21 -vuotias tyttäreni raskaana. :(

Siis mikä helvetti tää ikäjuttu täällä on, teiniäideistä ei mitään mutta auta armias jos parikymppinen nainen on raskaana! HIRVEE HALOO!!! ou mai kaad, siis oikeesti niinku... -.-' Minkä ikäsenä sen esikoisensa SAA sitten hankkia vasta että kukaan ei takuulla kitisis? kolmekymppisenä? just joo. AP - ehkä sun pitää tosiaan alkaa kattoon tytärtäs vähän toisin silmin, se kun ei oo mikään lapsi enää.

Ei se ikä vaikuta, vaan kypsyys. Tunnen/tiedän TODELLA lapsellisia parikymppisiä ja sitten taas aikuismaisia parikymppisiä. Yksi tällaisista lapsellisista parikymppisistä on tulossa äidiksi ja kyllä säälin sitä vauvaa. Ei tosiaan ole valmis ottamaan vastuuta, kun on sellainen huithapeli. Koulut on kesken, kun ei jaksa keskittyä mihinkään jne.

Onko sen mies 34-vuotias? Jos on, niin ei tule onnistumaan. Mies jättää sen koska 21-vuotiaan aivot ei ole vielä kehittyneet aikuisiksi, eikä niillä ole mitään yhteistä. 

Tulee kuitenkin luultavasti alkoholisoitunut yksinhuoltaja, joka luuhaa baareissa. Tätä aloittaja varmaankin pohjimmiltaan pelkää.

En olisi iloinen minäkään, jos oma tytär noin aikaisin alkaisi jo perhettä perustamaan, sillä opiskelut jäisivät lojumaan sitten vähäksi aikaa ainakin... Mieluummin opinnot kuntoon ja sitten saa vaikka pykätä niitä muksujakin.

Mikä siinä on että nykyisin pitää olla kolme tutkintoa, talo ja autot ja osakkeet ja optiot ja säästötilillä muutamasatatonttua ennenkuin on kelvollinen äidiksi? Ja sitten neljävitosena mennään koeputkilla kun ei enää oikeen onnistu sitten kun on vanha ja valmis äidiksi. Huoh.

Oma äitini sai esikoisensa 20-vuotiaana eli tuli raskaaksi 19-vuotiaana. Hän on silti korkeakoulutettu, vakituisessa virassa, edelleen naimisissa saman miehen kanssa ja onnellinen isoäiti. Nuori mummo jaksaa nauttia mummoudestakin paremmin kuin toinen jalka haudassa oleva. Ja siitä omasta ajasta mikä tulee kun lapset on aikuisia ja omillaan ja voi reissata ja nauttia työstä josta pitää. Meistä kaikista lapsista on tullut ihan tervejärkisiä (vaikka itse sanonkin).

Eikö tämä ikäerohullu koskaan lopeta? Jätetty mikä jätetty... Säälittävää. Taitaa olla sama hörhö, joka soittelee MLL:n Lasten ja Nuorten puhelimeen AIKUISENA NAISENA ja kysyy ratkaisuja miespulmiinsa... supersäälittävää...

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 10:39"]

Ei se ikä vaikuta, vaan kypsyys. Tunnen/tiedän TODELLA lapsellisia parikymppisiä ja sitten taas aikuismaisia parikymppisiä. Yksi tällaisista lapsellisista parikymppisistä on tulossa äidiksi ja kyllä säälin sitä vauvaa. Ei tosiaan ole valmis ottamaan vastuuta, kun on sellainen huithapeli. Koulut on kesken, kun ei jaksa keskittyä mihinkään jne.

[/quote]

Samaa mieltä. Itse olen 22v äiti, ja mielestäni olen suoriutunut hommastani tähän asti mainiosti. Koen ymmärtäni vastuuni ja elän nyt sen mukaan, että mulla on lapsi ja lapsen ehdoilla mennään. Bilettämään pääsisin jos haluaisin, mutta en edes halua. Sitä ehtii sitten, kun lapsi on isompi eikä roiku tississä öisin jne.

Tunnen muuten minäkin yhden 24v (vai 25v, no kuitenkin) äidin, jolla on kaksi pientä vauvaa. Tupakoi tietty raskausaikana, koska "no en todellakaan lopeta ku se on niin vaikeeta", ja nyt vauvojen synnyttyä käy taas entiseen malliin baarissa eli joka viikonloppu. Kaveriporukkansa on sellaista just n. 25-vuotiaita teini-ikään jämähtäneitä bilehileitä. Ehkä äitiys kasvattaa, mutta silti vähän säälittää ne vauvat.

Ei se ikä, vaan se luonne ja kypsyys... Tai no tietysti ikäkin siinä mielessä, että jonkun 16-vuotiaan tuskin on kovin hyvä hankkia lapsia, mutta tässä puhuttiinkin parikymppisistä.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 23:38"]

En tykkäis jos oma tyttäreni tulisi noin nuorena äidiksi.. tai sopeutuahan siihen sitten vaan pitäisi.

Raakileitahan tuon ikäiset vielä on. Vaikka perusasiat on kotona opetettu kuinka hyvin, niin elämää ei noin nuori ole vielä kerennyt kokemaan.

Tsemppiä nyt teille ja kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu. :)

[/quote]

Mitä on se "elämä" mitä pitää kokea? Oletetaan, että 21-vuotias on käynyt esim. ammattikoulun ja hänellä on siis ammatti. Tuon ikäinen on ehtinyt olla jo töissäkin pari vuotta. Pitäisikö olla sinkku, asua yksin, muuttaa usein vuokrakämpästä toiseen ja kaupungista toiseen, bilettää kaikki vapaat vai mitä ihmettä? Jos on vakkariduuni (tai edes se ammatti), kumppani ja elämä muutenkin mallillaan, niin miksei saisi tehdä lapsia? Miksi pitäisi odottaa väkisin useampi vuosi, jos kaikki edellytykset perheen perustamiselle on? Nuorena raskaus on usein helpompi, synnytyksestä toipuu paremmin, vauvan kanssa valvomiset jaksaa hyvin ja niin edelleen. Ja ennen kaikkea raskauden riskit ovat pienemmät ja vauva todennäköisemmin terve.

Minunkin mielestä 21 v. kuulostaa tosi nuorelta saamaan lapsen. Onko apn tyttären suhde kestänyt kauan, asuneet yhdessä pitkään jne. nuo vaikuttavat paaaaljon miten asiaa käsittelisin jos omalle kohdalle tulisi.

Hei! Ikisi, onko sun lapses nyt sitten saamassa sisarpuolta? Onnittelut exmiehellesi ja tulevalle äidille! Tuo vaan vahvistaa heidän rakkauttaan, ei se mies enää takaisin sun luokse tule :) Jatkahan elämääsi!

Tää on tää porvoon veijari joka aina kirjoittaa ikäaloituksen eikä sitten enää kommentoi ketjua. Toivottavasti saa paljon iloa irti tästä, mikä tarkotus tällä nyt sitten onkaan...

Samaa mieltä minäkin, että olisin kyllä surullinen tyttöni ja poikani puolesta, jos he noin nuorena tulisivat vanhemmiksi. Toivottavasti muistavat käyttää ehkäisyä, ettei vahinkoa pääse tapahtumaan.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 11:26"]

Samaa mieltä minäkin, että olisin kyllä surullinen tyttöni ja poikani puolesta, jos he noin nuorena tulisivat vanhemmiksi. Toivottavasti muistavat käyttää ehkäisyä, ettei vahinkoa pääse tapahtumaan.

[/quote]

No todella kannattaa käyttää ehkäisyä jo muistakin syistä, jos tyttösi ja poikasi harrastavat seksiä keskenään.

Te, jotka ette toivo lapsenne saavan lapsia tietyn ikäisenä, ennen kuin sitä sun tätä on hankittu jne. Oma äitini oli tällainen. Pitkään olinkin sitä mieltä, että hän oli oikeassa. Mutta kun lopulta 30-vuotiaana (oli jo useampi koulutus, pitkä työura takana, mies, talo jne.) äitini oli sitä mieltä, että nytkö jo, ei kai nyt vielä, olisitte ensin tehneet sitä ja tätä, tajusin mistä oli kyse. Hän ei halunnut mummoksi. Hän piti itseään nuorena ja toki olikin, koska oli saanut minut 17-vuotiaana. Hänelle ei sopinut mummoutua ja lapsenlapsi rapisti pahasti hänen nuorekkuutaan. Emme ole juurikaan väleissä enää.

Ettekö te naiivit rusinat ole koskaan nähneet parikymppistä livenä? 21-vuotias ei ole aikuinen, talous ei ole vakaalla pohjalla vaikka amis miten olisi käyty, "parisuhde" on pelkkä vitsi ja päällimmäisenä tietenkin on se, että tuon ikäinen (eikä vähän vanhempikaan) ymmärrä ihmisen kehityksestä tai kasvatuksesta yhtään mitään. Vastuullinen vanhemmuus on muutakin kuin lapsen hengissä pitämistä. 

Tiedän kyllä, että useimmilla vanhemmilla on todella alhaiset standardit varsinkin itsensä suhteen, mutta jotain rotia nyt. 

Itse hankkisin lapsia ehkä 10 vuoden päästä. Että arvatkaa paljonko on ikää. 

Itse huolestuisin enemmän, jos omat lapseni eivät suunnittelis vanhemmuutta ennen 30-vuoden ikää. Oma äitini on saanut minut ja siskoni 20-22 vuotiaana. Hyvin meillä ainakin mennyt. Oli onnellinen lapsuus.

Onko nuoret jotenkin hitaammin kehittyviä nykyään?

Ihminen kasvaa aikuiseksi vasta kun kasvattaa omaa lasta.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2014 klo 14:29"]

Ettekö te naiivit rusinat ole koskaan nähneet parikymppistä livenä? 21-vuotias ei ole aikuinen, talous ei ole vakaalla pohjalla vaikka amis miten olisi käyty, "parisuhde" on pelkkä vitsi ja päällimmäisenä tietenkin on se, että tuon ikäinen (eikä vähän vanhempikaan) ymmärrä ihmisen kehityksestä tai kasvatuksesta yhtään mitään. Vastuullinen vanhemmuus on muutakin kuin lapsen hengissä pitämistä. 

Tiedän kyllä, että useimmilla vanhemmilla on todella alhaiset standardit varsinkin itsensä suhteen, mutta jotain rotia nyt. 

Itse hankkisin lapsia ehkä 10 vuoden päästä. Että arvatkaa paljonko on ikää. 

[/quote]

Sulla taitaa ikää olla 14 vuotta? Sen verran lapsellinen teksti.