Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset on parisuhteissa?
16.07.2020 |
Mitä siitä saa? Enemmän kuin sinkkuna olosta. Mä oon 27v. 3 -ja 5v. poikien yh-äiti enkä halua uutta miestä, ainakaan nyt. Ongelma on, että oon tapaillut yhtä miestä 1,5v., hän haluis olla vakavasti ja muuttaa yhteen, mä en! Miks tekisin niin? Tuntuu, että parisuhde on riippakivi elämässä. Tahtoisin keskittyä hedonisesti vain itseeni, oon aina ajatellut toista. Tahtoisin opiskella, matkustella, harrastaa, bilettää, menestyä elämässä, säästää ja sijoittaa ja käyttää rahat just siihen mihin itse haluan. Ilman, että joku koko ajan jarruttaa mua. Ja tietty viettää paljon aikaa poikieni kanssa. Ne kasvaa niin nopeesti. Mies ei ymmärrä mua yhtään. Oon kuulemma liian omapäinen ja itsenäinen sekä itsekeskeinen. En kuulemma ajattele mitään muuta kun itseeni ja lapsiani. Mitä hyvää parisuhteesta saa? Tai miksi se on parempaa kun sinkkuna olo? Seksi on ainut asia mikä mulla tulee mieleen.
Kommentit (53)
Parisuhteelle syitä on kulujen jakaminen, yhteisyys, arjen jakaminen, henkinen tuki ja status suvun ja yhteiskunnan silmissä parillisena henkilönä. Siis sen seksin lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan lakkaa ihmettelemästä teitä, jotka roikutte miehessä kuin hukkuva oljenkorressa, vaikka samalla kerrotte, että hänessä ei ole oikeastaan muuta hyvää kuin seksi. Luulisi, että seksiä saa helpommallakin...
Miksi olen parisuhteessa juuri tämän miehen kanssa? Tullaan hyvin toimeen, ja minulla on mahdollisuus asua kivassa ok-talossa, ja tarpeeksi rahaa elämiseen niin ettei tarvitse kituuttaa.
En olisi parisuhteessa jos nämä asiat eivät toteutuisi, tai jos minulla olisi miljoonia.
Mies on mun kanssa siksi että se tykkää olla parisuhteessa. Haluaa nukkua vieressä, ja jakaa arjen ja juhlan. On kokeillut parisuhteita muidenkin kanssa, mutta minun kanssani on mutkatonta ei tarvitse riidellä.
Seksi toimii hyvin, ja se tyydyttää molempia. Mies voisi olla varmasti jonkun toisenkin kanssa yhdessä, mutta ei hän viitsi vaihtaa kun on päässyt näin hyvään tilanteeseen. Mä taas en viitsisi olla muiden kanssa, vaan jos mies kuolisi niin olisin sitten yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat keskittyä hedonistisesti vain itseesi, miksi h'lvetissä olet hankkinut lapset?
Jos et halua miestä, miksi h'lvetissä tapailet miestä?
Ihmettelee ikisinkku 36
Olin nuori kun sain lapset. Ja okei, korjaan. Haluun keskittyä hedonisesti vain itseeni ja lapsiini.
Ap
"Olin nuori". No etpä vieläkään vanha voi olla, kun lapsesi vasta 3 ja 5. Ei ihminen onneksi niin nopeasti vanhene :D
Heivaa se mies jos et saa sovittua hänen kanssaan asioita. MInulla on kaksi lasta ja suhde, jossa mies ei todellakaan rasita minua, koska ei esimerkiksi sotke, mutta silti tuntuu, että haluaisin vähän enemmän omaa aikaa, koska hän on myös jokaisen lapsivapaani aikana tunkemassa seuraani. Tuntemuksesi ovat aivan ymmärrettäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi pientä lasta ja haluan keskittyä vaan itseeni. En halua uutta miestä, mutta tapailen miestä.
Ap:n tapauksessa mies ei halua tapailua vaan parisuhteen. Suosittelen ap:lle dildoa ja keskittyy nyt vain lapsiin, ja lopettaa miehen pyörittämisen.
"Haluun lapset ja perheen mut myös olla sinkku ja keskittyy vain itseeni mutta myös kuitenkin olla miehen kanssa"
KAIKKEA EI VOI SAADA
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sinkku yhden lapsen äiti. Seurustelin eron jälkeen pari vuotta mutta suhde loppui minun uupumukseen ja juurikin siihen "vaatimukseen". Tällä tarkoitan miehen toiveita ja tarpeita joita en kyennyt täyttämään (antamaan 100% vapaa-ajasta, paljon lapsivapaita lomia ym). Väsyin totaalisesti. Lomat olivat kauheita kahden vaatijan kanssa, lisäksi minullakin oli omat toiveeni joita kummatkaan (lapsi, mies) eivät olleet edes miettineet että sellaisiakin on olemassa. Kuvio oli mahdoton. Nyt on tasapainoisempi arki ja olen oikeastaan onnellisempi näin. Ehkä on olemassa miehiä jotka oikeasti tajuavat että vanhemmuus tulee ensin (eikä lasta voi "heittää" esim mummolaan lomilla enkä edes sitä halua: haluan viettää lomani lapsen kanssa) kun lapsi on pieni.
Tuo kuulostaa just mun ajatuksilta. Kun mies ja lapset vaan vaatii. Mutta kukaan ei muista mua :/ Olen niin uupunut. Just kun kaikki lapsivapaat pitäis viettää hänen kanssaan. Ei häntä ne mun lapset haittaa, mutta ei auta missään. Kun ollaan esim. reissussa lapset on täysin mun vastuulla ja mies vaan vaatii. Eikä yhtään ymmärrä. En jaksa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se mies on ihastunut oikeasti. Mitä "saat" itse siltä tapailusuhteeltasi? Miksi et matkustele miehen kanssa.
Onko aloitus provo?
Ei ole provo, valitettavasti! No seksi on hyvää, ja viihdyn miehen seurassa. Mutta kun se ei auta mua missään ja vaan vaatii ja vaatii.. ja on tosi mustasukkainen. Joka kerta kun mulla on lapsivapaata hän suunnittelee meille kahdelle yhteistä tekemistä, riita syntyy jos haluun mennä kavereiden kaa bilettämään. On lukenut salaa mun puhelinta yms. Ja kun se tulee "käymään kylässä", se lähtee kahden päivän kuluttua ja tulee taas viimeistään seuraavana päivänä ellei jo samana iltana "käymään kylässä". Eihän siinä jos auttaisi.. Eikä siivoa edes omia jälkiään. Kerran suuttui kun kuumeessa en jaksanut seksiä! Normaalisti vois kuvitella et toinen päinvastoin auttais vaikkapa lasten hoidossa jos on kipeenä :/
Voih, oot löytäny vielä henkisesti teinin tasolla olevan miehen jolle on todennäkösesti ulkopuolelta tuputettu "oikean elämän" malli, ja se on tiukan jääräpäisesti parisuhde naisen kanssa, jossa on perinteiset miehen ja naisen roolit. Unohdetaan, että perinteisesti miehelläkin oli maatilan töitä jolloin taakka todella jakaantui tasaisesti, nyt taakka jää vain naiselle ja hän olettaa sen olevan itsestään selvyys.
Et sä ihan oikeasti teekään mitään ihmisellä joka ei auta sinua. Olen itsekin todennut omalle miehelleni tämän monta kertaa. Se aina saa hänet vähän skarppaamaan. Olen ihan oikeasti mieluummin yksin kuin, että joudun tekemään kaiken yksin ja vittuuntumaan siitä, että toinen vaan on siinä. Joo itkuvinku minun kylmyydestäni ja välittämisen tasosta, otetaas faktat käteen, ei kukaan nainen halua parisuhteeseen riippakiven kanssa, vaan he haluavat arjen jakajan. Ja jos toisesta ei siihen ole niin hän jääköön kaveriksi.
Olen myös miettinyt, että miksi ihmsten täytyy seurustella, tuo vaatiminen ahdistaa minuakin. Olemme nykyään melko vapaita ihmisiä, joilla on kaikki mahdollisuudet pärjätä ihan yksinkin elämässä, joten sen suhteen todella pitäisi antaa jotain muutakin kuin vain ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se mies on ihastunut oikeasti. Mitä "saat" itse siltä tapailusuhteeltasi? Miksi et matkustele miehen kanssa.
Onko aloitus provo?
Ei ole provo, valitettavasti! No seksi on hyvää, ja viihdyn miehen seurassa. Mutta kun se ei auta mua missään ja vaan vaatii ja vaatii.. ja on tosi mustasukkainen. Joka kerta kun mulla on lapsivapaata hän suunnittelee meille kahdelle yhteistä tekemistä, riita syntyy jos haluun mennä kavereiden kaa bilettämään. On lukenut salaa mun puhelinta yms. Ja kun se tulee "käymään kylässä", se lähtee kahden päivän kuluttua ja tulee taas viimeistään seuraavana päivänä ellei jo samana iltana "käymään kylässä". Eihän siinä jos auttaisi.. Eikä siivoa edes omia jälkiään. Kerran suuttui kun kuumeessa en jaksanut seksiä! Normaalisti vois kuvitella et toinen päinvastoin auttais vaikkapa lasten hoidossa jos on kipeenä :/
Joo ei, heivaa se mies elämästäsi. Nyt pitääkin olla reippaasti itsekäs. Tuollaisesta ei ole mitään muuta kuin haittaa. Missään nimessä ei vakituista parisuhdetta mokomaan, pilaa elämäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis, mutta aika pitkä "tapailuaika", 1,5 v. Siis noinko pitkään olette oikeasti vain tapailleet?
Miksei käy parisuhde ilman yhteenmuuttoa?
Jännän usein ihmiset kuvittelevat, ettei voi olla parisuhteessa jos ei asu yhdessä. Minä ainakin olen.
Vierailija kirjoitti:
Teit lapsia, mutta haluat bilettää, harrastaa ja käyttää rahat itseesi? Mutta haluat myös paljon olla lasten kanssa? Ihmettelen, kuinka jollain on jostain noin paljon rahaa ja aikaa, että kaiken haluamansa pystyy totetuttamaan. Etkö käy siis töissä ollenkaan?
Opiskelen, eikä mulla paljon rahaa olekaan. Säästämällä ja suunnittelemalla rahankäyttöä voi kuitenkin saavuttaa haluamiaan asioita. Onneksi voin tehdä töitä jo opiskeluaikana ja valmistun kuitenkin aika hyväpalkkaiseen ammattiin, jossa töitä riittää, joten onneksi rahatilanne tulee muuttumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhde on osoittautunut ihmisen evoluutiossa toimivimmaksi suhdemuodoksi.
Monia muitakin on kokeiltu ja kokeillaan, mutta eihän niistä voi edes samana päivänä parisuhteiden kanssa...
Parisuhde = sitoutunut seurustelusuhde. Ei ole merkitystä ollaanko avoliitossa vai ei.
Tapailu = tutusmisvaihe ennen seurustelua, ei vielä sen suurempia vaatimuksia tai odotuksia, "katsotaan mitä tästä tulee" -vaihe. Ja tässä vaiheessa pariskunta halutessaan sopii, ettei tapailla muita.
Jos ihmiset seurustelevat vaikka 10 vuotta ja asuvat silti erillään, ei se tosiaankaan tarkoita, että he "tapailevat" vaan että he ovat parisuhteessa.
Koittakaa jo tajuta, ettei parisuhde ole sama asia kuin yhteen muuttaminen.
(aloittajalle sanoisin, että jätä se ruikuttaja.. jos itse jäät tuohon tilanteeseen kestämään ruikuttajaa, ihan oma on mokasi)
Minulla ei edes ole lapsia, ja silti tuo vaatiminen ottaa päähän. Pitäisi aina olla heti lähtemässä johonkin, kun mies haluaa, mitään ei osaa etukäteen suunnitella. Sitten syyllistää ja murjottaa, kun minulla onkin muuta menoa. Kun ollaan minun asunnossani, hän olettaa, että teen ruokaa ja siivoan kaikki jäljet. Hänen asunnossaan minun pitäisi tehdä puolet tai enemmänkin. Ja taas syyllistää/murjottaa, jos sanon asiasta. Jos haluan mennä kavereideni kanssa ulos, yrittää kontrolloida. Jos tulee mukaan, pilaa tunnelman, jollei heti paikan päällä niin viimeistään aloittaa riidan kotimatkalla. Jne.
Olen nykyään tyytyväinen vain omaa kivaa harrastava sinkku, liian monta p.skaa parisuhdetta takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se mies on ihastunut oikeasti. Mitä "saat" itse siltä tapailusuhteeltasi? Miksi et matkustele miehen kanssa.
Onko aloitus provo?
Ei ole provo, valitettavasti! No seksi on hyvää, ja viihdyn miehen seurassa. Mutta kun se ei auta mua missään ja vaan vaatii ja vaatii.. ja on tosi mustasukkainen. Joka kerta kun mulla on lapsivapaata hän suunnittelee meille kahdelle yhteistä tekemistä, riita syntyy jos haluun mennä kavereiden kaa bilettämään. On lukenut salaa mun puhelinta yms. Ja kun se tulee "käymään kylässä", se lähtee kahden päivän kuluttua ja tulee taas viimeistään seuraavana päivänä ellei jo samana iltana "käymään kylässä". Eihän siinä jos auttaisi.. Eikä siivoa edes omia jälkiään. Kerran suuttui kun kuumeessa en jaksanut seksiä! Normaalisti vois kuvitella et toinen päinvastoin auttais vaikkapa lasten hoidossa jos on kipeenä :/
Noniin, tässähän on useita ongelmia:
- mies ei halua naista jolla on lapsia mutta sietää lapsesi just ja just, kun sulla ne nyt sattuu olemaan
- sinulla ei ole jaksamista mihinkään täysipainoiseen suhteeseen, kun lapsetkin jo varmasti vaativat sulta paljon
- sulla on joku surkea käsitys parisuhteesta ja miehistä, koska miehen käytös kuulostaa aivan tosi inhottavalta ja sinä vaan siedät tuommoista, vaikka et edes halua suhdetta
Sano miehelle heipat ja keskity lapsiisi ja omaan elämääsi. Etsi jatkossa vaan jotain panokavereita, jos seksiä kaipaat. Ja jos joskus vielä varsinaista suhdetta haluat, älä enää ikinä jatka suhdetta, jos edes tapailuvaiheessa ei selvitä ilman riitoja eikä toinen auta sinua tai siivoa omia jälkiään.
Jos se nyt on jo noin vaikeaa, niin mitä se olisi saman katon alla? Olet selvästi päätöksen tehnyt ja minusta se vaikuttaa järkevältä ratkaisulta.
Olin nuori kun sain lapset. Ja okei, korjaan. Haluun keskittyä hedonisesti vain itseeni ja lapsiini.
Ap