Mikä pikkulapsia vaivaa???
Meillä on kohta täysi-ikäisiä lapsia ja syksyllä tulossa vauva. Kauhulla odotan pikkulapsielämän aloittamista uudelleen - olen nyt erilaisissa juhlissa ja tapahtumissa seuraillut lapsiperheitä ihan eri silmällä kuin ennen ja järkyttynyt pahemman kerran. Joka ikinen kakara käyttäytyy kuin yhdessä oleminen ja käytöstavat olisi suoraan metsästä revitty!
Eilen sukujuhlissa tavattu alle 3-vuotias oli tyyppiesimerkki. Sen joka toinen lause alkoi: Mä en halua... Ja koko ajan sen lapsen ympärillä oli omituinen viihdytyksen ja jännityksen sekainen ilmapiiri, ikään kuin kaikkien aikuisten ensisijainen tehtävä olisi ollut pelätä kuollakseen, ettei lapsi vaan suutu/harmistu/tylsisty liikaa.
En kyllä tiedä miten jaksan hengailla tämän uuden lapsen kanssa tällaisissa porukoissa ja mistä mä löydän täysipäisiä aikuisia.. Meidän kaikki vanhemmat lapset on ihan hyvässä synkronoinnissa maailman kanssa, eivät oleta maailman pyörivän heidän ympärillään eivätkä odota sormi perseessä, että muut passaavat minkä ehtivät.
Tulevaisuudessa nämä oman napansa ympärille kasvatetut minä-minä-lapset eivät kyllä tule onnellisiksi ikinä.. Sellaisille ihmisille ei yllensä riitä koskaan mikään. Onpa surullista.
Kommentit (63)
[quote author="Vierailija" time="20.05.2013 klo 11:37"]Minusta tuntuu että kukaan teistä ei enää tiedä mitä sana "komentaminen" tarkoittaa ihan käytännössä.[/quote]
Ilmeisesti sulla jostain syystä on tämä salattu tieto, mutta tulkitsenko oikein, ettet halua sitä meidän kanssamme jakaa?
Minun Nicoliina on muuttanut jo pois kotoa. En muuten haluaisi enää lapsia muutenkaan koska odotan että pian saan uusia Nicoliinoja oman lapsen kautta. En aio myöskään Täti Tärkeänä olla osoittelemassa sormella kun he aikanaan uhmaavat ja koettelevat rajojaan tai sitten eivät koska lapsiahan erilaisia. Uhma on kyllä mielestäni ihan tärkeä vaihe ja vanhemmat ovat siinä kovilla.
Minusta tuntuu että kukaan teistä ei enää tiedä mitä sana "komentaminen" tarkoittaa ihan käytännössä.