Hyppäisittekö lapsenne perässä koskeen?
Tekisittekö saman, kuin tämä lehdissä ollut äiti, joka hyppäsi koskeen pudonneen 6vuotiaan lapsensa perään?
Itselläni saman ikäinen poika ja perään varmaan automaattisesti hyppäisin, jos tämä jostain syystä pääsisi koskeen putoamaan. Eipä siinä varmaan paljon ehtisi asiaa edes miettimään.
Toivottavasti veteen pudonnut tyttö jää henkiin.
Kommentit (35)
Olen se ylihuolehtivainen mamma, jonka lapsi ei saa mennä lähellekään kosken rantaa.
Mutta vastaus kysymykseesi... En oikeasti osaa vastata. Jos koski olisi niin vuolas, että omat hengissäselviämiseni mahdollisuudet näyttävät nollalta, niin sitten tuskin hyppäisin. Olen aika harkitsevainen ja haluan myös itse elää, siitä huolimatta, että haluan myös lapseni elävän.
Hyppäisin. Olen "paniikki tilanteissa" toimivaa sorttia. Olen ollut ensimmäisenä autokolarissa paikalla ja aloin vain toimimaan ja käskyttämään muita. Se oli jännä tilanne jälkeenpäin, koska olin silloin 17v ja käskytin ja organisoin tilannetta vielä silloinkin kun ambulanssi,palokunta ja poliisi tulivat paikalle. Normaalisti olen hiljainen ja pysyttelen tilanteissa sivummalla.
15 olet oikeassa. Hädässä ihmiset toimii todella yllättävillä tavoilla. Toiset lamaantuvat, eivätkö pysty toimimaan ollenkaan. Eikä sitä siis etukäteen tiedä miten toimisi.
Hieman ohi alkuperäisen aiheen, mutta olin lapseni kanssa kerran vaarallisessa tilanteessa missä ihmisiä evakutoitiin kiireisesti eräästä paikasta ulkomailla. Oli todella hämmentävää huomata, että aikuiset ihmiset eivät välittäneet lapsista yhtään (toki omistaan, mutta ei muiden) Lapsia runnottiin jalkoihin, ohiteltiin ihan häpeilemättä äitejä pienten lasten kanssa, vaikka itsellä ei ollut lapsia. se oli todella hämmentävää katsottavaa. Ihan viidakonlaki vallitsi, ei mitään haluja auttaa lapsia, vanhuksia tai muitakaan liikuntarajoitteisia. Aikuiset miehet vaan tuuppivat ekana pelastusajoneuvoihin.
Tuo tilanne herätti minut, ajatelkaa jos vaikkapa laiva uppoaisi, Ei siellä kukaan äitejä lapsineen auttaisi. Miehet ja aikuiset lapsettomat naiset tunkisivat ensimmäisenä pelastusveneisiin. Vain vahvimmat selviäisivät.
riippuu siitä missä muut lapset olisivat, olisiko joku muu aikuinen katsomassa että ne ei hyppää mun perään sitten.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:49"]
Hyppäisin. Olen "paniikki tilanteissa" toimivaa sorttia. Olen ollut ensimmäisenä autokolarissa paikalla ja aloin vain toimimaan ja käskyttämään muita. Se oli jännä tilanne jälkeenpäin, koska olin silloin 17v ja käskytin ja organisoin tilannetta vielä silloinkin kun ambulanssi,palokunta ja poliisi tulivat paikalle. Normaalisti olen hiljainen ja pysyttelen tilanteissa sivummalla.
[/quote]
Joo ihan varmasti käskytit ja organisoit tilannetta kun poliisi ja palokunta oli paikalla :D kyllä siitä tilanteesta siviilit poistetaan ensimmäisenä. Ehkä poliisi jututtaa jossain vaiheessa, mutta kolaripaikalle ei kyllä jä yksikään siviili päällepäsmäröimään.
t. ensihoitaja
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:49"]
15 olet oikeassa. Hädässä ihmiset toimii todella yllättävillä tavoilla. Toiset lamaantuvat, eivätkö pysty toimimaan ollenkaan. Eikä sitä siis etukäteen tiedä miten toimisi.
Hieman ohi alkuperäisen aiheen, mutta olin lapseni kanssa kerran vaarallisessa tilanteessa missä ihmisiä evakutoitiin kiireisesti eräästä paikasta ulkomailla. Oli todella hämmentävää huomata, että aikuiset ihmiset eivät välittäneet lapsista yhtään (toki omistaan, mutta ei muiden) Lapsia runnottiin jalkoihin, ohiteltiin ihan häpeilemättä äitejä pienten lasten kanssa, vaikka itsellä ei ollut lapsia. se oli todella hämmentävää katsottavaa. Ihan viidakonlaki vallitsi, ei mitään haluja auttaa lapsia, vanhuksia tai muitakaan liikuntarajoitteisia. Aikuiset miehet vaan tuuppivat ekana pelastusajoneuvoihin.
Tuo tilanne herätti minut, ajatelkaa jos vaikkapa laiva uppoaisi, Ei siellä kukaan äitejä lapsineen auttaisi. Miehet ja aikuiset lapsettomat naiset tunkisivat ensimmäisenä pelastusveneisiin. Vain vahvimmat selviäisivät.
[/quote]
Näinhän se oikeassa tilanteessa menee. Ihmiset huolehtii loppupeleissä vain ja ainoastaan omasta selviytymisestään, se on meidän geeneissä.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:52"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:49"]
15 olet oikeassa. Hädässä ihmiset toimii todella yllättävillä tavoilla. Toiset lamaantuvat, eivätkö pysty toimimaan ollenkaan. Eikä sitä siis etukäteen tiedä miten toimisi.
Hieman ohi alkuperäisen aiheen, mutta olin lapseni kanssa kerran vaarallisessa tilanteessa missä ihmisiä evakutoitiin kiireisesti eräästä paikasta ulkomailla. Oli todella hämmentävää huomata, että aikuiset ihmiset eivät välittäneet lapsista yhtään (toki omistaan, mutta ei muiden) Lapsia runnottiin jalkoihin, ohiteltiin ihan häpeilemättä äitejä pienten lasten kanssa, vaikka itsellä ei ollut lapsia. se oli todella hämmentävää katsottavaa. Ihan viidakonlaki vallitsi, ei mitään haluja auttaa lapsia, vanhuksia tai muitakaan liikuntarajoitteisia. Aikuiset miehet vaan tuuppivat ekana pelastusajoneuvoihin.
Tuo tilanne herätti minut, ajatelkaa jos vaikkapa laiva uppoaisi, Ei siellä kukaan äitejä lapsineen auttaisi. Miehet ja aikuiset lapsettomat naiset tunkisivat ensimmäisenä pelastusveneisiin. Vain vahvimmat selviäisivät.
[/quote]
Näinhän se oikeassa tilanteessa menee. Ihmiset huolehtii loppupeleissä vain ja ainoastaan omasta selviytymisestään, se on meidän geeneissä.
[/quote]
Miltähän tuntuu sitten elää sitä loppu elämäänsä ja muistella sitä kun runnoi pikkulapsia jalkoihin jossain hätätilanteessa ja tietäen, että nämä lapset eivät luultavammin selvinneet? Minä en kyllä pystyisi elämään itseni kanssa.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:55"]
Miltähän tuntuu sitten elää sitä loppu elämäänsä ja muistella sitä kun runnoi pikkulapsia jalkoihin jossain hätätilanteessa ja tietäen, että nämä lapset eivät luultavammin selvinneet? Minä en kyllä pystyisi elämään itseni kanssa.
[/quote]
Niinpä. Mutta se tulee vasta jälkeenpäin kun ajatus toimii taas. Paniikkitilanteessa sivistyksen pintasilaus katoaa ja jäljelle jää apina. Ellei ole saanut sellaista koulutusta, että toimii automaattisesti oikein.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:51"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 09:49"]
Hyppäisin. Olen "paniikki tilanteissa" toimivaa sorttia. Olen ollut ensimmäisenä autokolarissa paikalla ja aloin vain toimimaan ja käskyttämään muita. Se oli jännä tilanne jälkeenpäin, koska olin silloin 17v ja käskytin ja organisoin tilannetta vielä silloinkin kun ambulanssi,palokunta ja poliisi tulivat paikalle. Normaalisti olen hiljainen ja pysyttelen tilanteissa sivummalla.
[/quote]
Joo ihan varmasti käskytit ja organisoit tilannetta kun poliisi ja palokunta oli paikalla :D kyllä siitä tilanteesta siviilit poistetaan ensimmäisenä. Ehkä poliisi jututtaa jossain vaiheessa, mutta kolaripaikalle ei kyllä jä yksikään siviili päällepäsmäröimään.
t. ensihoitaja
[/quote] Tuohan kertoi organisoivansa tilannetta kun poliisit ym TULIVAT paikalle, ei hän mielestäni sanonut että jatkoi sitä kun ne olivat jo saapuneet paikalle...
"Tytön äiti on päässyt sairaalasta maanantaiaamuna. Tytär on hoidossa Helsingissä"
Toivottavasti tyttö toipuu.
Minäen hyppäivi. Osaan uida niin heikosti, että olisi varmaa että sekä minä että lapsi kuoltaisiin. Tai itse asiassa lapsella yksinään on paremmat mahdollisuudet, koska lasten uimataidosta olen pitänyt huolta.
En sinänsä pelkää kuolemaa, mutta vettä ja hukkumista pelkään. Ja meillä on usieta muitakin lapsia, jotka varmaan vielä tarvitsisivat äitiä.
En hyppäisi. Jos olisi yksi lapsi, hyppäisin, koska silloin on sama vaikka itsekin hukkuisin jos lapsi on hukkumassa. Mutta muille lapsille olisi kestämätöntä menettää sekä sisarus että äiti, ja siksi en tässä nykytilanteessa hyppäisi, varsinkaan jos muut lapset olisivat mukana.
Hyppäisin ilman muuta, tai jos mies olisi paikalla niin mies koska on parempi (vahvempi) uimaan. Jos olisi toinen lapsista mukana köyttäisin vaikka puuhun kiinni takin hihoilla tms. Olen myös sellainen paniikissa toimiva tyyppi.
Aivan varmasti. Jopa ruotsinlaivalta.