Viivin lapsi otettiin huostaan yhdeksäksi vuodeksi

Näin käy kun tekee lapsen jännittävän ja komean miehen kanssa, sen sijaan että tekisi lapsen sopivan miehen kanssa.

M/40

Vierailija kirjoitti:

Miten ei huomaa jos lapsella on murtuneita luita. Sellainen kohta vähintään turpoaa, sinipunertaa ja mustuu vaikka ei ihan vinksallaan olisikaan.

Ei ole lapsen paikka tuollainen koti.

Miksei neuvolassa huomattu lapsen hätää, kun sieltä haettiin apua vauvan itkuisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tuota, että isä pahoinpitelee vaivaa ja äiti ei tajua mitään. Siihenkö asti isä on hellä ja lepertelevä hoitaja että äidin perässä ovi sulkeutuu, ja sitten vasta menee hermot ja alkaa ravistella ja lyödä vauvaa. Eiköhän kuitenkin ole jo äidin nähdenkin ole ollut hermot kireällä ja kovat otteet. Ja tuollaisen kanssa jättänyt vauvan kahdestaan. Ei ole suojellut lastaan kuten äidin pitäisi. Onneksi virkavalta on.

Juuri näin. Ja missä se äiti on ylipäänsä huidellut, ettäjoku on ehtinyt pahoinpidellä muutaman viikon ikäisen vauvan MONTA kertaa..! Kerkiääkö se isä mennä niin sekaisin roskapussin viennin, kaupassa käynnin tms aikana? Eikä äidillä herätä mitään ajatuksia, jos lapsi on mustelmilla, nirhaumillla ja itkuinen isän kanssa oltuaan..? Jos joku epäilys herää niin miten jättää uudelleen kahden..?

Mihin perustat väitteesi siitä, että tätä huostaanotettua lasta pahoinpideltiin toistuvasti ja hänellä oli mustelmia ja nirhaumia jo ennen kuin hänet vietiin lääkäriin?

Jutun lukemalla. Ja luuletko, että ne pahoinpitelyjäljet ilmestyi vasta lääkärissä vai mitä tarkoitat tuolla kysymyksellä?

Iltalehdessä ei väitetty, että lasta olisi pahoinpidelty kertaakaan. Puhumattakaan siitä, että häntä olisi pahoinpidelty toistuvasti. Lapsen isä tuomittiin pelkästä vammantuottamuksesta.

Eikö? No kyllä siinä kuitenkin luki että vauvalla oli useita murtumia eri paranemisvaiheissa. Mistä ne sinun mielestäsi olivat tulleet? Muutaman viikon ikäinen vauva tuskin niin paljon liikkuu että saa aiheutettua itselleen murtumia.

Kuten sanoin, huostaanotetun lapsen isä tuomittiin vammantuottamuksesta. Tarkempia yksityiskohtia emme tiedä. Ehkä isä oli liian kovakourainen ymmärtämättä, että lapsi menee herkästi rikki, tai ehkä isä esim. päästi lapsen vahingossa putoamaan kohtalokkain seurauksin. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä olettaa, että lapsi olisi koskaan joutunut yhdenkään pahoinpitelyn uhriksi.

Todellakin on. Lapselle ei tule useita eri aikaan syntyneitä vammoja vahingossa. Saati peräti kahdelle lapselle.

Toisen lapsen kohdalla isä tuomittiin pahoinpitelystä. Tarkoittaako se sitä, ettei ensimmäiselle lapselle aiheutuneet vammat voinut johtua pelkästä huolimattomuudesta? Jos vastaat kyllä, perustele.

Jos ne vammat olisivat johtuneet huolimattomuudesta, niin miksi isä ei kertonut äidille näistä "vahingoista"? Ja vauvalla todettiin useita murtumia eri paranemisvaiheissa, kuinka kömpelö pitää ihmisen olla, että ei opi ensimmäisestä kerrasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ei huomaa jos lapsella on murtuneita luita. Sellainen kohta vähintään turpoaa, sinipunertaa ja mustuu vaikka ei ihan vinksallaan olisikaan.

Ei ole lapsen paikka tuollainen koti.

Miksei neuvolassa huomattu lapsen hätää, kun sieltä haettiin apua vauvan itkuisuuteen?

Onko lasta käytetty neuvolassa näytillä, vai onko vain soitettu neuvolaan ja kysytty apuja kaksiviikkoisen vauvan itkuisuuteen? Ja meillähän edelleen on vain äidin kertoma asiasta, neuvola ei voi kertoa, että he ovat havainneet lapsessa pahoinpitelyn merkkejä, tehneet lastensuojeluilmoituksen ja kehoittaneet vanhempia viemään vauvan lääkäriin. Miettikää nyt itsekin, kaksiviikkoisella vauvalla on jo useampia, eri parantumisvaiheessa olevia murtumia! Sitä raukkaahan on riepoteltu miten sattuu heti synnäriltä kotiin päästyä, ja vielä useaan otteeseen muka niin, ettei äiti ole ollut paikalla. Missä tämä äiti on oikein luuhannut kaikki nuo kerrat?

Vierailija kirjoitti:

Tässä kaksi esimerkkiä vahingontuottamuksista, jotka ei tee kenestäkään kelvotonta isää:

1. Vauva on tukehtumassa kurkussaan olevaan vierasesineeseen. Kiireellistä hätäensiapua antaessaan isä käyttää liikaa voimaa, minkä takia vauvalta murtuu luita. Isä ei pysty todistamaan oikeudessa, että kyse oli ensiapua vaatineesta tilanteesta. Hän saa siksi tuomion vammantuottamuksesta, vaikka hänen tekonsa oli sinänsä oikeutettu.

2. Isä kantaa vauvaa sylissään ja kaatuu portaissa. Vauvalta murtuu luita.

Miten vastasyntyneellä vauvalla voi joutua vierasesine kurkkuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä kaksi esimerkkiä vahingontuottamuksista, jotka ei tee kenestäkään kelvotonta isää:

1. Vauva on tukehtumassa kurkussaan olevaan vierasesineeseen. Kiireellistä hätäensiapua antaessaan isä käyttää liikaa voimaa, minkä takia vauvalta murtuu luita. Isä ei pysty todistamaan oikeudessa, että kyse oli ensiapua vaatineesta tilanteesta. Hän saa siksi tuomion vammantuottamuksesta, vaikka hänen tekonsa oli sinänsä oikeutettu.

2. Isä kantaa vauvaa sylissään ja kaatuu portaissa. Vauvalta murtuu luita.

Nyt valoja päälle! Ajatellaanpa edes teoriassa että näin olisi käynyt. Miksi kukaan ei ole toimittanut lasta lääkärihoitoon tai soittanut ambulanssia? Vauvaa on elvytetty, portaissa kaatuilu... Useaan otteeseen aikamoisia tapahtumia, joiden seurauksena lapsilla murtuneita luita. Ihan pähkähullua. Edelleen täysin perusteltua ottaa lapset pois.

Laitapa ensin valot itsellesi päällee! Tukehtumassa olevan vauvan ensiapu ei ole elvytys vaan iskut lapaluiden väliin ja pallean painelu.

Lasta ei edelleenkään ole moisen satuttua toimitettu lääkäriin? Isketty niin kovaa että kylkiluut murtuu sekä yksi jalka? Toisella lapsella oli myös murtunut olkaluu. Aika paljon on taloudessa vauvoja elvytelty. Vammat myös aika kummallisia elvytyspotilaalle. Kukaan ei ole saanut sairaalahoitoa eikä edes äiti tiennyt asiasta. Isä aina yksin ollessaan toheloinut.

Vai voisiko kyseessä olla kuitenkin klassinen pahoinpitely... hmm... joku taisi saada pari tuomiotakin... how about that!

Lihavoimani kohta kertoo hyvin, kuinka pihalla olet siitä mistä puhut. Kylkiluiden murtuminen elvytyksessä on yleistä. Myös silloin kun elvytettävä on aikuinen, puhumattakaan siitä kun kyseessä on hauras pieni lapsi jonka luiden murtamiseen ei paljoa voimaa tarvita.

Itse asiassa lapset eivät ole hauraita, vaan heidän luunsa ovat joustavammat ja murtuvat huomattavasti huonommin kuin aikuisilla. Mietipä nyt itsekin, kuinka paljon liikkumaan opettelevat lapset kaatuilevat, luiden murtuminen on kuitenkin hyvin harvinaista.

Viiville tärkeämpää oli pysyä yhdessä miehen kanssa, joka oli pahoinpidellyt vauvaa. Eikai mikään ihme, ettei ollut lasta saanut takaisin aiemmin.

Minusta on käsittämätöntä, että vanhoillislestadiolainen perhe saa toimia sijaisperheenä. Lahko, jonka elämäntapaa hallitsee poikkeuksellinen näkemys uskonnosta. On aivan mahdoton elää niin, että lahkolaisuus ei vaikuttaisi lapseen. Yleinen näkemys kuitenkin on, että vanhoillislestadiolaisuus on vahingollista ihmisille ja varsinkin naisille. 

Mun mielestä on outoa, että naisen suurin ongelma näyttää olevan se, että lapsi oli lestojen luona, eikä se että sossut otti sen 9 vuodeksi. Oli lestoista nyt mitä mieltä tahansa niin suurin osa niistä antaa paremmat eväät lapsille kuin joku muu.

Minusta se ongelma on se, että sossut ylipäätänsä tekee mielivaltaisia päätöksiä, jotka tuhoaa ihmisiä.

Vilja Erika ei saanut apua, ja Oulun kaksospojat muistaa varmaan kaikki.

Eli sosiaalitoimi ei toimi lapsen edunmukaisesti usein vaan sitä vastaan.

Ja sen vielä sanon, että huostaanoton pitäisi aina AINA olla viimeinen vaihtoehto. Ja huostaanoton purku pitäisi olla oikeasti mahdollista ja lapsia ei saisi eristää vanhemmistaan.Vanhempien auttaminen lakkaa kun lapset huostaanotetaan (etenkään päihdeongelmaiset tai mt-potilaat eivät saa hoitoa).

Vierailija kirjoitti:

Minusta on käsittämätöntä, että vanhoillislestadiolainen perhe saa toimia sijaisperheenä. Lahko, jonka elämäntapaa hallitsee poikkeuksellinen näkemys uskonnosta. On aivan mahdoton elää niin, että lahkolaisuus ei vaikuttaisi lapseen. Yleinen näkemys kuitenkin on, että vanhoillislestadiolaisuus on vahingollista ihmisille ja varsinkin naisille. 

Yleinen näkemys? Eli pari naista jotka on ollut lehdissä?

Jos katsoo ihan tilastoja niin paljon vähemmän mitään syrjäytyneitä tulee noista porukoista. Heillä ei ole mitään karttamissääntöä, vaan ihan 10-vuotias voi ilmoittaa, että en usko ja siinä se. Siellä ei ole mitään "rangaistuksia" Ei ole sellaista kuin jossain jenkkilahkoissa.

Nainen voi itse päättää meneekö naimisiin vai ei, nainen saa erota, nainen saa kieltäytyä seksistä ja nainen voi käyttää ehkäisyä. Se on oma päätös. Kyllä varmaan suku ja muut mumisee jotain vastalauseita ja yrittää kääntää pään, ihan samalla tavalla kuin joku vanhempi yrittää painostaa lastaan menemään lukioon, pakottaa ei kuitenkaan voi.

Ja kuka sinusta on sopiva sijaisperheeksi, kun niistä on nytkin pulaa? Jos lapsi otetaan huostaan koska vanhempi on kyvytön huolehtimaan lapsesta, niin hänkö on sopiva sanomaan mikä laspen parhaaksi.

Tuossakin tapauksessa LAPSI halusi olla yhteydessä ja oli rakastettu, mutta ideologia näyttää olevan teille paljon tärkeämpää.

Ps. en ole lesta, mutta olen lapsuuteni leikkinyt niiden kanssa. Ovat hyvin kasvatettuja, se että niillä ei ollut telkkaria tarkoitti vain sitä, että leikittiin paljon ulkona. Kävin myös jossain niiden kokouksessa 10-vuotiaana, lapset sai leikkiä vapaasti aikuiset istu vähän ku kirkossa. Syötiin siellä salaa sokeripaloja ja hyvät muistot jäi.

Tässä se taas nähtiin miten nainen valitsee jopa vauvoja kohtaa väkivaltaisen jännän miehen mieluummin kuin tylsän ätmin

Eikä vielä edes eronnut miehestä ensimmäisen tapauksen jälkeen, vaan teki hänen kanssaan lisää lapsia :DDD

Vierailija kirjoitti:

Viiville tärkeämpää oli pysyä yhdessä miehen kanssa, joka oli pahoinpidellyt vauvaa. Eikai mikään ihme, ettei ollut lasta saanut takaisin aiemmin.

Veikkaanpa, että sossut olivat kyllä yrittäneet puhua "Viiville" järkeä siitä, että olisi paras jättää tuollainen pahoinpitelevä ukko (mahdollisesti päihde- ja käytöshäiriöinen) mikäli yhtään ajattelee lastensa etua. Osa vanhemmista palstailijoista muistaa "Kissafani" nimellä mutta omalla nimellä ja naamallaan bloganneen nuoren teiniäidin, jonka vauvasta tuli sosiaalihuollon asiakas jo ennen syntymäänsä. Kissafani kiroili, miten "sossuakat" uhkaa huostaanotolla, jos Kissafani ei jätä lapsen isää (oliko se joku Reino ja Reijo), joka pahoinpiteli säännöllisesti Kissafania. Muistaakseni lapsi sitten lopulta otettiin huostaan ja Kissafanin bloggaaminenkin kai jäi. 

Miksi Viivin isä on koko ajan ollut niin tiiviisti prosessissa mukana? Eikö Viivi ole täysivaltainen henkilö? Hän on jutun mukaan kuitenkin jo yli 30-vuotias. Hän ei pysty käymään töissä ja toivoo pääsevänsä tulevaisuudessa opiskelemaan. Hän ei ymmärtänyt erota vauvoja pahoinpitelevästä miehestä, vaan lapsia syntyi lisää tuohon suhteeseen.

"Viivi korostaa, ettei halua katkaista tyttären ja entisen sijaisperheen välejä, mutta liika on liikaa. Viivin isän mielestä tyttö voisi nähdä entistä sijaisperhettään silloin tällöin. Hän uskoo, että välit perheiden kesken voisivat olla hyvät, kunhan hieman aikaa on kulunut. Nyt tärkeintä olisi vakauttaa tyttö kotiinsa.

– Emme mitenkään jaksa sellaista aikataulutettua elämää, mitä he hakevat oikeusteitse. Olemme eläneet sitä jo yhdeksän vuoden ajan. Me haluamme rauhan olla vihdoinkin perhe, Viivin isä sanoo."

Viivin isä haluaa heidän olevan perhe, mutta mitä tämä sijaisperheessä koko elämänsä elänyt ja kasvanut lapsi haluaa? Mikä olisi hänelle parhaaksi? Onko sillä mitään merkitystä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi Viivin isä on koko ajan ollut niin tiiviisti prosessissa mukana? Eikö Viivi ole täysivaltainen henkilö? Hän on jutun mukaan kuitenkin jo yli 30-vuotias. Hän ei pysty käymään töissä ja toivoo pääsevänsä tulevaisuudessa opiskelemaan. Hän ei ymmärtänyt erota vauvoja pahoinpitelevästä miehestä, vaan lapsia syntyi lisää tuohon suhteeseen.

"Viivi korostaa, ettei halua katkaista tyttären ja entisen sijaisperheen välejä, mutta liika on liikaa. Viivin isän mielestä tyttö voisi nähdä entistä sijaisperhettään silloin tällöin. Hän uskoo, että välit perheiden kesken voisivat olla hyvät, kunhan hieman aikaa on kulunut. Nyt tärkeintä olisi vakauttaa tyttö kotiinsa.

– Emme mitenkään jaksa sellaista aikataulutettua elämää, mitä he hakevat oikeusteitse. Olemme eläneet sitä jo yhdeksän vuoden ajan. Me haluamme rauhan olla vihdoinkin perhe, Viivin isä sanoo."

Viivin isä haluaa heidän olevan perhe, mutta mitä tämä sijaisperheessä koko elämänsä elänyt ja kasvanut lapsi haluaa? Mikä olisi hänelle parhaaksi? Onko sillä mitään merkitystä?

Sen takia, koska artikkelin mukaan Viivillä on todettu hahmottamis- ja oppimishäiriö mikä tarkoittanee yleensä lievää älyllistä kehitysvammaa tai heikkolahjaisuutta. Viivi itsekin haastattelussa myöntää, että on pärjännyt vain vanhempiensa avulla. Minusta tässä Viivin sitaatissa paljastuu aika paljon hänen  tavastaan ajatella: – Ilman heitä  (vanhempia) en enää varmaan olisi tässä. En olisi jaksanut taistella sitä kaikkea pahuutta vastaan, Viivi sanoo. 

Siis kiinnittäkää huomio tuohon "pahuutta"-sanaan. Viivi ei yhtään pysty näkemään, että sosiaalityöntekijät ja sijaisperhe hakee hänen lapsensa parasta, vaan niputtaa koko homman "pahuudeksi". Sitten kun pieni lapsiparka on ollut Viivin luona viikonlopun äiti-tapaamisilla, on lapsi varmaan ollut sen jälkeen poissa tolaltaan kun Viivi haukkunut sossut ja sijaisäidin, joka lienee lapselle se ainoa oikea äiti. Sen takia varmasti äititapaamisia jouduttiin harventamaan, jos lapsi oli noiden tapaamisten jälkeen aina ihan palasina. 

Edelleenkin Viivi ja isänsä eivät ymmärrä, että nimenomaan aikataulutetut tapaamiset entisen sijaisperheen kanssa olisi lapsen paras etu. Nythän he miettivät vain heidän omaa tilannettaan, sitä että onpa hankalaa jos on ennalta sovittuja tapaamisia esim joka toinen viikonloppu. Jos he oikeasti haluaisivat lapsen parasta, se suorastaan vaatisivat tapaamisia lapsen lapsuudenperheen kanssa ja nimenomaan siten, että ne olisivat aikataulutettuja. Rakenteet, aikataulut ja struktuurit luovat lapselle turvaa, mikä tälle lapselle olisi tässä tilanteessa varmasti nyt enemmän kuin tarpeellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Viivin isä on koko ajan ollut niin tiiviisti prosessissa mukana? Eikö Viivi ole täysivaltainen henkilö? Hän on jutun mukaan kuitenkin jo yli 30-vuotias. Hän ei pysty käymään töissä ja toivoo pääsevänsä tulevaisuudessa opiskelemaan. Hän ei ymmärtänyt erota vauvoja pahoinpitelevästä miehestä, vaan lapsia syntyi lisää tuohon suhteeseen.

"Viivi korostaa, ettei halua katkaista tyttären ja entisen sijaisperheen välejä, mutta liika on liikaa. Viivin isän mielestä tyttö voisi nähdä entistä sijaisperhettään silloin tällöin. Hän uskoo, että välit perheiden kesken voisivat olla hyvät, kunhan hieman aikaa on kulunut. Nyt tärkeintä olisi vakauttaa tyttö kotiinsa.

– Emme mitenkään jaksa sellaista aikataulutettua elämää, mitä he hakevat oikeusteitse. Olemme eläneet sitä jo yhdeksän vuoden ajan. Me haluamme rauhan olla vihdoinkin perhe, Viivin isä sanoo."

Viivin isä haluaa heidän olevan perhe, mutta mitä tämä sijaisperheessä koko elämänsä elänyt ja kasvanut lapsi haluaa? Mikä olisi hänelle parhaaksi? Onko sillä mitään merkitystä?

Sen takia, koska artikkelin mukaan Viivillä on todettu hahmottamis- ja oppimishäiriö mikä tarkoittanee yleensä lievää älyllistä kehitysvammaa tai heikkolahjaisuutta. Viivi itsekin haastattelussa myöntää, että on pärjännyt vain vanhempiensa avulla. Minusta tässä Viivin sitaatissa paljastuu aika paljon hänen  tavastaan ajatella: – Ilman heitä  (vanhempia) en enää varmaan olisi tässä. En olisi jaksanut taistella sitä kaikkea pahuutta vastaan, Viivi sanoo. 

Siis kiinnittäkää huomio tuohon "pahuutta"-sanaan. Viivi ei yhtään pysty näkemään, että sosiaalityöntekijät ja sijaisperhe hakee hänen lapsensa parasta, vaan niputtaa koko homman "pahuudeksi". Sitten kun pieni lapsiparka on ollut Viivin luona viikonlopun äiti-tapaamisilla, on lapsi varmaan ollut sen jälkeen poissa tolaltaan kun Viivi haukkunut sossut ja sijaisäidin, joka lienee lapselle se ainoa oikea äiti. Sen takia varmasti äititapaamisia jouduttiin harventamaan, jos lapsi oli noiden tapaamisten jälkeen aina ihan palasina. 

Edelleenkin Viivi ja isänsä eivät ymmärrä, että nimenomaan aikataulutetut tapaamiset entisen sijaisperheen kanssa olisi lapsen paras etu. Nythän he miettivät vain heidän omaa tilannettaan, sitä että onpa hankalaa jos on ennalta sovittuja tapaamisia esim joka toinen viikonloppu. Jos he oikeasti haluaisivat lapsen parasta, se suorastaan vaatisivat tapaamisia lapsen lapsuudenperheen kanssa ja nimenomaan siten, että ne olisivat aikataulutettuja. Rakenteet, aikataulut ja struktuurit luovat lapselle turvaa, mikä tälle lapselle olisi tässä tilanteessa varmasti nyt enemmän kuin tarpeellista.

Tämä x1000! Yököttävää miten lapseen suhtaudutaan kuin johonkin tavaraan jonka omistajuudesta riidellään... jos näillä ihmisillä olisi vähänkään älyä ja itsereflektiokykyä, voisivat ehkä ymmärtää ettei tässä ole kyse heidän haluistaan ja tunteistaan, vaan lapsesta. Hän on elänyt melkein vuosikymmenen, ikänsä, perheessä josta hänet on nyt viety vieraiden ihmisten joukkoon asumaan... eikä saa nähdä perhettään koska "uutta perhettä" ei huvita aikataulut.

Sairasta ja surullista, kaikkea hyvää lapsille, toivottavasti asiat järjestyy lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Viivin isä haluaa heidän olevan perhe, mutta mitä tämä sijaisperheessä koko elämänsä elänyt ja kasvanut lapsi haluaa? Mikä olisi hänelle parhaaksi? Onko sillä mitään merkitystä?

Hyvä kysymys. Artikkelista ei tullut tunne, että Viivi tai Viivin isä ajattelisivat lapsen etua. Ainoa, joka puhui lapsen edun parhaasta oli lopussa haastateltu lapsiasianvaltuutettu ja hänkin puhui ihan yleisellä tasolla. Tässä pari sitaattia lisää Viiviltä. Itse kukin voi miettiä, edustavatko nämä lapsen parasta  vai ei.

Tytär tapaa edelleen entistä sijaisperhettään. Sijaisperhe kuitenkin haluaa lisää tapaamisia, joten asiaa on puitu oikeudessa.

– He vaativat aivan älyttömiä oikeuksia, Viivi sanoo.

– En jaksa enää taistella. Toivoisin vain, että he (sijaisperhe) jättäisivät meidät rauhaan.

Minusta on ihan oikeasti surullista, jos Viivi ja isänsä eivät tajua, ettei tuo sijaisperhe ole mikä tahansa satunnainen perhe. Se on ja tulee aina olemaan tuon lapsen ensimmäinen oikea perhe, jonka vanhempiin lapsi on muodostanut ilmeisesti hyvän ja turvallisen kiintymyssuhteen. Jos sijaisperhe tekisi niinkuin Viivi ja Viivin isä haluaisivat, eli "jättäisivät heidät rauhaan", olisi se ihan hirvittävä hylkäämiskokemus tuolle lapselle. 

Ei ole tuollekaan tytönreppanalle kummoisia kortteja jaettu elämän alkutekijöihin. :( Toivottavasti selviää turvallisesti ja hyvällä mielenterveydellä aikuisuuteen. Silloin ei enää tarvitse olla kenenkään armoilla. Ei synnyttäjän, hihhuleiden, eikä sossujen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tuota, että isä pahoinpitelee vaivaa ja äiti ei tajua mitään. Siihenkö asti isä on hellä ja lepertelevä hoitaja että äidin perässä ovi sulkeutuu, ja sitten vasta menee hermot ja alkaa ravistella ja lyödä vauvaa. Eiköhän kuitenkin ole jo äidin nähdenkin ole ollut hermot kireällä ja kovat otteet. Ja tuollaisen kanssa jättänyt vauvan kahdestaan. Ei ole suojellut lastaan kuten äidin pitäisi. Onneksi virkavalta on.

Juuri näin. Ja missä se äiti on ylipäänsä huidellut, ettäjoku on ehtinyt pahoinpidellä muutaman viikon ikäisen vauvan MONTA kertaa..! Kerkiääkö se isä mennä niin sekaisin roskapussin viennin, kaupassa käynnin tms aikana? Eikä äidillä herätä mitään ajatuksia, jos lapsi on mustelmilla, nirhaumillla ja itkuinen isän kanssa oltuaan..? Jos joku epäilys herää niin miten jättää uudelleen kahden..?

Mihin perustat väitteesi siitä, että tätä huostaanotettua lasta pahoinpideltiin toistuvasti ja hänellä oli mustelmia ja nirhaumia jo ennen kuin hänet vietiin lääkäriin?

Jutun lukemalla. Ja luuletko, että ne pahoinpitelyjäljet ilmestyi vasta lääkärissä vai mitä tarkoitat tuolla kysymyksellä?

Iltalehdessä ei väitetty, että lasta olisi pahoinpidelty kertaakaan. Puhumattakaan siitä, että häntä olisi pahoinpidelty toistuvasti. Lapsen isä tuomittiin pelkästä vammantuottamuksesta.

Eikö? No kyllä siinä kuitenkin luki että vauvalla oli useita murtumia eri paranemisvaiheissa. Mistä ne sinun mielestäsi olivat tulleet? Muutaman viikon ikäinen vauva tuskin niin paljon liikkuu että saa aiheutettua itselleen murtumia.

Kuten sanoin, huostaanotetun lapsen isä tuomittiin vammantuottamuksesta. Tarkempia yksityiskohtia emme tiedä. Ehkä isä oli liian kovakourainen ymmärtämättä, että lapsi menee herkästi rikki, tai ehkä isä esim. päästi lapsen vahingossa putoamaan kohtalokkain seurauksin. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä olettaa, että lapsi olisi koskaan joutunut yhdenkään pahoinpitelyn uhriksi.

Todellakin on. Lapselle ei tule useita eri aikaan syntyneitä vammoja vahingossa. Saati peräti kahdelle lapselle.

Toisen lapsen kohdalla isä tuomittiin pahoinpitelystä. Tarkoittaako se sitä, ettei ensimmäiselle lapselle aiheutuneet vammat voinut johtua pelkästä huolimattomuudesta? Jos vastaat kyllä, perustele.

Jos ne vammat olisivat johtuneet huolimattomuudesta, niin miksi isä ei kertonut äidille näistä "vahingoista"? Ja vauvalla todettiin useita murtumia eri paranemisvaiheissa, kuinka kömpelö pitää ihmisen olla, että ei opi ensimmäisestä kerrasta?

Miksi väität, ettei isä kertonut äidille lapsille sattuneista vahingoista (ilman lainausmerkkejä)? Tulitko ajatelleeksi, ettei vanhemmat välttämättä huomanneet, kuinka pahasti lapselle oli käynyt?

Te, jotka puhutte tuosta isästä. Miten kyseessä voi olla vahinko, kun artikkelin mukaan ei yhdeltä, vaan KAHDELTA lapselta oli löytynyt murtumia? Ensimmäisellä niitä oli enemmän, toisella taisi olla vain yksi?