaan siellä maitohyllyllähän hän olikin. Sanoin, että voinko hetken vaivata... ja sain vastaukseksi hämmentyneen katseen, että English, please.
Tein selvästi, että olisin katunut loppuelämäni, jos en nyt tulisi juttelemaan (vieraalla paikkakunnalla). Että ei nyt vain voi mitään, mutta olet kyllä sen verran vaikutuksen tekevä nainen, että haluan tässä tulla vähän tykö, että voitaisiinko jotenkin tavata? Hämmennys, huojennus, hymy ja juttu jatkui just sen verran, että voi luontevasti kutsua. Oli ihan tekijämimmi, joten hänellä nyt sattui olemaan käyntikortti, jonka sain. Kun pääsimme majapaikkaan, oli hän jo tsekannut mun LinkedIn:istä.
Pidettiin yhteyttä ja nähtiin seuraavan kerran Helsingin kantakaupungin nastassa bistrossa.
Oisko pitänyt kulkea ohi sanomatta sanaakaan?
Ei mitenkään. Ahdistuisin, jos joku alkaisi kaupassa vonkaamaan.
Tästä on jo aikaa kun kerran illalla tulin töistä kotiin ja huomasin kerrostalomme pihalla naisen (asui talossa)
nyyhkivän pihassa. Menin reilusti kysymään että mikä hätänä, häpeillen nainen kertoi hänelle käyneen
pikkuinen housuvahinko työmatkalla ja avain kotiin oli aamulla kiireessä jäänyt ja nyt odotteli veljeään tuomaan vara-avainta.
Ehdotin reilusti että voisiko hän tulla meille siistiytymään kylmästä odotellessaan veljeään.
Nainen suostui ja homma hoitui, tapauksen seurauksena olemme hyviä ystäviä edelleen.
Itsehän menen kauppaan tekemään ostoksia, lähinnä ahdistaisi, jos joku tulisi siellä pokaamaan. Mutta ehkä ihan vaan tulemalla kohteliaasti juttelemaan, jos siellä nyt sitten täytyy tulla häiriköimään.
Noin raavas mies ja korissa pelkkiä rehuja. Onko omaan käyttöön? - kirjasta miten isket hipsterin
rauhassa olen saanut olla. kukaan ei ole ikinä tullut puhumaann minulle. en häiriintyisi, jos tulisi.