Seimi = eläinten heinät
Seimi on kadonnut, jäljelle jäi vaan heinät. Vapahtajasta on tullut pelastaja. Sanojen merkitys on muutettu. Mielenkiintoista tämä nykypäivä.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mix vitus raamattuu on menty muuttaan. Tässä se ainoo alkuperänen suomennos. Muut on paskaa.
Se tapactui sijs nijnä peiuine / Ette
yxi Käsky wloskeui Keisarild Augus
tuselda / ette caiki Mailma piti * We
rolisexi laskettaman. Ja teme weron
laskema oli ensimeinē / ia silloin tap
actui coska Kyrenius oli Waldamies
ylitze Syrian maan. Ja menit itzecu
kin Caupungihins andaman heidensarwatta. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupūgist yles
meni Judeaā Dauidin Caupūgin ioca cutzutā Bethlehem / Sil
le ette hen oli Dauidin Honest ia perehest / ette henē piteis mös
itzens aruauttaman Mariā henē kihilatun Emēdens cāsa ioca
oli rascas. Nin tapactui heidē sielle ollesans / ette synnyttemisē
peiuet tulit teutetyxi. Ja hen synnytti poian henen Esikoisens /
ia kiäri henen capalohin / ia laski henen Seimen / sille ettei ollut
heille sija maiassa.On kaksi eri asiaa muuttaa sanojen kirjoitusasua sen mukaan miten kieli kehittyy ja muuttaa kokonaan sanoja tarkoittamaan eri asioita.
Mutta kun ne sanat tarkoitti eri asioita jo paljon _aiemmin_.
Ja pakanallisuus eli hyvin tiukassa myös monissa (mukamas) tulevissa kristyissä.Mm. neitsyt Mariaa pidettiin ns. vanhojen kansojen rukouksissa jonkun tietyn taidon pakanallisena kuvana (mm. sekoitettiin jopa Mielikkiin ja häneltä pyydettiin vanhan kaavan mukaan aikalaistensa elämää helpottavia taikoja). 🙂
Että onpa sitä kaikenlaista muuntelua monesti tehty aiemminkin puolin ja toisin Ainahan vanhat uskot/uskontavat tuppaa unohtumaan, kun tilalle tulee uusia näkökulmia.
Kukaan ei kuitenkaan sano, että tämä uusi versio voisi tai tulisi järkähdyttämään tätä maamme päälle tullutta tapauskontoa millään lailla.
Tätähän siis juurikin aiemmalla kommentillani tarkoitin, kun jäi vähän lyhyexi. 🙂
On niitä ennenkin tarvinnut muuttaa, sanoja tekstistä jota on kielletty väärentämästä tai supistamalla ja siivoamalla ikävät jutut pois. Alunperin suomennos kuului: "Nalkuttava vaimo on kuin vuotava räystäs." Sitten ymmärrettiin ettei Lähi-Idän taloissa tuolloin ja eikai nykyäänkään ole räystäitä. Uusi muoto: "Nalkuttava vaimo on kuin vuotava katto." Merkitys muuttuu astetta vakavammaksi, vuotava katto on pahempi kuin räystäs.
Vierailija kirjoitti:
toisin sanoen, raamattu pitää yksinkertaistaa nykynuorille
Nää on kasvaneet koulussa, jossa ei saa esittää joulukuvaelmaa joulujuhlissa.
Kun kerran seisoo valkoisessa yöpuvussa joulukuusen kimallenauhaa hiuksissa tai isän kylpytakissa keittiöpyyhe päässä näyttämöllä, jossa Baby Born makaa laatikossa heinien seassa, oppii kyllä mikä on seimi.
Ei nykynuorilla ole tuohon asiaan kosketuspintaa, koska tuo näytelmä on nykyään kielletty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mix vitus raamattuu on menty muuttaan. Tässä se ainoo alkuperänen suomennos. Muut on paskaa.
Se tapactui sijs nijnä peiuine / Ette
yxi Käsky wloskeui Keisarild Augus
tuselda / ette caiki Mailma piti * We
rolisexi laskettaman. Ja teme weron
laskema oli ensimeinē / ia silloin tap
actui coska Kyrenius oli Waldamies
ylitze Syrian maan. Ja menit itzecu
kin Caupungihins andaman heidensarwatta. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupūgist yles
meni Judeaā Dauidin Caupūgin ioca cutzutā Bethlehem / Sil
le ette hen oli Dauidin Honest ia perehest / ette henē piteis mös
itzens aruauttaman Mariā henē kihilatun Emēdens cāsa ioca
oli rascas. Nin tapactui heidē sielle ollesans / ette synnyttemisē
peiuet tulit teutetyxi. Ja hen synnytti poian henen Esikoisens /
ia kiäri henen capalohin / ia laski henen Seimen / sille ettei ollut
heille sija maiassa.On kaksi eri asiaa muuttaa sanojen kirjoitusasua sen mukaan miten kieli kehittyy ja muuttaa kokonaan sanoja tarkoittamaan eri asioita.
Mutta kun ne sanat tarkoitti eri asioita jo paljon _aiemmin_.
Ja pakanallisuus eli hyvin tiukassa myös monissa (mukamas) tulevissa kristyissä.Mm. neitsyt Mariaa pidettiin ns. vanhojen kansojen rukouksissa jonkun tietyn taidon pakanallisena kuvana (mm. sekoitettiin jopa Mielikkiin ja häneltä pyydettiin vanhan kaavan mukaan aikalaistensa elämää helpottavia taikoja). 🙂
Miten joku keskiajalla toinen jalka muinaisuskonnoissa elänyt Mielikin rukoilija liittyy aiheeseen? Niin alkutekstit alkuperäiskielillä kuin mikään tähänastinen käännöskään ei ole kehoittanut rukoilemaan Mariaa Mielikkinä.
Sinä et ilmeisesti ole perehtynyt kotimaamme muinaisusko käsitteleviin teoksiin.
Vielä 1800 - luvullakin Suomi oli suuriltaosin kansain uskoinen maa ja nämä jo joukostamme poistuneet idoisiäitimme tiesivät loitsun tai legendan jos jonkinmoisen. 🙂
Jopa Agricola kirjoitti (hyvin riisutun ja kristillistetyn, sitä kun itsekin oli, luettelon oman kotimaamme ns. vanhoista jumaluuksista. Mm. sana hiisi on usein nykyaikana täysin väärinymmärretty.).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mix vitus raamattuu on menty muuttaan. Tässä se ainoo alkuperänen suomennos. Muut on paskaa.
Se tapactui sijs nijnä peiuine / Ette
yxi Käsky wloskeui Keisarild Augus
tuselda / ette caiki Mailma piti * We
rolisexi laskettaman. Ja teme weron
laskema oli ensimeinē / ia silloin tap
actui coska Kyrenius oli Waldamies
ylitze Syrian maan. Ja menit itzecu
kin Caupungihins andaman heidensarwatta. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupūgist yles
meni Judeaā Dauidin Caupūgin ioca cutzutā Bethlehem / Sil
le ette hen oli Dauidin Honest ia perehest / ette henē piteis mös
itzens aruauttaman Mariā henē kihilatun Emēdens cāsa ioca
oli rascas. Nin tapactui heidē sielle ollesans / ette synnyttemisē
peiuet tulit teutetyxi. Ja hen synnytti poian henen Esikoisens /
ia kiäri henen capalohin / ia laski henen Seimen / sille ettei ollut
heille sija maiassa.On kaksi eri asiaa muuttaa sanojen kirjoitusasua sen mukaan miten kieli kehittyy ja muuttaa kokonaan sanoja tarkoittamaan eri asioita.
Mutta kun ne sanat tarkoitti eri asioita jo paljon _aiemmin_.
Ja pakanallisuus eli hyvin tiukassa myös monissa (mukamas) tulevissa kristyissä.Mm. neitsyt Mariaa pidettiin ns. vanhojen kansojen rukouksissa jonkun tietyn taidon pakanallisena kuvana (mm. sekoitettiin jopa Mielikkiin ja häneltä pyydettiin vanhan kaavan mukaan aikalaistensa elämää helpottavia taikoja). 🙂
Miten joku keskiajalla toinen jalka muinaisuskonnoissa elänyt Mielikin rukoilija liittyy aiheeseen? Niin alkutekstit alkuperäiskielillä kuin mikään tähänastinen käännöskään ei ole kehoittanut rukoilemaan Mariaa Mielikkinä.
Sinä et ilmeisesti ole perehtynyt kotimaamme muinaisusko käsitteleviin teoksiin.
Vielä 1800 - luvullakin Suomi oli suuriltaosin kansain uskoinen maa ja nämä jo joukostamme poistuneet esiäitimme tiesivät loitsun tai legendan jos jonkinmoisen. 🙂Jopa Agricola kirjoitti (hyvin riisutun ja kristillistetyn, sitä kun itsekin oli, luettelon oman kotimaamme ns. vanhoista jumaluuksista. Mm. sana hiisi on usein nykyaikana täysin väärinymmärretty.).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
toisin sanoen, raamattu pitää yksinkertaistaa nykynuorille
Nää on kasvaneet koulussa, jossa ei saa esittää joulukuvaelmaa joulujuhlissa.
Kun kerran seisoo valkoisessa yöpuvussa joulukuusen kimallenauhaa hiuksissa tai isän kylpytakissa keittiöpyyhe päässä näyttämöllä, jossa Baby Born makaa laatikossa heinien seassa, oppii kyllä mikä on seimi.
Ei nykynuorilla ole tuohon asiaan kosketuspintaa, koska tuo näytelmä on nykyään kielletty.
Eikö tosiaan saa esittää? Miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
toisin sanoen, raamattu pitää yksinkertaistaa nykynuorille
Nää on kasvaneet koulussa, jossa ei saa esittää joulukuvaelmaa joulujuhlissa.
Kun kerran seisoo valkoisessa yöpuvussa joulukuusen kimallenauhaa hiuksissa tai isän kylpytakissa keittiöpyyhe päässä näyttämöllä, jossa Baby Born makaa laatikossa heinien seassa, oppii kyllä mikä on seimi.
Ei nykynuorilla ole tuohon asiaan kosketuspintaa, koska tuo näytelmä on nykyään kielletty.
Eikö tosiaan saa esittää? Miksi ei?
Koska uskonnottomat loukkaantuivat. Ei siis esim. mus li mit, vaan suomalaiset ateistit. Suvivirrestä sanoitettiin suvilaulu ja monessa koulussa on Enkeli taivaan lausui pannassa, lauletaan vaan tonttulauluja.
Juice Leskinen runoili vuoden 1992 raamatunkäännöksestä:
ajatukset olivat minun,
mutta kieli kuin virallisesta lehdestä,
mitä ne ovat tehneet runolle?
henki ei kohoa, meteli
yltyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
toisin sanoen, raamattu pitää yksinkertaistaa nykynuorille
Nää on kasvaneet koulussa, jossa ei saa esittää joulukuvaelmaa joulujuhlissa.
Kun kerran seisoo valkoisessa yöpuvussa joulukuusen kimallenauhaa hiuksissa tai isän kylpytakissa keittiöpyyhe päässä näyttämöllä, jossa Baby Born makaa laatikossa heinien seassa, oppii kyllä mikä on seimi.
Ei nykynuorilla ole tuohon asiaan kosketuspintaa, koska tuo näytelmä on nykyään kielletty.
Eikö tosiaan saa esittää? Miksi ei?
Koska uskonnottomat loukkaantuivat. Ei siis esim. mus li mit, vaan suomalaiset ateistit. Suvivirrestä sanoitettiin suvilaulu ja monessa koulussa on Enkeli taivaan lausui pannassa, lauletaan vaan tonttulauluja.
Eivät loukkaantuneet, vaan tarttuivat hanakasti tilaisuuteen vedota siihen, että joku voi loukkaantua.
Seimi ei kylläkään ole sama kuin eläinten heinät, vaan eräänlainen puinen kehikko, johon heinät laitetaan.
Voinko siis sanoa "kompastuvani kiusaukseen" lankeamisen sijasta?
Vierailija kirjoitti:
Juice Leskinen runoili vuoden 1992 raamatunkäännöksestä:
ajatukset olivat minun,
mutta kieli kuin virallisesta lehdestä,
mitä ne ovat tehneet runolle?
henki ei kohoa, meteli
yltyy
Jospa Juice oli niinkin viisas, että tiesi sanan "runo" alkuperäisemmän merkityksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mix vitus raamattuu on menty muuttaan. Tässä se ainoo alkuperänen suomennos. Muut on paskaa.
Se tapactui sijs nijnä peiuine / Ette
yxi Käsky wloskeui Keisarild Augus
tuselda / ette caiki Mailma piti * We
rolisexi laskettaman. Ja teme weron
laskema oli ensimeinē / ia silloin tap
actui coska Kyrenius oli Waldamies
ylitze Syrian maan. Ja menit itzecu
kin Caupungihins andaman heidensarwatta. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupūgist yles
meni Judeaā Dauidin Caupūgin ioca cutzutā Bethlehem / Sil
le ette hen oli Dauidin Honest ia perehest / ette henē piteis mös
itzens aruauttaman Mariā henē kihilatun Emēdens cāsa ioca
oli rascas. Nin tapactui heidē sielle ollesans / ette synnyttemisē
peiuet tulit teutetyxi. Ja hen synnytti poian henen Esikoisens /
ia kiäri henen capalohin / ia laski henen Seimen / sille ettei ollut
heille sija maiassa.On kaksi eri asiaa muuttaa sanojen kirjoitusasua sen mukaan miten kieli kehittyy ja muuttaa kokonaan sanoja tarkoittamaan eri asioita.
Mutta kun ne sanat tarkoitti eri asioita jo paljon _aiemmin_.
Ja pakanallisuus eli hyvin tiukassa myös monissa (mukamas) tulevissa kristyissä.Mm. neitsyt Mariaa pidettiin ns. vanhojen kansojen rukouksissa jonkun tietyn taidon pakanallisena kuvana (mm. sekoitettiin jopa Mielikkiin ja häneltä pyydettiin vanhan kaavan mukaan aikalaistensa elämää helpottavia taikoja). 🙂
Miten joku keskiajalla toinen jalka muinaisuskonnoissa elänyt Mielikin rukoilija liittyy aiheeseen? Niin alkutekstit alkuperäiskielillä kuin mikään tähänastinen käännöskään ei ole kehoittanut rukoilemaan Mariaa Mielikkinä.
Sinä et ilmeisesti ole perehtynyt kotimaamme muinaisusko käsitteleviin teoksiin.
Vielä 1800 - luvullakin Suomi oli suuriltaosin kansain uskoinen maa ja nämä jo joukostamme poistuneet idoisiäitimme tiesivät loitsun tai legendan jos jonkinmoisen. 🙂Jopa Agricola kirjoitti (hyvin riisutun ja kristillistetyn, sitä kun itsekin oli, luettelon oman kotimaamme ns. vanhoista jumaluuksista. Mm. sana hiisi on usein nykyaikana täysin väärinymmärretty.).
Sinä ilmeisesti et lukenut sinulle esitettyä kysymystä.
Vierailija kirjoitti:
Raamattu on käännetty niin moneen kertaan jo, että yksi käännös lisää ei haittaa. Aikaan sidottua sanastoa. Kuka nykyään tuntee vanhaa maanviljely tms sanastoa? Värttinä, karhita, loukuttaa? Aika hebreaa monelle.
Ja näköjään hepreakin on aika "hebreaa" joillekin.
Vierailija kirjoitti:
Juice Leskinen runoili vuoden 1992 raamatunkäännöksestä:
ajatukset olivat minun,
mutta kieli kuin virallisesta lehdestä,
mitä ne ovat tehneet runolle?
henki ei kohoa, meteli
yltyy
Juicen sanat allekirjoittaa tänäkin päivänä varmasti moni.
Entä "lähimmäinen", onko se mahdettu muuttaa? Palstalla on nytkin joku, joka ei tajua sen tarkoittavan kaikkia ihmisiä.
Rimanlaskeminen ja ihmisten tahallinen tyhmentäminen on nykyään muodissa. Motivaatio?
Vierailija kirjoitti:
Entä "lähimmäinen", onko se mahdettu muuttaa? Palstalla on nytkin joku, joka ei tajua sen tarkoittavan kaikkia ihmisiä.
Tämän merkitys on itse asiassa muuttunut modernissa maailmassa. Jeesuksen ajan maailmassa se tarkoitti oman seurakunnan jäseniä tai korkeintaan omaa kansaa, ei koko maailman ihmisiä. Roomalaiselle Rooman kansalainen oli se joka on lähimmäinen ja jolla on tasa-arvoinen ihmisarvo itsen kanssa, juutalaiselle se oli toinen juutalainen Israelin kansasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tykkään pääosin siitä mitä olen lukenut tuosta uudesta käännöksestä. Hengelliselle sanomalle ei ole mitenkään olennaista tuollaiset seimi <-> eläinten heinät jutut, vaan lähinnä se että Jumalan Poika syntyi "alhaisuudessa" ja köyhyydessä, ei kuin kuningas. Vapahtaja -> Pelastajassa käytännössä sama sisällöllinen merkitys säilyy. Ja kielestä tulee nykyihmiselle ymmärrettävämpää jolloin se hengellinen sisältö voi aueta paremmiin.
Ja tuossahan monessa kohtaa mennään lähemmän alkukielen oikeita merkityksiä kuin vanhoissa käännöksissä. Esim. se vanhurskaus on ollut kreikan dikaiosyné joka on ihan normaali sana, jota antiikin kreikan filosofit jo käyttivät yhdestä perushyveestä, oikeudenmukaisuudesta. Myös ateisti voi olla siis vanhurskas, jos on oikeudenmukainen.
Armon uusi tapa kääntää on ehdoton parannus, koska Suomen kielen sana armo on sisällöltään varsin erilainen kuin kreikan kharis, tai edes englannin grace. Suomessa armo liittyy kovin ehdottomasti lähinnä syyllisen armahtamiseen, kun taas kharis ja grace ovat varsin erilaisia termejä joiden sisältö on positiiivissävytteisempi. Ne tarkoittavat myös mm siunattua, lahjaa, suosiossa olevaa, eikä vain armahdettua syntisraukkaa.
Osa kohdista on tietysti sellaisia joista olen eri mieltä, mutta en ole vielä sellaista nähnyt jossa hengellinen sanoma muuttuisi hämäräksi.
Mutta on aika oleellista se, että Raamatussa vanhurskaus ei tarkoita ainoastaan oikeudenmukaisuutta. Raamatun mukaan ateisti ei voi olla vanhurskas ja tässä on nyt nimenomaan kyse Uuden testamentin käännöksestä. Ei mistään sattumanvaraisesta kreikankielisestä tekstistä.
Minun ymmärrys sanasta armo on positiivinen.
Noita seimi-sanan muuttamisia en ymmärrä siksi, että kyllä pienet lapsetkin ymmärtää mistä on kyse. Ainakin minä ymmärsin. Tuntuisi hassulta, että nykypäivän nuori ei tietäisi mitä seimi tarkoittaa.
Vanhurskaus tarkoittaa jossain kohdin klassista oikeudenmukaisuuden merkitystä, toisissa taas asiaa joka ei ole mahdollinen ateistille, esim. Jumalan armosta uskon takia vanhurskauttamaa. Luotan kyllä täysin kääntäjiin että osaavat tuoda nämä erot esille eikä aina vaan suoraviivaisesti käännä dikaiosynéä oikeudenmukaisuudeksi. Tämähän ei ole jonkun peruskääntäjän työ vaan siellä on ollut alkuperäisenä kääntäjänä arvostettu Uuden Testamentin eksegetiikan dosenttii Niko Huttunen ja sitten yhdessä kirjallisuuden tutkija Tuomas Juntusen kanssa sitä kieltä viimeistelty. Mutta Raamatun historiaa ja alkukieltä tuntematon Juntunen ei ole saanut yksin päättää mitään kohtaa vaan siellä on ollut hyväksymässä asiantuntijaryhmä.
Miten joku keskiajalla toinen jalka muinaisuskonnoissa elänyt Mielikin rukoilija liittyy aiheeseen? Niin alkutekstit alkuperäiskielillä kuin mikään tähänastinen käännöskään ei ole kehoittanut rukoilemaan Mariaa Mielikkinä.