Lue keskustelun säännöt.
Lapseni ei halua osallistua kaverin synttäreille
13.07.2020 |
Mitä tekisit kun lapsellesi olisi tullut synttärikutsu ja lapsi ei sinne halua mennä?
Itse olen sitä mieltä, että on epäkohteliasta kieltäytyä ilman pätevää syytä ( sairastuminen tai että itse on reissussa)
Kommentit (72)
[/quote]
”Juhliin ei ole pakko mennä. Mutta jos lapsi ei JAKSA koska on kiinni pelikonsolissa, niin piipaapiipaapiipaa!”
Tuo viimeisin pisti silmään ja lujaa..
Ap[/quote]
Ap kysyy neuvoa, mutta totuus ei kelpaa.
Vanhemman VELVOLLISUUS on rajoittaa pelaamista ja internetin käyttöä, jos ne alkavat häiritä lapsen elämän muita osa-alueita.
Kehuako pitäisi vanhemmuuden välttelystä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano lapselle että juhliin mennään, koska toisella on synttärit. Lapsi kyllä ymmärtää, kun sanoo että miltä tuntuisi, jos kukaan ei tulisi omiin juhliisi. Toinen asia on sitten se kauan siellä juhlissa täytyy olla. Jos ei halua mennä, sano että on tunnin ja menet sitten hakemaan pois. Voi olla ettei haluakaan lähteä, näinhän siinä useimmiten käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelisin lapsen kanssa. Miksi ei haluaisi mennä. Onko jotain ko. tyyppiä vastaan, ujostuttaako, pelkääkö että jää yksin, luuleeko että tulee tylsää? Onko kyllästynyt juhliin, haluaisiko mennä vain upeimmille keilaus-parkour-uinti-hiblee-synttäreille? Mitä ajattelee, miksi kaveri on kutsunut? Miltä kaverista tuntuu jos et mene? Entä jos kukaan muukaan ei mene? Voisiko siellä olla kivaa? Mitä pahimmillaan tapahtuu.
Minustakin lähtökohtaisesti tuollaiseen kutsuun on kohteliasta vastata myöntävästi, mutta keksin tosi monta tilannetta jossa voi myös kieltäytyä. Ja se, mihin lasta ohjaisin ja mitä häneltä odottaisin riippuisi vastauksista noihin edellisiin. Siihen en lähtisi, että juhlat skipataan koska "ne on vaan niiden kodissa" ja "ei niiltä kuitenkaan saa mitään hyvää kaverilahjaa", mutta jos taas takana on esim. kiusaamista ja lapsella vahva perusteltu tunne että on vieraslistalla vain koska kaikki tytöt/pojat, niin tietenkään ei tarvitsisi mennä sinne.
Voi kuule, olen keskustellutkin!😔
Raivostuu vain ettei halua mennä. Olen aina kannustanut menemään synttäreille, mutta en ole pakottanut jos olen tiennyt, että synttäreille kuitenkin on osallistunut muitakin ja synttärisankari ei jää yksin. Lapseni on vain nyt kesälomalla laiskistunut ja haluaisi vain pelata pleikkarilla tai kännykällä.
Vanhemmuuteni on muutenkin nyt hukassa kun en koe, että lapsen isä tukisi minua tarpeeksi tässä asiassa. Tai rajojen laittamisessa tähän pelaamis asiaan.Juhliin ei ole pakko mennä, mutta omien lasten kanssa noudatan kyllä linjaa, että jos koen että pelaaminen tai kännykällä olo alkaa rajoittaa muuta elämää, se on viimeistään se vaihe kun sitä rajoitetaan, alussa tarvittaessa reilustikin. Ei niin että "jos et mene juhliin, pleikka on viikon poissa" vaan "minua mietityttää, onko peliasiat nyt niin tiiviisti sinun mielessä että siellä ei ole tilaa muulle - tutkitaan tätä ajatusta niin, että tehdään nyt XXX ajan ihan muita juttuja (tai vaihtoehtoisesti joku rajattu peliaika päivittäin, mikä kellekin sopii) ja katsotaan mitä se tekee jaksamiselle tai mielenkiinnonkohteille".
Juhliin ei ole pakko mennä. Mutta jos lapsi ei JAKSA koska on kiinni pelikonsolissa, niin piipaapiipaapiipaa!
Meinaatko sitten että pitäisi lapsi hoitoon laittaa? Onpa reilua laittaa noin ” kannustavaa viestiä” tulee oikeinkin sellainen hyvä äiti fiilis.😔
Ap
Voiko joku oikeesti olla näin torvi..?
Vierailija kirjoitti:
”Juhliin ei ole pakko mennä. Mutta jos lapsi ei JAKSA koska on kiinni pelikonsolissa, niin piipaapiipaapiipaa!”
Tuo viimeisin pisti silmään ja lujaa..
Ap
Ap kysyy neuvoa, mutta totuus ei kelpaa.
Vanhemman VELVOLLISUUS on rajoittaa pelaamista ja internetin käyttöä, jos ne alkavat häiritä lapsen elämän muita osa-alueita.
Kehuako pitäisi vanhemmuuden välttelystä??
No siis kun kysyin edelliseltä, että tarkoittaako tuo piipaa kommentti että lapsi pitäisi viedö hoitoon tms..
Olisi kiva saada niitä asiallisia viestejä, eikä heti alkaa lyttäämään kun tänne keskustelua aloittaa. Ei tunnu hirveän mukavalta!
Sinullekin tiedoksi, että minä yksin olen yrittänyt tätä pelaamisriippuvuutta lapselta katkaista, niin voin kertoa että keinot ovat vähissä kun lapsi huutaa ja riehuu miten typerä äiti olen ja näyttelee kieltä. Isänsä nauraa vieressä ja sanoo, että ainahan te olette toistenne ”kimpussa. ”
Pitää isästään enemmän koska minä olen se, joka enemmän yrittää rajoittaa tätä per seilyä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelisin lapsen kanssa. Miksi ei haluaisi mennä. Onko jotain ko. tyyppiä vastaan, ujostuttaako, pelkääkö että jää yksin, luuleeko että tulee tylsää? Onko kyllästynyt juhliin, haluaisiko mennä vain upeimmille keilaus-parkour-uinti-hiblee-synttäreille? Mitä ajattelee, miksi kaveri on kutsunut? Miltä kaverista tuntuu jos et mene? Entä jos kukaan muukaan ei mene? Voisiko siellä olla kivaa? Mitä pahimmillaan tapahtuu.
Minustakin lähtökohtaisesti tuollaiseen kutsuun on kohteliasta vastata myöntävästi, mutta keksin tosi monta tilannetta jossa voi myös kieltäytyä. Ja se, mihin lasta ohjaisin ja mitä häneltä odottaisin riippuisi vastauksista noihin edellisiin. Siihen en lähtisi, että juhlat skipataan koska "ne on vaan niiden kodissa" ja "ei niiltä kuitenkaan saa mitään hyvää kaverilahjaa", mutta jos taas takana on esim. kiusaamista ja lapsella vahva perusteltu tunne että on vieraslistalla vain koska kaikki tytöt/pojat, niin tietenkään ei tarvitsisi mennä sinne.
Voi kuule, olen keskustellutkin!😔
Raivostuu vain ettei halua mennä. Olen aina kannustanut menemään synttäreille, mutta en ole pakottanut jos olen tiennyt, että synttäreille kuitenkin on osallistunut muitakin ja synttärisankari ei jää yksin. Lapseni on vain nyt kesälomalla laiskistunut ja haluaisi vain pelata pleikkarilla tai kännykällä.
Vanhemmuuteni on muutenkin nyt hukassa kun en koe, että lapsen isä tukisi minua tarpeeksi tässä asiassa. Tai rajojen laittamisessa tähän pelaamis asiaan.Juhliin ei ole pakko mennä, mutta omien lasten kanssa noudatan kyllä linjaa, että jos koen että pelaaminen tai kännykällä olo alkaa rajoittaa muuta elämää, se on viimeistään se vaihe kun sitä rajoitetaan, alussa tarvittaessa reilustikin. Ei niin että "jos et mene juhliin, pleikka on viikon poissa" vaan "minua mietityttää, onko peliasiat nyt niin tiiviisti sinun mielessä että siellä ei ole tilaa muulle - tutkitaan tätä ajatusta niin, että tehdään nyt XXX ajan ihan muita juttuja (tai vaihtoehtoisesti joku rajattu peliaika päivittäin, mikä kellekin sopii) ja katsotaan mitä se tekee jaksamiselle tai mielenkiinnonkohteille".
Juhliin ei ole pakko mennä. Mutta jos lapsi ei JAKSA koska on kiinni pelikonsolissa, niin piipaapiipaapiipaa!
Meinaatko sitten että pitäisi lapsi hoitoon laittaa? Onpa reilua laittaa noin ” kannustavaa viestiä” tulee oikeinkin sellainen hyvä äiti fiilis.😔
ApVoiko joku oikeesti olla näin torvi..?
Voi hyvänen aika, että täällä on kohteliasta sakkia kommentoimassa. Saatko jotain mielihyvää toisen haukkumisesta vai?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aidit kasvattavat lapsiaan näemmä itsekkäiksi. Ei se voi niin olla, että kun kutsutaan ja ei huvita mennä, niin ei sitten tarvi mennä.
Näistä kasvaa sitten niitä, jotka ei viitsi mennä vaikka kaverinsa häihin, kun ei huvita.
Pitää olla kohtelias ja mennä, jollei ole erityisen hyvää syytä olla menemättä.
Lapseni luokalla yksi lapsi järjestää "vain" kotisynttäreitä. Sinne mentiin ekalla kerralla, mutta seuraavana vuonna sinne ei ollut tulijoita, kun oli kuulemma ollut tylsää, kun ei ollut mitään ohjelmaa. Oli vaan herkkuja ja sitten vapaata leikkimistä. Omani oli kipeä eikä siksi voinut mennä. Oli koulustakin pois. Mutta vein sinne lahjan ja kerrottiin, ettei vieraat tule.
Periaate on, että jos kutsu tulee juhliin mennään. Sama juttu aikuisillakin, ei ne jatta-jasmiinan viiskymppisetkään kiinnosta, mutta niin vaan mennään.
Pitkä keskustelu ainakin käytäisiin, jos vastaus olisi "ei jaksa" se ei ole mikään pätevä perustelu. Voisi luulla, että siellä on jotain enemmänkin takana siinä vaiheessa.
Mä puhun nyt vaan omista lapsistani. He ovat suht sosiaalisia ja menevää sorttia, joten tosiaan ihmettelisin tuollaista käytöstä. Sitten voisin käyttää säälikorttiakin, entäs jos jiri-maikkeli joutuu juhlimaan ilman yhtään vierasta?
Kivat juhlat on kuitenkin aina ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Juhliin ei ole pakko mennä. Mutta jos lapsi ei JAKSA koska on kiinni pelikonsolissa, niin piipaapiipaapiipaa!”
Tuo viimeisin pisti silmään ja lujaa..
Ap
Ap kysyy neuvoa, mutta totuus ei kelpaa.
Vanhemman VELVOLLISUUS on rajoittaa pelaamista ja internetin käyttöä, jos ne alkavat häiritä lapsen elämän muita osa-alueita.
Kehuako pitäisi vanhemmuuden välttelystä??
No siis kun kysyin edelliseltä, että tarkoittaako tuo piipaa kommentti että lapsi pitäisi viedö hoitoon tms..
Olisi kiva saada niitä asiallisia viestejä, eikä heti alkaa lyttäämään kun tänne keskustelua aloittaa. Ei tunnu hirveän mukavalta!
Sinullekin tiedoksi, että minä yksin olen yrittänyt tätä pelaamisriippuvuutta lapselta katkaista, niin voin kertoa että keinot ovat vähissä kun lapsi huutaa ja riehuu miten typerä äiti olen ja näyttelee kieltä. Isänsä nauraa vieressä ja sanoo, että ainahan te olette toistenne ”kimpussa. ”
Pitää isästään enemmän koska minä olen se, joka enemmän yrittää rajoittaa tätä per seilyä.
Ap
Ai kamala🙄.
Ihanko lapsi huutaa ja näyttää kieltä😶..?!
Ja tykkää isästäänkin enemmän?!
Johan se pitäis johki lapsivankilaan vähintään laittaa!
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi ei mennyt koskaan kenenkään synttäreille, vaikka kutsuja tuli vuodesta toiseen. En pakottanut. On hyvin introvertti eli oli sitä jo pienenä. No ei myöskään halunnut itsekään pitää juhlia. Mikseivät lapset saa olla omanlaisiaan pienestä asti ? ... eikä vasta viisikymppisenä uskaltaa olla sitä mitä todella on elämänmittaisen väännön jälkeen.
Mun kouluaikana se oli niin, että opettaja, koulupsykologi ja kuraattori yrittivät väkisin pakottaa esim.synttäreille ja leikkimään. Lapsessa oli mukamas jotain vikaa, jos viihtyi paremmin yksin. Lapsen oli pakko olla sosiaalinen. Ihan hullua! Hyvä jos ei enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Juhliin ei ole pakko mennä. Mutta jos lapsi ei JAKSA koska on kiinni pelikonsolissa, niin piipaapiipaapiipaa!”
Tuo viimeisin pisti silmään ja lujaa..
Ap
Ap kysyy neuvoa, mutta totuus ei kelpaa.
Vanhemman VELVOLLISUUS on rajoittaa pelaamista ja internetin käyttöä, jos ne alkavat häiritä lapsen elämän muita osa-alueita.
Kehuako pitäisi vanhemmuuden välttelystä??
No siis kun kysyin edelliseltä, että tarkoittaako tuo piipaa kommentti että lapsi pitäisi viedö hoitoon tms..
Olisi kiva saada niitä asiallisia viestejä, eikä heti alkaa lyttäämään kun tänne keskustelua aloittaa. Ei tunnu hirveän mukavalta!
Sinullekin tiedoksi, että minä yksin olen yrittänyt tätä pelaamisriippuvuutta lapselta katkaista, niin voin kertoa että keinot ovat vähissä kun lapsi huutaa ja riehuu miten typerä äiti olen ja näyttelee kieltä. Isänsä nauraa vieressä ja sanoo, että ainahan te olette toistenne ”kimpussa. ”
Pitää isästään enemmän koska minä olen se, joka enemmän yrittää rajoittaa tätä per seilyä.
Ap
Ai kamala🙄.
Ihanko lapsi huutaa ja näyttää kieltä😶..?!
Ja tykkää isästäänkin enemmän?!
Johan se pitäis johki lapsivankilaan vähintään laittaa!
Onko sinulla itselläsi lapsia? Oletko koskaan yrittänyt asettaa rajoja lapsen ei hyväksyttävälle toiminnalle samalla, kun kumppani ei anna täyttä tukea siihen? Et tunne minua, joten poistuisitko ketjusta, koska et selvästikään ole täällä muuta kuin mollaamassa minua.
Ap
Mun poika on syntynyt heinäkuussa, ja aina on kaikki päässeet synttäreille ( ehkä -1 vieras joskus), en olisi huolissaan että ei olisi vieraita, korana aikana porukka hirveästi matkoillakaan.
Mutta, hyvä on oppia kohteliasuutta ja vuorovaikutusta, ei ole kyse siitä "jaksaako" vaan kutsuihin osallistutaan- paitsi jos kategorisesti ei pidä itsekään synttäreitä. Meillä on kaverit osallistunut välillä nopeastikin, kun on ollut pakollista menoa/toiset samaan aikaan, mutta aina tulevat jos ei ole matkoilla.
Kolmas seikka on pelaaminen ja nettiaika, mä olen tehnyt lapselle hyvin selväksi että jos ulos lähteminen/mihinkään lähteminen ei "huvita" tai "viitsi", on pelikone ja netti poissa. Saa käyttää kunhan se on vaan pieni osa elämää, silloin ei ole tarkkoja rajoja kunhan muu osuus elämästä sujuu ja täyttää suurimman osan.
Ja vielä tuon esiin tälläisen asian, meidän poika kutsuttiin eskarissa synttäreille, muut pojat ryhmästä sanoivat että jos hän tulee niin hänen kanssaan ei sitten ainakaan leikitä ( vieläkin sydän särkynyt tästä .... ). Varmistaisin että voiko olla jotain vastaavaa taustalla, vaikka kutsuja siis onkin hyvä ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aidit kasvattavat lapsiaan näemmä itsekkäiksi. Ei se voi niin olla, että kun kutsutaan ja ei huvita mennä, niin ei sitten tarvi mennä.
Näistä kasvaa sitten niitä, jotka ei viitsi mennä vaikka kaverinsa häihin, kun ei huvita.
Pitää olla kohtelias ja mennä, jollei ole erityisen hyvää syytä olla menemättä.
Lapseni luokalla yksi lapsi järjestää "vain" kotisynttäreitä. Sinne mentiin ekalla kerralla, mutta seuraavana vuonna sinne ei ollut tulijoita, kun oli kuulemma ollut tylsää, kun ei ollut mitään ohjelmaa. Oli vaan herkkuja ja sitten vapaata leikkimistä. Omani oli kipeä eikä siksi voinut mennä. Oli koulustakin pois. Mutta vein sinne lahjan ja kerrottiin, ettei vieraat tule.
Jep!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko mennä jos ei halua. Ei siihen mitään sen ihmeempiä syitä tarvita. Hoh hoijaa oikeesti
Eikä äidin ole pakko antaa pelata pleikkaria koko päivää tai antaa olla kännykällä. Kyllä lasta pitää opettaa sosiaaliseksi. Vai haluatteko että lapsenne on yksinäinen masentunut pelien pelaaja muutaman vuoden päästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kinkkinen tilanne ap:lla. Itse en pakottaisi lasta, jos on hyvä syy (että kaveri on esimerkiksi todellisuudessa ilkeä), mutta pelkkää jaksamattomuus syytä en hyväksyisi, koska muut on otettava huomioon. Itsellä on aikuisena ihmisenä muutama niin raskas sukulainen tai muu ihminen ollut, etten ehdottomasti voisi osallistua heidän juhliinsa. Olisi kamalaa, jos olisi pakotettu. Muutenkaan en ole juhlaihminen, vaikka muutoin olen sosiaalinen. Joskus noilla lasten synttäreillä käydään myös valtapeliä. Esimerkiksi siten, että joku/jotkut jätetään kutsumatta ja sitten lesotaan sosiaalisissa medioissa näistä, että kutsumattomat saavat tietää, kuinka mukavaa oli. Tällaista olen nähnyt noin 9-12-vuotiailla tytöillä. Tämä on oman kokemuksen mukaan tyttöjen keskuudessa yleisempää kuin poikien. Minusta kiva synttäri-ikä oli noin 5-8-vuotiaat. Silloin synttäreille usein kutsuttiin myös esimerkiksi kaikki luokan pojat tai tytöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Juhliin ei ole pakko mennä. Mutta jos lapsi ei JAKSA koska on kiinni pelikonsolissa, niin piipaapiipaapiipaa!”
Tuo viimeisin pisti silmään ja lujaa..
Ap
Ap kysyy neuvoa, mutta totuus ei kelpaa.
Vanhemman VELVOLLISUUS on rajoittaa pelaamista ja internetin käyttöä, jos ne alkavat häiritä lapsen elämän muita osa-alueita.
Kehuako pitäisi vanhemmuuden välttelystä??
No siis kun kysyin edelliseltä, että tarkoittaako tuo piipaa kommentti että lapsi pitäisi viedö hoitoon tms..
Olisi kiva saada niitä asiallisia viestejä, eikä heti alkaa lyttäämään kun tänne keskustelua aloittaa. Ei tunnu hirveän mukavalta!Sinullekin tiedoksi, että minä yksin olen yrittänyt tätä pelaamisriippuvuutta lapselta katkaista, niin voin kertoa että keinot ovat vähissä kun lapsi huutaa ja riehuu miten typerä äiti olen ja näyttelee kieltä. Isänsä nauraa vieressä ja sanoo, että ainahan te olette toistenne ”kimpussa. ”
Pitää isästään enemmän koska minä olen se, joka enemmän yrittää rajoittaa tätä per seilyä.
Ap
Ai kamala🙄.
Ihanko lapsi huutaa ja näyttää kieltä😶..?!
Ja tykkää isästäänkin enemmän?!
Johan se pitäis johki lapsivankilaan vähintään laittaa!
Onko sinulla itselläsi lapsia? Oletko koskaan yrittänyt asettaa rajoja lapsen ei hyväksyttävälle toiminnalle samalla, kun kumppani ei anna täyttä tukea siihen? Et tunne minua, joten poistuisitko ketjusta, koska et selvästikään ole täällä muuta kuin mollaamassa minua.
Ap
Täällä yks joka ymmärtää ap:ta. Mulla sama tilanne. 12v tyttö joka on isin tyttö koska isi antaa kaiken ja hyväksyy kaiken, eikä mitään epämiellyttävää tarvitsisi tehdä esim siivota tms. Ja äiti on se "paha" joka yrittää kasvattaa lastaan ettei lapsensa olisi ihan pilalle hemmoteltu joka musertuu kun ei sitten elämässä saakaan kaikkea mitä haluaa ja kaikki menekään ihan oman mielen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kinkkinen tilanne ap:lla. Itse en pakottaisi lasta, jos on hyvä syy (että kaveri on esimerkiksi todellisuudessa ilkeä), mutta pelkkää jaksamattomuus syytä en hyväksyisi, koska muut on otettava huomioon. Itsellä on aikuisena ihmisenä muutama niin raskas sukulainen tai muu ihminen ollut, etten ehdottomasti voisi osallistua heidän juhliinsa. Olisi kamalaa, jos olisi pakotettu. Muutenkaan en ole juhlaihminen, vaikka muutoin olen sosiaalinen. Joskus noilla lasten synttäreillä käydään myös valtapeliä. Esimerkiksi siten, että joku/jotkut jätetään kutsumatta ja sitten lesotaan sosiaalisissa medioissa näistä, että kutsumattomat saavat tietää, kuinka mukavaa oli. Tällaista olen nähnyt noin 9-12-vuotiailla tytöillä. Tämä on oman kokemuksen mukaan tyttöjen keskuudessa yleisempää kuin poikien. Minusta kiva synttäri-ikä oli noin 5-8-vuotiaat. Silloin synttäreille usein kutsuttiin myös esimerkiksi kaikki luokan pojat tai tytöt.
Kiitos, mukava lukea että joku edes ymmärtää. Lapseni on tosiaan 8-vuotias. Olemme mekin molemmat lapsen isän kanssa enemmänkin introverttejä, emmekä pidä mistään jatkuvasta juhlissa ravaamisesta, mutta en kieltäytyisi jos olisi kyse hyvön ystävän syntymäpäiväjuhlista tai häistä jne.
Juurikin tätä yritän lapselleni opettaa, että oppisi sietämään erilaisia tilanteita, eikä vetäytyisi täysin omiin oloihinsa. Kuitenkin kouluvuosia vielä paljon jäljellä ja sielläkin opeteltava toimimaan erilaisten kavereiden kanssa, tekemään ryhmätöitä jne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi ei mennyt koskaan kenenkään synttäreille, vaikka kutsuja tuli vuodesta toiseen. En pakottanut. On hyvin introvertti eli oli sitä jo pienenä. No ei myöskään halunnut itsekään pitää juhlia. Mikseivät lapset saa olla omanlaisiaan pienestä asti ? ... eikä vasta viisikymppisenä uskaltaa olla sitä mitä todella on elämänmittaisen väännön jälkeen.
Mun kouluaikana se oli niin, että opettaja, koulupsykologi ja kuraattori yrittivät väkisin pakottaa esim.synttäreille ja leikkimään. Lapsessa oli mukamas jotain vikaa, jos viihtyi paremmin yksin. Lapsen oli pakko olla sosiaalinen. Ihan hullua! Hyvä jos ei enää.
Kyllä kaikki tarvii ystäviä. Kuka sitten on sinun tukenasi jos et itse ole koskaan kenenkään tukena tai osallistu heille tärkeisiin juhliin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Juhliin ei ole pakko mennä. Mutta jos lapsi ei JAKSA koska on kiinni pelikonsolissa, niin piipaapiipaapiipaa!”
Tuo viimeisin pisti silmään ja lujaa..
Ap
Ap kysyy neuvoa, mutta totuus ei kelpaa.
Vanhemman VELVOLLISUUS on rajoittaa pelaamista ja internetin käyttöä, jos ne alkavat häiritä lapsen elämän muita osa-alueita.
Kehuako pitäisi vanhemmuuden välttelystä??
No siis kun kysyin edelliseltä, että tarkoittaako tuo piipaa kommentti että lapsi pitäisi viedö hoitoon tms..
Olisi kiva saada niitä asiallisia viestejä, eikä heti alkaa lyttäämään kun tänne keskustelua aloittaa. Ei tunnu hirveän mukavalta!Sinullekin tiedoksi, että minä yksin olen yrittänyt tätä pelaamisriippuvuutta lapselta katkaista, niin voin kertoa että keinot ovat vähissä kun lapsi huutaa ja riehuu miten typerä äiti olen ja näyttelee kieltä. Isänsä nauraa vieressä ja sanoo, että ainahan te olette toistenne ”kimpussa. ”
Pitää isästään enemmän koska minä olen se, joka enemmän yrittää rajoittaa tätä per seilyä.
Ap
Ai kamala🙄.
Ihanko lapsi huutaa ja näyttää kieltä😶..?!
Ja tykkää isästäänkin enemmän?!Johan se pitäis johki lapsivankilaan vähintään laittaa!
Onko sinulla itselläsi lapsia? Oletko koskaan yrittänyt asettaa rajoja lapsen ei hyväksyttävälle toiminnalle samalla, kun kumppani ei anna täyttä tukea siihen? Et tunne minua, joten poistuisitko ketjusta, koska et selvästikään ole täällä muuta kuin mollaamassa minua.
Ap
Täällä yks joka ymmärtää ap:ta. Mulla sama tilanne. 12v tyttö joka on isin tyttö koska isi antaa kaiken ja hyväksyy kaiken, eikä mitään epämiellyttävää tarvitsisi tehdä esim siivota tms. Ja äiti on se "paha" joka yrittää kasvattaa lastaan ettei lapsensa olisi ihan pilalle hemmoteltu joka musertuu kun ei sitten elämässä saakaan kaikkea mitä haluaa ja kaikki menekään ihan oman mielen mukaan.
Kiitos ymmärryksestä! Joillakin täällä vaan tuntuu olevan itsellään hyvät tavat ja sosiaaliset taidot hukassa, kun pitää itseään nostaa korkeimmalle jalustalle minulle ilkeilemällä.
Kyllä se vaan äitinä pahalta tuntuu, kun ei saa otetta siihen lapsen kasvatukseen. Kuitenkin tarkoitus on vain toimia vastuullisena ja parhaansa tekevänä vanhempana. Mutta jos ei tukea saa kunnolla lapsen isältä, niin kyllä se haasteita tuo huomattavasti. Lapsi kun oppii siihen, että isiltä saa periksi ja äidiltä ei, niin sekasorto on valmis.
Ap
Me ollaan mun kaverin kanssa oltu kasvatuksessa eri linjoilla. Minä ja isänsä ollaan lapsia opetettu sosiaaliseksi, otettu mukaan kylään perhetutuille, niillekin joilla ei ole lapsia, ja vaikka joskus lapset eivät haluaisikaan. Ja ollaan opetettu käytöstapoja ja miten otetaan toiset huomioon. Ollaan rajoitettu pelaamista ym. Kaveri ei ole laittanut rajoja, kannattaa vapaata kasvatusta, lapset saa tehdä mitä haluaa. Kun heille mennään lapset on koko illan omissa huoneissa yksin, ei tule edes tervehtimään, hakevat vain nopeasti ruoan katsomatta ketään silmiin. Kuulemma pelaavat jatkuvasta, mitään harrastuksia ei ole koska lapset ei halua. Nyt lapsemme ovat teinejä ja meidän lapsilla menee hyvin, on kavereita ja harrastuksia ja koulu menee hyvin. Kaverin lapsilla ongelmia koulussa, ei ystäviä, vanhemmat heistä hyvin huolissaan.
En oikein usko. Opettaja olisi varmasti siitä kertonut! Koulussa on kyllä yksi riitapukari, joka käy fyysisestikin muiden päälle ja kysyinkin että johtuuko se siitä, että tämä lapsi on tulossa sinne juhliin mahdollisesti.. lapseni vastasi ettei johdu siitä vaan ettei jaksa vaan lähteä.
Ap