lukio ja huonot arvosanat
Poikani käy ensimmäistä vuotta lukiossa, lukuaineiden keksiarvo on vähän päälle 6. Kannattaako miettiä muuta vaihtoehtoa vai onko tuollaisilla numeroilla mitään virkaa tulevaisuutta ajatellen... Ei jaksa kiinnostaa opiskelu...
Kommentit (15)
Sepä se, siksi lukioon kannustan kun ei muita ole!
Ei lukion numeroilla ole merkitystä kuin joillekin hyvin spesifeille amk- tai amislinjoille haettaessa, ja näille ka:n on sitten oltava käytännössä lähes 10 eli jos ei siihen pysty tai jaksa niin ihan sama onko todistuksessa rivi kutosia vai kaseja. Tyhmä huhkii turhaan, viisas pääsee vähemmällä.
Minusta kannattaisi harkita muuta varsinkaan jos ei hiukkaakaan kiinnosta opiskelu. Oma poika myös lukion ekalla, todella motivoitunut ja keskiarvo varmaan päälle yhdeksän. Kurssiarvosanat eivät kuitenkaan ole tulleet ilman töitä, matikka hiukan takkuaa mutta eiköhän sekin siitä lähde.
Ja itse en ainakaan haluaisi sijoittaa lukio-opiskeluun jos ei kiinnosta lasta todella, on kuitenkin kallis koulu.
Kutosen keskiarvolla voi tull vaikeuksia läpäistä kirjoituksia, mikä olisi katastrofi. Kurssit käyvät vain haastavimmiksi ensimmäisen vuoden jälkeen. Jos opiskelu ei kiinnosta, miettisin ehdottomasti ammatillista koulutusta. Jopa ihan raha ja suht varma työllistyminen voisi motivoida nuorta, jolla ei ole erityisiä intohimoja suuntaan tai toiseen.
t. opettaja
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 14:30"]
Kutosen keskiarvolla voi tull vaikeuksia läpäistä kirjoituksia, mikä olisi katastrofi. Kurssit käyvät vain haastavimmiksi ensimmäisen vuoden jälkeen. Jos opiskelu ei kiinnosta, miettisin ehdottomasti ammatillista koulutusta. Jopa ihan raha ja suht varma työllistyminen voisi motivoida nuorta, jolla ei ole erityisiä intohimoja suuntaan tai toiseen.
t. opettaja
[/quote]Voi ja voi, tai sitten ei. Mullakin oli lukion ka 6.9 eikä opiskelu voinut tossa iässä vähempää kiinnostaa. Silti kirjoituksista tuli keskivertopaperit EMMMC ja pääsin kahteen yliopistoon pääsykokeilla sisään.
Miksei täällä saa syrjäytyä rauhassa?
Kannattaisi tosiaan panostaa sellaiseen alaan mikä kiinnostaa.
Mulla oli myös lukion ekat 2 vuotta motivaatio-ongelmia vielä teini-iän kuohujen takia. Pääsinkin lukioon ihan rimaa hipoen, ja siellä tosiaan sellaista 6,3 keskiarvoa. Kirjoitin kuitenkin kirjoituksista 5 L:ää ja 1 M:n kovalla pänttäysrykäisyllä ennen kirjoituksia. Silloin nimittäin olin tajunnut, että haluankin yliopistoon, joten opiskelunkin pitäisi alkaa vähitellen kiinnostaa. Halusin myös näyttää vanhemmilleni jotka uskoivat että huono koulumenestykseni johtuu älyn puutteesta.
Yliopistoon pääsyssä huono keskiarvo ei haitannut mitään, pääsykokeet siinä tärkeimmät oli. Mutta jos ap:n lapsi on ihan varma ettei mikään yliopistot tai muu lukiota vaativa koulutus todella kiinnosta, niin ehkäpä sitä ei sitten ole järkeä jatkaa. Tosin hyvä olisi sitten olla jo tiedossa mikä sitten kiinnostaisi esim. ammatillisen koulutuksen puolella.
Mun mielestä lukio on just niille, jotka ei tiedä mitä elämältään haluaa. Hyvä yleissivistävä "tutkinto". Lukion numeroilla ei ole tosiaan suurtakaan merkitystä. Yo-kokeessa voi pärjätä ihan hyvin, vaikkei numerot niin hyvin menekään. Ja kokeeseen on vielä monta vuotta aikaa, ties vaikka poika ryhdistäytyisi matkan varrella. Mitä kukaan tekee sellaisella ammatillakaan, joka ei kiinnosta?!
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 14:29"]
Ei lukion numeroilla ole merkitystä kuin joillekin hyvin spesifeille amk- tai amislinjoille haettaessa, ja näille ka:n on sitten oltava käytännössä lähes 10 eli jos ei siihen pysty tai jaksa niin ihan sama onko todistuksessa rivi kutosia vai kaseja. Tyhmä huhkii turhaan, viisas pääsee vähemmällä.
[/quote]
Joo, mutta kun noi numerot kuitenkin antaa jonkinlaista osviittaa siitä, miten hyvin jonkun asian hanskaa. Ylppäreihin valmistautuessa saattaa sitten toivoa, että olisi sen muun lukioajan sitten ollut vaikka se vähän tyhmempikin ja huhkinut enemmän... Kyllä rivi kaseja siellä on parempi lähtökohta kuin rivi kutosia.
Itsekin sain lukion ensimmäisellä 4-6 arvosanoja, ei kiinnostanut yhtään, mutta oli ns. pakko vaihtoehto, kun ei ollut mitään alaakaan mielessä. Toisena vuotena hieman jo parani, ja kolmantena, kun alkoi miettiä mitä jatkossa ja tulla mielenkiintoa johonkin alaan, paransin numeroita, uusin kursseja, sain keskiarvon 8 pintaan ja kirjoitin 8 ainetta, ihan tuli E:tä ja M:ä, pari huonompaa. Pääsin kuitenkin haluamaani jatkokoulutukseen ja myöhemmin amk:sta vaihtaessa yliopistoon ilman pääsykokeita. Lukion ensimmäisellä on vielä aika teini, kyllä se kiinnostus voi herätä, kun hieman aikuistuu ja tulee tavoitteita! :)
Täysin samalla osaamisella voi todistuksessa olla aivan erilaiset arvosanat.
Otetaanpa esimerkki:
Kaksi oppilasta saa koetuloksen 7. Toinen on ollut paljon pois, ei osallistu opetukseen tunnilla ja opettaja antaa hänelle arvosanan 6. Toinen ei ole ollut pois, on aktiivinen tunnilla ja saa arvosanan 8. Todellisuudessa kuitenkaan näiden kahden tiedoissa ei ole mitään eroa vaikka todistuksen numerot niin ehkä antaisivatkin ymmärtää.
[quote author="Vierailija" time="17.05.2013 klo 14:29"]
Ei lukion numeroilla ole merkitystä kuin joillekin hyvin spesifeille amk- tai amislinjoille haettaessa, ja näille ka:n on sitten oltava käytännössä lähes 10 eli jos ei siihen pysty tai jaksa niin ihan sama onko todistuksessa rivi kutosia vai kaseja. Tyhmä huhkii turhaan, viisas pääsee vähemmällä.
[/quote]
On merkitystä siihen että saako kutsua AMK:n pääsykokeisiin. Huonolla todistuksella on turha edes haaveilla pääsevänsä jonkin suositun AMK:n pääsykokeeseen. Tämä johtaakin usein siihen että huonommilla todistuksilla haetaan yliopistoon kun sinne pääsee kaikki pääsykokeeseen ja paremmilla todistuksilla AMK:hin.
vaikea päästä amikseenkin kun tuoreet peruskoulun päättäneet saa lisäpinnoja, omalle kummipojaalle kävi just niin eli lukion eka vuosi meni persiilleen ja päätti mennä amikseen mut ei päässykään kun sähköpuolella peruskoulunsa päättäneet ajoi ohi, nyt on jossain työpajakokeilussa sitten ollut ja kulemma täyttä paskaa koko juttu
Ehkä kannattaisi kysyä pojalta itseltään...? Lukuaineiden keskiarvolla ei ole mitään väliä. Sanotaan vaikka, että huonoja aineita olisi ruotsi, maantieto, biologia, psyka, uskonto, hissa ja yhteiskuntaoppi. Kuitenkin oppilas olisi hyvä vaikka matematiikassa, kemiassa, englannissa ja äidinkielessä, voisi hän saada vaikka neljä ällää! Vain kirjoituksilla on väliä moneen yliopistopaikkaan ja joihinkin on väliä vain pääsykokeilla. Älä lannista, vaan kannusta! Ensimmäinen vuosi on varsin turha, vielä kolmantena vuonna voi innostua ja repäistä. Lukion pääsee läpi ihan vaikka nukkumalla ja siitä aukeaa mahdollisuudet ja ennenkaikkea yleissivistys. Kutosen keskiarvo ei ole huonompi kuin ammattikoulun opinnot alalta, joka ei kiinnosta.
Mikä se muu vaihtoehto olisi pojalla, jota ei opiskelu kiinnosta? Syrjäytyminen ihan suosiolla?