Entinen koulukiusaaja vastaa rehellisesti kysymyksiinne hetken ajan.

Sika.

Vierailija kirjoitti:

Sinut olisi pitänyt laittaa vankilaan tekemäsi pahoinpitelyn vuoksi.

Opettajat ja muut aikuiset sallijat olisi pitänyt laittaa linnaan. Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kehtaat elää itsesi kanssa?

Toisin kuin ensimmäisellä sivulla sanottiin, omassa elämässäni on mennyt kyllä ihan päinvastoin, ne kiusaajat porskuttaa, niillä on parisuhteet ja esimiesasemaakin löytyy. Minä olen kärsinyt masennuksesta yli 30 vuotta ja olen ihan henkisesti riekaleina, ja niin murjottu etten kykene saamaan edes parisuhdetta, saati perhettä. Ja inhoan itseäni. Kuinka hel ve tis sä kehtaatte tuhota mun elämäni?

Vaikeahan tähän on muuta sanoa kuin pahoitella sitä mitä sinulle on käynyt. Vaikka olen ollut kiusaaja, meillä on usko tai älä paljon yhteistä kaiken alla. Sinä olit vahvempi kuin minä.

Ja mikähän tarkalleenottaen tekee minusta vahvan? Se, etten purskahda itkuun kaupan kassalla? Tai että pystyn ajamaan töistä kotiin, ilman että vedän auton parkkiin motarinreunaan ja itke kun en näe ajaa? Tai että en uskalla mennä treffeille, kun olen saanut henkisesti pataan niin pahasti, ja suren sitä etten saa parisuhdetta vaikka niin kovasti haluaisin? Etten ole koskaan harrastanut seksiä, kun en uskalla asettaa itseäni niin haavoittuvaiseen tilaan? Joo, vahva itsenäinen nainenhan se tässä, ihan kuin minulla olisi varaa valita. Ja jos olisi, en ikinä valitsisi olla näin surullinen ja masentunut, peloissani ja yksinäisyydestä kärsivä. Ihminen, joka ei koskaan menesty missään koska en osaa edes opiskella, kun kaikki aika meni surressa kaltoinkohteluani ja henkistä väkivaltaa. Olenhan mä edistynyt sen verran, että en käännä katsettani kengänkärkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kestäisitkö syyllisyyden, jos joku kiusattu olisi päätynyt itsemurhaan tai jopa kouluampumiseen?

Jos tietäisin, että se on johtunut nimenomaan siitä, mitä olen hänelle sanonut tai ilkkunut koulussa, niin olisihan se ihan hirveää. Kouluampumisesta nyt puhumattakaan. Mutta minun on tätä vaikea uskoa, koska en ollut varsinaisesti sadisti, vaan sellainen epämiellyttävä huutelija, nolaaja jne, mutta en esim hakannut koskaan ketään tm. Mutta kaikki on yksilöitä.

Tuollaisen kiusaamisen vuoksi miesystäväni ala-asteiässä viilteli kätensä lasinsiruilla auki, löi nyrkeillä ikkunoita rikki ja patosi tunteensa. Ei osannut enää itkeä ja muutenkin tunteensa muuttuivat tasaiseksi hötöksi. Hän siis masentui pienenä lapsena ja kantaa arpia ikuisesti. Kirjaimellisesti ja mielessään.

Minä taas kärsin kokemuksesta, että en kelpaa kellekään. Että en ole hyvä missään enkä tule ikinä pärjäämään. Koen päivittäin kipua ja yksinäisyyttä vanhoista arvista. Näitä ei minusta näe, en vello oloissani, mutta kiusaaminen muutti mieltäni pysyvästi ja hyvin syvällä tavalla. Pahimmillaan olen ollut vuosia pelkästään kotini vanki.

Fyysinen väkivalta on välillä jopa helpompi käsitellä. Henkinen arpeuttaa sisältä näkymättömästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinut olisi pitänyt laittaa vankilaan tekemäsi pahoinpitelyn vuoksi.

Opettajat ja muut aikuiset sallijat olisi pitänyt laittaa linnaan. Ohis

Tämä on niin tärkeä pointti! Minua kiusasivat myös opettajat eivätkä koskaan ole joutuneet mihinkään vastuuseen sanoistaan. Opettajat myös todistavat kiusaamista vierestä, ovat aikuisia ihmisiä, joilla olisi kaikki keinot lopettaa kiusaaminen. Silti katsovat poispäin. Yököttävää.

Ap, oletko pyytänyt anteeksi niiltä ihmisiltä, joita kiusasit? Tekisitkö sen?

Sun kaltaisten paskojen takia mä en pystynyt käymään ylä-astetta loppuun

vaan ysiluokka jäi kesken ja vuotta myöhemmin suoritin sairaalakoulussa ysin loppuun.

Nykyään 30v ja jo eläkkeellä.

Sellaiset traumat voi "pikku kiusaaminen" jättää, pahimmillaan ajaa itsemurhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kasvoin väkivaltaisessa perheessä. Jouduin henkisen ja fyysisen väkivallan kohteeksi koko peruskoulun ajan koulussa, koulun jälkeen ja kotona. Teininä sairastuin vakavasti ja kipuni provosoivat vanhempaani hakkaamaan lisää. Joillakin työpaikoilla minua on myös kiusattu ja olen kokenut useita loppuunpalamisia ja masennusta jo lapsena. Olen herkkä, lämmin, tunnollinen ja empaattinen nainen, joka akateemisessa asiantuntijatyössään on varmistamassa laadukasta hoitoa sairaille ihmisille. En ole koskaan ollut väkivaltainen. Kärsin joka päivä kaltaistesi teoista.

Pyydän sitä sinulta anteeksi, oikeasti, vaikka en sinua tunnekaan. Mutta kuvitellaan että tunnen.

ap

Kiitos, ap. Hyvä kuulla, että tunnet katumusta ja ymmärrät tekojesi seuraukset. Toivon, että pyytäisit anteeksi niitä ihmisiltä, joita kiusasit, mikäli mahdollista. Kaikki ihmiset tekevät virheitä, toiset suurempia, toiset pienempiä. Toivon, että voisit kasvaa henkisesti tämän kokemuksen seurauksena ja tehdä jotakin hyvää tässä maailmassa. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja onnellista elämää.

Oletko ikinä tupakoinut

Kerran kiusaaja, aina kiusaaja. Entistä kiusaajaa ei olekaan. Kiusaaja ei parannu. Olet täysi nolla.

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko pyytänyt anteeksi niiltä ihmisiltä, joita kiusasit? Tekisitkö sen?

No vastaan vielä tähän. En tietenkään ole pyytänyt anteeksi kaikilta, koska kaikki asuvat ympäri Suomea ja muutenkin. Mutta yhdeltä tyypiltä olen pyytänyt anteeksi. Se tapahtui parikymppisenä kun bongasin tyypin baarissa. Sanoin että olin kouluaikaan hölmö ja pyydän niitä juttuja anteeksi. Ilmeestä huomasin että se toinen kyllä muisti, mutta sitten hän hymyili ja sanoi että eipä mitään enää, kaikki ok. Kättä päälle siihen. Jos tulisi mahdollisuus, niin miksipä en voisi pyytää anteeksi muiltakin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kasvoin väkivaltaisessa perheessä. Jouduin henkisen ja fyysisen väkivallan kohteeksi koko peruskoulun ajan koulussa, koulun jälkeen ja kotona. Teininä sairastuin vakavasti ja kipuni provosoivat vanhempaani hakkaamaan lisää. Joillakin työpaikoilla minua on myös kiusattu ja olen kokenut useita loppuunpalamisia ja masennusta jo lapsena. Olen herkkä, lämmin, tunnollinen ja empaattinen nainen, joka akateemisessa asiantuntijatyössään on varmistamassa laadukasta hoitoa sairaille ihmisille. En ole koskaan ollut väkivaltainen. Kärsin joka päivä kaltaistesi teoista.

Pyydän sitä sinulta anteeksi, oikeasti, vaikka en sinua tunnekaan. Mutta kuvitellaan että tunnen.

ap

Kiitos, ap. Hyvä kuulla, että tunnet katumusta ja ymmärrät tekojesi seuraukset. Toivon, että pyytäisit anteeksi niitä ihmisiltä, joita kiusasit, mikäli mahdollista. Kaikki ihmiset tekevät virheitä, toiset suurempia, toiset pienempiä. Toivon, että voisit kasvaa henkisesti tämän kokemuksen seurauksena ja tehdä jotakin hyvää tässä maailmassa. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja onnellista elämää.

Kiitos ja toivon sitä samaa sinulle!

Hyvää yötä nyt!

ap

Vierailija kirjoitti:

Onko nimesi Jaakko?

Joo. Se on varmaan se Jaakkooo-Kulta.