Lue keskustelun säännöt.
Hoidin miesystäväni lasta, kun mumminsa ei kerinnyt omilta harrastuksiltaan.
14.07.2020 |
Ei siinä mitään, mielelläni hoidin lasta miesystävän ollessa töissä. Välillä ollaan jaettu lastenhoitovuoroja sitten, että minä hoidan aamupäivän ja mummi iltapäivän, kun mummi 'ei jaksa' hoitaa koko päivää. Kerran mummi oli ihmetellyt kun tyttö on niin nälkäinen hänen luo tullessaan että 'onko annettu ruokaa' oli pojalleen ihmetellyt myöhemmin. No oli annettu. Loukkaantuisitko tuosta?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on hoidossa päiväkodissa mutta kyse on viikonloppuisin hoitojärjestelyistä. Isä on välillä viikonloppuna töissä, vuorotyö. Mummi hoitaa silloin kun isä ei voi. Nyt kun minä olen tullut kuvioon, myös minua hyödynnetään ja lapsi on kiva, mielelläni hoidin siihen asti kunnes mummonsa valitti. Ei oikein tee mieli auttaa jos on noin kiittämätöntä. En asu vielä virallisesti yhdessä miesystävän kanssa.. Ap
Mummo on todennäköisesti hyvin väsynyt tuohon hoitamiseen. On aika rankkaa vanhan ihmisen hoitaa lasta koko päivän ajan. Ei mun omatkaan vanhemmat jaksa kuin parin tunnin ajan ja miehen vanhemmat, jo kasikymppisiä, eivät jaksa ollenkaan, ei olla heitä kysytty avuksi enää viiteen vuoteen. Miehen äiti ei varmaan kehtaa sanoa pojalleen, ettei jaksaisi tai on sanonut, mutta poika ei ota asiaa kuuleviin korviinsa. Tuossa tilanteessa pitäisi siirtää lapsi vuoropäiväkotiin tai hommata palkallinen hoitaja isän viikonlopputöiden ajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenlaiset idiootit sitä pariintuu, ja jopa lisääntyy. Iso HUOH.
Ja lapsi on isällään vain joka toinen viikonloppu, muuten äidillään ja päivät hoidossa. Mutta pointini ei ollut että kuuluuko mummun hoitaa lapsenlastaan... Vaan että kannattaako minun ottaa lasta enää hoitoon kun mummo ei ole tyytyväinen hoidonlaatuun. Edessäpäin kiittelee, mutta takanapäin puhuu pahaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hoitanut mieheni lapsia koko korona-ajan, auttanut ja huolehtinut koulutehtävistä/kokeisiin luvusta etäkoulun ajan. Ja hoidan ja vahdin nytkin kun he ovat kesälomalla ja mieheni on töissä.
Olen hoitanut ja huolehtinut niin kauan aikaa kuin olemme asuneet saman katon alla eli viimeiset 5 vuotta. Lapset ovat meillä vuoroviikoin.
Minusta ei tässä ole mitään kummallista. He kuuluvat samaan pakettiin mieheni kanssa ja heidät hyväksyin perheeseeni samalla kun mieheni kantoi muuttokuormansa minun asuntooni.
En ole heidän äitinsä, enkä haluakaan olla. Olen vain yksi turvallinen aikuinen lisää, johon voivat turvautua kun isä ei ole paikalla tai juuri sillä hetkellä tavoitettavissa.
PÅakettiin voi kuulua lapset, mutta ei pakettiin kuulu "susta tulee nyt lastenhoitaja", varsinkaan kun ei siitä puoliso saa mitään itse. Jos puoliso ei halua lapsia hoitaa jatkuvasti, niin ei hänen näin tule toimia. Minusta on todella itsekästä miehen puolelta pakottaa uusi puoliso heti lapsenvahdiksi. Ehkä kertoo siitä, miksi erosivat lasten äidin kanssa.. koska varmaan isä pakotti äidin hoitamaan lapset yksin.
Ihan turha valittaa, jos kerran suostut hyväksikäytettäväksi. Omapa on valintas. Ainakaan lapselle et sitä saa kostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kunpa minäkin saisin olla usemmin lapsenlapseni kanssa koko päivän. En sano lapsenlapseni kanssa olemista hoitamiseksi, vaan olemiseksi rakkaan mussukan kanssa. Ei lapsenlapsi ole taakka herranpieksut.
Jos tilanne on tullut yllättäen niin ihan hienoa vastuunkantoa sinulta joka et millään lailla ole vastuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli teidän mielestä se on uuden naisystävän homma hoitaa uuden miesystävän lasta eikä esim. Lapsen isovanhemman siis näistä vaihtoehdoista? Ap
Sekä naisystävä että mummo voi sanoa ettei hoida niin lapsen vanhemmat sitten setvii hoidon keskenään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on hoidossa päiväkodissa mutta kyse on viikonloppuisin hoitojärjestelyistä. Isä on välillä viikonloppuna töissä, vuorotyö. Mummi hoitaa silloin kun isä ei voi. Nyt kun minä olen tullut kuvioon, myös minua hyödynnetään ja lapsi on kiva, mielelläni hoidin siihen asti kunnes mummonsa valitti. Ei oikein tee mieli auttaa jos on noin kiittämätöntä. En asu vielä virallisesti yhdessä miesystävän kanssa.. Ap
Mummo on todennäköisesti hyvin väsynyt tuohon hoitamiseen. On aika rankkaa vanhan ihmisen hoitaa lasta koko päivän ajan. Ei mun omatkaan vanhemmat jaksa kuin parin tunnin ajan ja miehen vanhemmat, jo kasikymppisiä, eivät jaksa ollenkaan, ei olla heitä kysytty avuksi enää viiteen vuoteen. Miehen äiti ei varmaan kehtaa sanoa pojalleen, ettei jaksaisi tai on sanonut, mutta poika ei ota asiaa kuuleviin korviinsa. Tuossa tilanteessa pitäisi siirtää lapsi vuoropäiväkotiin tai hommata palkallinen hoitaja isän viikonlopputöiden ajaksi.
Mutta jaksaa ja haluaa harrastaa.. no se ei ollut aloituksen pointti. Ap kirjoitti kyllä.epäselvästi aloituksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hoitanut mieheni lapsia koko korona-ajan, auttanut ja huolehtinut koulutehtävistä/kokeisiin luvusta etäkoulun ajan. Ja hoidan ja vahdin nytkin kun he ovat kesälomalla ja mieheni on töissä.
Olen hoitanut ja huolehtinut niin kauan aikaa kuin olemme asuneet saman katon alla eli viimeiset 5 vuotta. Lapset ovat meillä vuoroviikoin.
Minusta ei tässä ole mitään kummallista. He kuuluvat samaan pakettiin mieheni kanssa ja heidät hyväksyin perheeseeni samalla kun mieheni kantoi muuttokuormansa minun asuntooni.
En ole heidän äitinsä, enkä haluakaan olla. Olen vain yksi turvallinen aikuinen lisää, johon voivat turvautua kun isä ei ole paikalla tai juuri sillä hetkellä tavoitettavissa.
No kruunu ja mitali napsahtaa ihan näinä päivinä postilaatikkoon
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsi on isällään vain joka toinen viikonloppu, muuten äidillään ja päivät hoidossa. Mutta pointini ei ollut että kuuluuko mummun hoitaa lapsenlastaan... Vaan että kannattaako minun ottaa lasta enää hoitoon kun mummo ei ole tyytyväinen hoidonlaatuun. Edessäpäin kiittelee, mutta takanapäin puhuu pahaa. Ap
Kyllä mä kysyn aina kun lastenlapset tulee meille, että onko he syöneet. Voiko siitäkin loukkaantua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne on tullut yllättäen niin ihan hienoa vastuunkantoa sinulta joka et millään lailla ole vastuussa.
Mitä hienoa siinä on, että mahdollistaa isältä vastuunpakoilun, joka on selvästi tullut jo tavaksi?
Mies ei ota työvuoroa niiksi viikonlopuiksi kun on hänen hoitovuoronsa, vaan hoitaa lapsensa. Yksinkertaista.
Ai niin, sitten teillä ei olisi koskaan lapsivapaata viikonloppua. Eli miehelle rusinat pullasta ja lapsi kärsikööt.
Mies siirtää lapsenhoitovuoronsa mummille ja sulle ja silloin kun lasta ei ole niin te pidätte aikuisten hauskaa.
Kysymys, milloin lapsi saa olla isänsä kanssa? Milloin lapsi on isänsä ykkönen?
Miksi mummi kysyi noin. Varmaan siksi että olet jo viides nainen kenen kanssa poikansa tätä kuviota hoidattaa ja mummi antaa sulle viiden pisteen vihjeen häipyä takavasemmalle elämään omaa elämääsi. Ei kannata leikkiä äitiä kahdelle lapselle vaikka toiselta hyvää kyytiä saisitkin.
Hovimestari ei ole syyllinen vaan lapsen isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hoitanut mieheni lapsia koko korona-ajan, auttanut ja huolehtinut koulutehtävistä/kokeisiin luvusta etäkoulun ajan. Ja hoidan ja vahdin nytkin kun he ovat kesälomalla ja mieheni on töissä.
Olen hoitanut ja huolehtinut niin kauan aikaa kuin olemme asuneet saman katon alla eli viimeiset 5 vuotta. Lapset ovat meillä vuoroviikoin.
Minusta ei tässä ole mitään kummallista. He kuuluvat samaan pakettiin mieheni kanssa ja heidät hyväksyin perheeseeni samalla kun mieheni kantoi muuttokuormansa minun asuntooni.
En ole heidän äitinsä, enkä haluakaan olla. Olen vain yksi turvallinen aikuinen lisää, johon voivat turvautua kun isä ei ole paikalla tai juuri sillä hetkellä tavoitettavissa.No kruunu ja mitali napsahtaa ihan näinä päivinä postilaatikkoon
Ei kiitos tarvitse. Voit pitää ne ihan itselläsi. :)
Vierailija kirjoitti:
Voi kunpa minäkin saisin olla usemmin lapsenlapseni kanssa koko päivän. En sano lapsenlapseni kanssa olemista hoitamiseksi, vaan olemiseksi rakkaan mussukan kanssa. Ei lapsenlapsi ole taakka herranpieksut.
Ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät jaksa olla lasten kanssa pitkiä aikoja. Se ei tee heistä yhtään huononpia ihmisiä.
Te jotka rakastatte sitä lastenhoitoa niin paljon, niin tarjoutukaa ilmaisiksi lastenvahdeiksi, jos se kerta on oikeasti niin ihanaa aikaa.
Jos tosiaan lapsi on vain joka toinen viikonloppu niin tällöin lapsen vahtiminen kuuluu kyllä isälle. Isäänsä se lapsi on tulossa moikkaamaan ei sua. Ja sano miehellesi mummon kommenteista ja siitä miltä se tuntuu. Ehkä miehesi voi puhua äidilleen asiasta.
Täälläkin hoidettu sekä aikoinaan miehen lapsia että nykyään lapsenlapsia. Ihania ja suloisia ovat. Kiva kun voi sillointällöin olla avuksi. Lapset on viattomia, on aikuisten suhteet mitä tahansa.
Vanhemmilla ihmisillä on tapana kysyä lapselta onko nälkä tai oletko syönyt. Ja kysyvät usein aikuisiltakin. Se on huolenpitoa, ei loukkaus sinua kohtaan. Eikä esimerkiksi sitä isää, varmaan kysyy silloinkin kun isänsä on hoitanut.
Sinun eikä mummon ei ole velvollisuus hoitaa lasta. Mutta voi hoitaa jos itse haluaa.
Olet ehkä kovin nuori, eikä o,ia lapsia. oletko varma ettei lapsella ollut ihan oikeasti nälkä. Lapset tarvitsevat ruokaa tai välipalaa säännöllisin välein pitkin päivää.
No eihän se ole kiittämätöntä jos kysyy onko lapsi syönyt. Minusta ihan normaali kysymys. Siihenhän saattaisii saada vastauksen ”söi kyllä vähän huonosti aamupäivällä, onpa kiva kun nyt maittoi” tai ”juu hyvin maistui aamupäivälläkin, taitaa energiaa kulua leikkiessä paljon” tai ”ei ehditty syömään kuin välipala kun oltiin aamupäivä puistossa. Ei ole ihmekään jos teillä maistui”
Minä olen hoitanut mieheni lapsia koko korona-ajan, auttanut ja huolehtinut koulutehtävistä/kokeisiin luvusta etäkoulun ajan. Ja hoidan ja vahdin nytkin kun he ovat kesälomalla ja mieheni on töissä.
Olen hoitanut ja huolehtinut niin kauan aikaa kuin olemme asuneet saman katon alla eli viimeiset 5 vuotta. Lapset ovat meillä vuoroviikoin.
Minusta ei tässä ole mitään kummallista. He kuuluvat samaan pakettiin mieheni kanssa ja heidät hyväksyin perheeseeni samalla kun mieheni kantoi muuttokuormansa minun asuntooni.
En ole heidän äitinsä, enkä haluakaan olla. Olen vain yksi turvallinen aikuinen lisää, johon voivat turvautua kun isä ei ole paikalla tai juuri sillä hetkellä tavoitettavissa.