Nykyajan lasten käytöstavat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kunnon kasvatuksesta tulee lasu. Siksi länsimaailma on täynnä kaiken maailman blörffejä ja Pekka-Eric Auvisia

Auvinen ei kyllä liity huonosti kasvatettuihin, että tässä saa syyttää ihan vain koulukiusaamisen hyväksyntää.

Vaikka tämä olisikin totta, eikö se kertoisi kiusaajien vanhemmista? Vai siitä, että Auvinen on kasvatettu "hyvin", mutta pumpulissa?

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman. Esimerkkinä serkkuni lapset, alle 10-vuotiaat pojat, joista toinen on kummilapseni. Käyn siellä vain harvoin, mutta ovat aina todella töykeitä ja vastailevat sarkastisesti ihan tavallisessa keskustelussa. Esimerkiksi kerran kysyin, miten heillä on mennyt koulussa ja vastaus oli: "ei kuulu sulle". Joskus taas Pokemon Go:n ollessa suosittu kysyin heiltä, pelaavatko he sitä. Vastaus: "sä et tiiä Pokemonista yhtään mitään". Serkkuni ei reagoi heidän käytökseensä mitenkään.

Asun pääkaupunkiseudulla, ja täällä tulee jatkuvasti törmättyä käytöstavattomiin lapsiin. Tehdään ilkivaltaa, mitään ei uskota ja kaikkeen intetään vastaan. Lisäksi minulle, kolmekymppiselle naiselle, huutelevat pikkupojat usein törkeyksiä ollessani lenkilllä! Aikuisia ei tosiaan enää ujostella tai pidetä auktoriteettina samalla tavoin kuin vielä omassa lapsuudessani.

Rumasti vastasivat. Yleensä tuollaiset vaan esimerkki-opitaan aikuisilta, ei vanhemmat opettamalla opeta lapsiaan näsäilemään aikuisille.

Minä olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että eniten lapset oppivat kuuntelemalla vanhempiensa keskinäisiä juttuja. Miten vanhemmat puhuvat muista ihmisistä ja toisilleen.

Sen sijaan sitä en edes odota, että pienet lapset automaattisesti jotenkin kunnioittaisivat aikuisia auktoriteetteina. Miksi ihmeessä pitäisikään, iso osa aikuisista on lapsivihamielisiä ja itse käytöstavattomia. Kunnioittaa ei siis tarvise, siis siinä mielessä, että noudattaisi kyseenalaistamatta kenen tahansa aikuisen käskyjä (miettikää, sehän altistaa jopa hyväksikäytölle!) - mutta se ei tietenkään tarkoita, että kenellekään huudeltaisiin lenkkipolulla ilkeyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse nuori, vasta 23-vuotias eli omasta lapsuudestani ei ole kauaa. Minut oltiin kasvatettu olemaan todella kohtelias ja huomioonottava. Vanhemmat olivat erityisen tarkkoja tästä, ja käyttäydyin heidän ohjaamanaan asianmukaisesti myös silloin kun eivät olleet paikalla. Muistan kuinka minua ahdisti muiden lasten töykeys, sarkastisuus, nasevuus, joustamattomuus ja itsekkyys sillä en ollut tottunut sellaiseen - eritoten kummastelin sitä miten aikuisille puhuttiin. En yritä maalata itsestäni mitään pyhimystä, minullakin on lapsena ollut tempedamenttia ja omaa tahtoa, joten jos olisin saanut "vapaan kasvatuksen" olisin itsekkin ollut aika tapaus. Vaan en ollut, kiitos vanhempieni. Jos minulle koskaan lapsia siunaantuu, niin en tuollaista kuraa heidän suustaan siedä ja haluan opettaa miten tärkeää on ottaa muiden tunteet huomioon.

Kuulostat minulta! Omatkin vanhempani kasvattivat minut olemaan reilu, kohtelias ja toiset huomioonottava. "Anna muillekin tilaa" ja "Anna muiden mennä ensin" olivat ohjeita, joita kuulin lapsena päivittäin. Minuakin ärsytti ja ahdisti toiset lapset, joita ei oltu kasvatettu samoin tai jotka eivät ainakaan kyseisiä neuvoja noudattaneet.

Valitettavasti sama jatkuu nyt aikuisenakin: minua ottaa jatkuvasti päähän toisten ihmisten töykeä käytös, oli kyse sitten etuilusta, tönimisestä, junassa puhelimeen kailottamisesta tai sarkastisesta vastailusta. Se ärsyttää, koska minut kasvatettiin nimenomaan välttämään sellaista käytöstä, enkä pystyisi niin toimimaan vaikka haluaisinkin. Elämä olisi varmaan paljon helpompaa, jos minunkin olisi annettua kasvaa käytöstavattomaksi moukaksi, joka ei vain jatkuvasti pyri ottamaan toisia huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Iso osa lapsista voi paremmin kuin koskaan ja heitä myös kasvatetaan paremmin kuin koskaan. Mutta tässäkin asiassa lapset ovat polarisoituneet hyvinvoiviin ja huonostivoiviin.

https://www.hs.fi/perhe/art-2000006378538.html

Raisa Cacciatore on Väestöliiton lastenpsykiatri ja nuorisolääkäri, sertifioitu EMDR-terapeutti, tietokirjailija ja kouluttaja.

”Vanhemmuus ei ole hukassa, vaikka usein niin väitetään. Päinvastoin."

Nykyinen lasten ja nuorten sukupolvi voi keskimäärin paljon paremmin kuin mikään aiempi. Kouluterveyskyselyistä nähdään, että masennus, päihteiden käyttö ja rötöstely ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet paljon. Lasten ja nuorten itsemurhien määrä on romahtanut ja elinajanodote kasvanut.

Nykyvanhemmilla on enemmän aikaa ja halua keskittyä lastensa hyvinvointiin kuin millään aiemmalla sukupolvella. Lapsia ei enää kasvateta rankaisemalla ja nöyryyttämällä, toisin kuin usein minun lapsuudessani 1950-luvulla. Silloin lasten piti olla mahdollisimman näkymättömiä ja kuulumattomia. Rakkauden osoittaminen, kehuminen ja sylissä pitäminen ei useinkaan ollut tapana, muutenhan lapsi olisi voinut ylpistyä.

JOS JOKIN ASIA on hukassa, se on perheiden tuki, ainakin paikoin. Osa vanhemmista jää yksin päihde-, mielenterveys- tai toimeentulo-ongelmiensa kanssa, ja heidän energiansa kuluu selviytymistaisteluun. Heidän lapsensa joutuvat pärjäämään liian yksin."

Omien lasteni kaverit ovat olleet mukavia ja kohteliaita. Yksi tuollainen vastaanväkyttäjä oli, mutta hänetkin sai kyllä oppimaan talon säännöt, kun ne hänelle kertoi jämäkästi.

Vastuuttaisinkin ap:ta ja kaikkia muitakin: kasvattakaa niitä lastenne kavereita! "Koko kylä kasvattaa" on hyvä periaate. Ei, ei vieraille lapsille huudeta eikä heitä rangaista, mutta säännöt kerrotaan ja se, miksi ne ovat teillä voimassa. Pienetkin lapset ymmärtävät kyllä, että eri paikoissa voi olla eri säännöt.

Ja ääritapauksessa sen sääntöjä rikkovan voi lähettää kotiinsa. Siihen asti ei ole minun ainakaan vielä tarvinnut mennä, mutta se on mahdollinen toimenpide, jos ei muu auta.

Jos aikuinen ei osaa pitäå jöötä kodissaan, se on ennen kaikkea hänen ongelmansa, ei lapsivieraiden (ei läsnäolevien) vanhempien. Kiellot pitää osata hermostumatta perustella, niin omille kuin vieraillekin lapsille.

Asiaa Cacciatore puhuu. Se on jännä, miten kaikilla mittareilla mitattuna nuoriso on nykyään aiempaa kunnollisempaa, mutta silti av-mammojen mielestä lapsia ei NYKYÄÄN osata kasvattaa.

Vai onko kenties niin, että tuota mieltä ovat ennen kaikkea palstalle pesiytyneet lapsivihamieliset velat?

Vai onko tuon väärän vaikutelman taustalla se, että äidit ovat kamalan kriittisiä toisiaan kohtaan ja oikeanlaisen äitiyden paineet kovenevat koko ajan. Ei ihme, että niin harva nykyään uskaltaa hankkia lapsia, kun "niitä ei osata kasvattaa" ja pitäisi samaan aikaan huolehtia tsiljoonasta asiasta: ammattitaidon ja uran säilytämisestä, parisuhteen ylläpidosta, ulkonäöstä, sosiaalisista suhteista, harrastuksista jnejne.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se, että lapset altistuu pornolle ja äidille hyvin nuorina. Ensimmäinen asia kun viattomuus menee, on aikuisten kunnioittamattomuus egon kasvu. Tämä oli yllättävä yhteys, tiedän, mutta kokeillaan pistää kaikki altistuksen kiinni ja elää niin kuin ennen vanhaan ja huomaatte eron, lapsista tulee taas lapsia.

Niinpä. Mikä tässä on muuttunut maailmassa siihen 90-luvun? Tietokonepelit saattaa olla aikuisviihdetasoa ja kotimaiset saippusarjat päivisin näytettävät esittää sänkykohtauksia. Saati sitten varsinainen porno.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on se, että lapset altistuu pornolle ja äidille hyvin nuorina. Ensimmäinen asia kun viattomuus menee, on aikuisten kunnioittamattomuus egon kasvu. Tämä oli yllättävä yhteys, tiedän, mutta kokeillaan pistää kaikki altistuksen kiinni ja elää niin kuin ennen vanhaan ja huomaatte eron, lapsista tulee taas lapsia.

Ennakoiva tekstinsyöttö taas... Altistuvat pornolle ja seksille*

Vierailija kirjoitti:

Olin itse lapsi ysärillä ja 2000-luvun alussa, ja kyllä mekin tietysti kavereiden kanssa osattiin tehdä kaikenlaista pikkujäynää. Aikuisia kuitenkin uskottiin, ja jos omat vanhemmat tai joku vieraskin aikuinen tuli meitä torumaan, niin siinä ei paljon intetty vastaan vaan oltiin noloina hiljaa. Tiesimme, että olimme tehneet väärin. Jopa naapuruston pahimmat "kovikset" ja päänaukojat olivat nöyrää tyttöä ja poikaa, jos aikuiset puuttuivat peliin. 

Toista se on nykyään. Vasta viikko sitten komensin paria pikkupoikaa lopettamaan, kun potkivat puistossa robottiruohonleikkuria. Vastaus oli "hiljaa h**ra". Ärsyttää kuulostaa näin tädiltä, mutta omassa lapsuudessani ei kenellekään olisi tullut mieleenkään vastata noin.

Miten toimit tuon jälkeen on se olennainen kysymys.

Palkitsitko pojat poistumalla tyrmistyneenä ja hiljaisena paikalta vai otitko tiukemman asenteen?

Minussa taitaa olla sen verran rehtorin luonnetta, että olen tuollaisesta vain innostunut puuttumaan asiaan aiempaa tiukemmin. "Kukas sinä olet, kun alat vieraille ihmisille huoritella?" "Eikös sinua ole kasvatettu sen vertaa, että tietäisit, ettei ketään haukuta huoraksi?" Kerran jopa otin kännykän esille ja vastaavassa tapauksessa kuvasin sen uhittelun ja sanoin, että "anna tulla vaan, tästä tulee video sun äidillesi ja opettajallesi" . Ei se tenava voi tietää, tunnetko hänen vanhempansa ja opettajansa. Siinä lähti tenavat aika liukkaasti karkuun.

Sen verran pitää aikuisessa olla "munaa", että lapselle pärjää väittelyssä.

Ei se tietenkään ole hyvä asia, että jotkut lapset käyttäytyvät tuolla lailla, mutta Suomessakin on paljon huonosaisuutta ja laiminlyötyjä lapsia. Valtaosa lapsista ei noin onneksi käyttäydy, eikä sovikaan yleistää muutaman mätämunan käytöstä koskemaan kaikkia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman. Esimerkkinä serkkuni lapset, alle 10-vuotiaat pojat, joista toinen on kummilapseni. Käyn siellä vain harvoin, mutta ovat aina todella töykeitä ja vastailevat sarkastisesti ihan tavallisessa keskustelussa. Esimerkiksi kerran kysyin, miten heillä on mennyt koulussa ja vastaus oli: "ei kuulu sulle". Joskus taas Pokemon Go:n ollessa suosittu kysyin heiltä, pelaavatko he sitä. Vastaus: "sä et tiiä Pokemonista yhtään mitään". Serkkuni ei reagoi heidän käytökseensä mitenkään.

Asun pääkaupunkiseudulla, ja täällä tulee jatkuvasti törmättyä käytöstavattomiin lapsiin. Tehdään ilkivaltaa, mitään ei uskota ja kaikkeen intetään vastaan. Lisäksi minulle, kolmekymppiselle naiselle, huutelevat pikkupojat usein törkeyksiä ollessani lenkilllä! Aikuisia ei tosiaan enää ujostella tai pidetä auktoriteettina samalla tavoin kuin vielä omassa lapsuudessani.

Rumasti vastasivat. Yleensä tuollaiset vaan esimerkki-opitaan aikuisilta, ei vanhemmat opettamalla opeta lapsiaan näsäilemään aikuisille.

Minä olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että eniten lapset oppivat kuuntelemalla vanhempiensa keskinäisiä juttuja. Miten vanhemmat puhuvat muista ihmisistä ja toisilleen.

Sen sijaan sitä en edes odota, että pienet lapset automaattisesti jotenkin kunnioittaisivat aikuisia auktoriteetteina. Miksi ihmeessä pitäisikään, iso osa aikuisista on lapsivihamielisiä ja itse käytöstavattomia. Kunnioittaa ei siis tarvise, siis siinä mielessä, että noudattaisi kyseenalaistamatta kenen tahansa aikuisen käskyjä (miettikää, sehän altistaa jopa hyväksikäytölle!) - mutta se ei tietenkään tarkoita, että kenellekään huudeltaisiin lenkkipolulla ilkeyksiä.

Samaa mieltä. Käytöstapoihin kuuluu, ettei kenellekään huudella ilkeyksiä.

Mutta auktoriteetti ansaitaan. En minä naapurianikaan auktoriteettina pidä, mutta kohtelias olen hänelle aina. Auktoriteetti taas tarkoittaa käskyjen ja mielipideiden kyseenalaistamatta jättämistä ja noudattamista, ei sellaista asennetta tarvitse lasten vieraita aikuisia kohtaan vaalia, vaikka ovatkin kohteliaita.

Kaksi eri asiaa siis.

Kyllä lapsia saa ja pitää komentaa jos väärin tekevät, oli ne sitten naapurin tai kaverin lapsia. Meillä on meidän säännöt ja perustelen kyllä jos se kyseenalaistetaan. On eri asia kysyä asiasta, mutta se, että aletaan silmiä pyörittelemään minulle jos lapseni pitää käyttää pyöräilykypärää tai minun sängylläni ei saa hyppiä. Mielestäni minun ei kuuluisi edes perustella 6-vuotiaalle lapselle miksi minun meikkejä ei saa ottaa tai en tarjoa meidän lauantain karkkipusseja heille (piilossa siellä keittiönkaapissa jotka löysivät kun kaappeja kaivoivat). Jos tarjoan syötävää ja annan luvan kaikelle muulle, niin en usko että missään saa kaikkea tehdä ilman että mihinkään puututaan tai torutaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kunnon kasvatuksesta tulee lasu. Siksi länsimaailma on täynnä kaiken maailman blörffejä ja Pekka-Eric Auvisia

Auvinen ei kyllä liity huonosti kasvatettuihin, että tässä saa syyttää ihan vain koulukiusaamisen hyväksyntää.

Vaikka tämä olisikin totta, eikö se kertoisi kiusaajien vanhemmista? Vai siitä, että Auvinen on kasvatettu "hyvin", mutta pumpulissa?

Auviseen liittyy niin paljon psykologista katsantakantaa, mutta jos ajatellaan näin; jos sinua tökitään joka päivä vuositolkulla, eikö sinulle tule tarve jossain vaiheessa tökätä takaisin. Mitä hän teki on väärin, mutta ihmismieli ei kestä loputtomiin. Oli vanhemmat kasvattaneet pumpulissa tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kunnon kasvatuksesta tulee lasu. Siksi länsimaailma on täynnä kaiken maailman blörffejä ja Pekka-Eric Auvisia

Auvinen ei kyllä liity huonosti kasvatettuihin, että tässä saa syyttää ihan vain koulukiusaamisen hyväksyntää.

Vaikka tämä olisikin totta, eikö se kertoisi kiusaajien vanhemmista? Vai siitä, että Auvinen on kasvatettu "hyvin", mutta pumpulissa?

Auviseen liittyy niin paljon psykologista katsantakantaa, mutta jos ajatellaan näin; jos sinua tökitään joka päivä vuositolkulla, eikö sinulle tule tarve jossain vaiheessa tökätä takaisin. Mitä hän teki on väärin, mutta ihmismieli ei kestä loputtomiin. Oli vanhemmat kasvattaneet pumpulissa tai ei.

Jos sitä ei olla valmistettu siihen, että muut tökkii? Ja vaikka olisikin, eikö se sitten tarkoittaisi, että "kiusaajien" vanhemmat ovat antaneet progressiivisempaa kasvatusta omille lapsilleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso osa lapsista voi paremmin kuin koskaan ja heitä myös kasvatetaan paremmin kuin koskaan. Mutta tässäkin asiassa lapset ovat polarisoituneet hyvinvoiviin ja huonostivoiviin.

https://www.hs.fi/perhe/art-2000006378538.html

Raisa Cacciatore on Väestöliiton lastenpsykiatri ja nuorisolääkäri, sertifioitu EMDR-terapeutti, tietokirjailija ja kouluttaja.

”Vanhemmuus ei ole hukassa, vaikka usein niin väitetään. Päinvastoin."

Nykyinen lasten ja nuorten sukupolvi voi keskimäärin paljon paremmin kuin mikään aiempi. Kouluterveyskyselyistä nähdään, että masennus, päihteiden käyttö ja rötöstely ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet paljon. Lasten ja nuorten itsemurhien määrä on romahtanut ja elinajanodote kasvanut.

Nykyvanhemmilla on enemmän aikaa ja halua keskittyä lastensa hyvinvointiin kuin millään aiemmalla sukupolvella. Lapsia ei enää kasvateta rankaisemalla ja nöyryyttämällä, toisin kuin usein minun lapsuudessani 1950-luvulla. Silloin lasten piti olla mahdollisimman näkymättömiä ja kuulumattomia. Rakkauden osoittaminen, kehuminen ja sylissä pitäminen ei useinkaan ollut tapana, muutenhan lapsi olisi voinut ylpistyä.

JOS JOKIN ASIA on hukassa, se on perheiden tuki, ainakin paikoin. Osa vanhemmista jää yksin päihde-, mielenterveys- tai toimeentulo-ongelmiensa kanssa, ja heidän energiansa kuluu selviytymistaisteluun. Heidän lapsensa joutuvat pärjäämään liian yksin."

Omien lasteni kaverit ovat olleet mukavia ja kohteliaita. Yksi tuollainen vastaanväkyttäjä oli, mutta hänetkin sai kyllä oppimaan talon säännöt, kun ne hänelle kertoi jämäkästi.

Vastuuttaisinkin ap:ta ja kaikkia muitakin: kasvattakaa niitä lastenne kavereita! "Koko kylä kasvattaa" on hyvä periaate. Ei, ei vieraille lapsille huudeta eikä heitä rangaista, mutta säännöt kerrotaan ja se, miksi ne ovat teillä voimassa. Pienetkin lapset ymmärtävät kyllä, että eri paikoissa voi olla eri säännöt.

Ja ääritapauksessa sen sääntöjä rikkovan voi lähettää kotiinsa. Siihen asti ei ole minun ainakaan vielä tarvinnut mennä, mutta se on mahdollinen toimenpide, jos ei muu auta.

Jos aikuinen ei osaa pitäå jöötä kodissaan, se on ennen kaikkea hänen ongelmansa, ei lapsivieraiden (ei läsnäolevien) vanhempien. Kiellot pitää osata hermostumatta perustella, niin omille kuin vieraillekin lapsille.

Asiaa Cacciatore puhuu. Se on jännä, miten kaikilla mittareilla mitattuna nuoriso on nykyään aiempaa kunnollisempaa, mutta silti av-mammojen mielestä lapsia ei NYKYÄÄN osata kasvattaa.

Vai onko kenties niin, että tuota mieltä ovat ennen kaikkea palstalle pesiytyneet lapsivihamieliset velat?

Vai onko tuon väärän vaikutelman taustalla se, että äidit ovat kamalan kriittisiä toisiaan kohtaan ja oikeanlaisen äitiyden paineet kovenevat koko ajan. Ei ihme, että niin harva nykyään uskaltaa hankkia lapsia, kun "niitä ei osata kasvattaa" ja pitäisi samaan aikaan huolehtia tsiljoonasta asiasta: ammattitaidon ja uran säilytämisestä, parisuhteen ylläpidosta, ulkonäöstä, sosiaalisista suhteista, harrastuksista jnejne.

Cacciatoren pointit ovat erinomaisia, mutta samalla se on tyypillinen shit sandwich eli ikävän palautteen kerroshampurilainen, jossa huonojen uutisten lomaan on kerrostettu myös ne hyvät uutiset. Tämän pitäisi helpottaa huonojen uutisten vastaanottoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kunnon kasvatuksesta tulee lasu. Siksi länsimaailma on täynnä kaiken maailman blörffejä ja Pekka-Eric Auvisia

Auvinen ei kyllä liity huonosti kasvatettuihin, että tässä saa syyttää ihan vain koulukiusaamisen hyväksyntää.

Vaikka tämä olisikin totta, eikö se kertoisi kiusaajien vanhemmista? Vai siitä, että Auvinen on kasvatettu "hyvin", mutta pumpulissa?

Auviseen liittyy niin paljon psykologista katsantakantaa, mutta jos ajatellaan näin; jos sinua tökitään joka päivä vuositolkulla, eikö sinulle tule tarve jossain vaiheessa tökätä takaisin. Mitä hän teki on väärin, mutta ihmismieli ei kestä loputtomiin. Oli vanhemmat kasvattaneet pumpulissa tai ei.

Jos sitä ei olla valmistettu siihen, että muut tökkii? Ja vaikka olisikin, eikö se sitten tarkoittaisi, että "kiusaajien" vanhemmat ovat antaneet progressiivisempaa kasvatusta omille lapsilleen?

No ei kai yhtäkään lasta voi kasvattaa kestämään koulukiusatuksi tuleminen. "Älä välitä niistä" on kaikista turhin lause kun kyse on joka päiväisestä koulukiusaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsellani on tällaista käytöstä. Osaa kyllä halutessaan ja on yritetty opettaa tavoille. Perusluonne on uhmakas ja itsepäinen. Itse olen ollut samanlainen ja vastaavasta käytöksestä sain ihan fyysisen selkäsaunan. Täytyy sanoa, että välillä tuntuu ettei lapseen muu taida tehotakaan, jos sekään. En ole kokeillut, vaikka välillä tunnen epätoivoa.

Arvon kasvattajat, kertokaa miten erityisen jukuripäisen uhman saa talttumaan, kun ei auta puhe, toisto, kuvat, äänenpainot, lapsen tasolle asettumiset eikä mikään. Hän ei kuuntele eikä tottele mitään.

No rumasti puhumalla ei saa mitään. Kun sinä pyydät/käsket niin niin sitten tehdään, jos kieltäydytään ja kiukutellaan, huudetaan tai mitä ikinä onkaan niin mitään ei tapahdu, ennen kuin tämä käsky on toteutettu. Nykyajan lapsilla tämä on helppoa, kun katkasee sähköt niin ei ne montaa päivää jaksa vääntää.

tämä vaatii vain johdonmukaisuutta.

Ennen kun mennään kylään, niin kerrotaan säännöt (jotka olisivat hyvä olla jo kotona) ja mitä tapahtuu jos niitä ei noudateta, menee esim. vanhemman kanssa autoon istumaan ja odottamaan että käytöstavat kelpaavat.

Ikävä kyllä vanhemmat antavat lapsen alkaa pompottamaan jo 2-vuotiaana, kun nappula kieltäytyy syömästä tai kiukuttelee.

Heti kun lapsi käyttäytyy toivotusti kehu häntä ja ole aidosti iloinen. Älä sano "hienoa"jos olet oikeasti kiukkuinen, koska lapsi näkee sen, että kehu ei ole aito. Sitten voi sanoa ihan rehellisesti, että "äitiä harmittaa vielä käytöksesi, mutta olen tyytyväinen että muutit asennettasi" jolloin ainakin kertoo, että edelleen ärsyttää mutta käyös on nyt ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kunnon kasvatuksesta tulee lasu. Siksi länsimaailma on täynnä kaiken maailman blörffejä ja Pekka-Eric Auvisia

Auvinen ei kyllä liity huonosti kasvatettuihin, että tässä saa syyttää ihan vain koulukiusaamisen hyväksyntää.

Vaikka tämä olisikin totta, eikö se kertoisi kiusaajien vanhemmista? Vai siitä, että Auvinen on kasvatettu "hyvin", mutta pumpulissa?

Auviseen liittyy niin paljon psykologista katsantakantaa, mutta jos ajatellaan näin; jos sinua tökitään joka päivä vuositolkulla, eikö sinulle tule tarve jossain vaiheessa tökätä takaisin. Mitä hän teki on väärin, mutta ihmismieli ei kestä loputtomiin. Oli vanhemmat kasvattaneet pumpulissa tai ei.

Jos sitä ei olla valmistettu siihen, että muut tökkii? Ja vaikka olisikin, eikö se sitten tarkoittaisi, että "kiusaajien" vanhemmat ovat antaneet progressiivisempaa kasvatusta omille lapsilleen?

No ei kai yhtäkään lasta voi kasvattaa kestämään koulukiusatuksi tuleminen. "Älä välitä niistä" on kaikista turhin lause kun kyse on joka päiväisestä koulukiusaamisesta.

Mutta entäs kiusaajien vanhemmat? Progressiivisesta kasvatuksesta heidänkin käytös johtuu.

Tein tästä aloituksen jonkin aikaa sitten itsekin. 

Lapset käpälöivät kaikki tavarat läpi yleisissä tiloissa, vanhempien makkariin pitäisi päästä vaikka tietävät että on kielletty (ja sitten kuiskivat oman lapseni korvaan että mennäänkö), välipalasta ei sanota "kiitos" vaan "miks teillä on aina hedelmiä". 

Eskari-ikäinen lapseni on joutunut kahdesti tänä vuonna samanikäisten kavereidensa uhriksi, toisella kertaa tuli aivotärähdys ja toisella selvittiin säikähdyksellä. Syyt näihin purkauksiin? Lapseni oli toisen mielestä ärsyttävä, joten tämä ykskaks tönäisi hänet päin isoa roskista. Lapsi löi päänsä ja sai aivotärähdyksen. Toisella kertaa toinen kaveri suuttui, kun lapseni piti lähteä kotiin puistosta ja potkaisi tätä jalkaan niin että lapseni kaatui. Tätäkin selviteltiin vanhempien kanssa, isän kommentti jäi mieleen: "Niin, se meidän X kertoi että ei siinä nyt ihan silleen ehkä käynyt...". X on tunnettu siitä että liioittelee, valehtelee ja tekee kiellettyjä asioita. 

Paljon on muuttunut suht lyhyessä ajassa, kun muistelen omaa lapsuuttani ysärillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kunnon kasvatuksesta tulee lasu. Siksi länsimaailma on täynnä kaiken maailman blörffejä ja Pekka-Eric Auvisia

Auvinen ei kyllä liity huonosti kasvatettuihin, että tässä saa syyttää ihan vain koulukiusaamisen hyväksyntää.

Vaikka tämä olisikin totta, eikö se kertoisi kiusaajien vanhemmista? Vai siitä, että Auvinen on kasvatettu "hyvin", mutta pumpulissa?

Auviseen liittyy niin paljon psykologista katsantakantaa, mutta jos ajatellaan näin; jos sinua tökitään joka päivä vuositolkulla, eikö sinulle tule tarve jossain vaiheessa tökätä takaisin. Mitä hän teki on väärin, mutta ihmismieli ei kestä loputtomiin. Oli vanhemmat kasvattaneet pumpulissa tai ei.

Jos sitä ei olla valmistettu siihen, että muut tökkii? Ja vaikka olisikin, eikö se sitten tarkoittaisi, että "kiusaajien" vanhemmat ovat antaneet progressiivisempaa kasvatusta omille lapsilleen?

No ei kai yhtäkään lasta voi kasvattaa kestämään koulukiusatuksi tuleminen. "Älä välitä niistä" on kaikista turhin lause kun kyse on joka päiväisestä koulukiusaamisesta.

Lapsen kanssa tulisi analysoida tilanne. Miksi lapsi luulee, että kiussajat kiusaa. Voisiko lapsi tehdä mitään toisin vai onko lopputulos sama teki mitä tahansa. Luuleeko, että kyse on kateudesta, pahasta olosta vai vaan itsetunnon pönkityksestä. Jne... Moni vanhempi tekee myös sen virheen, että sanoo "heidän olevan vain kateellisia ja tyhmiä" mutta ei anna mitään työkalua käsitellä asiaa. Lasta ei saisi sääliä, koska jos lapsi näkee, että vanhempi säälii häntä, niin psykologinen vaikutus on useinkin päinvastainen mihini se on tarkotettu eli lapsi luulee, että hänessä on ojtain vikaa minkä takia omat vanhemmatkin säälii.

Nähty ja kuultu aika paljon, 10 vuotiaat pojat mm. Huorittelee ja ämmittelee ja haukkuu ulkonäköä jos joku nainen yrittää ojentaa ja opettaa käytöstapoja

Olen siivoojana koulussa ja olen itse kuunnellut noiden lasten sanomisia, vittuja ym kirosanoja vaan lentelee. Heitellään roskia minne sattuu yms

En yleistä että kaikki niin tekevät mut suurin osa, tytöt ovat rauhallesempia vaikka tytöissäkin voi olla ongelmaisia tapauksia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse nuori, vasta 23-vuotias eli omasta lapsuudestani ei ole kauaa. Minut oltiin kasvatettu olemaan todella kohtelias ja huomioonottava. Vanhemmat olivat erityisen tarkkoja tästä, ja käyttäydyin heidän ohjaamanaan asianmukaisesti myös silloin kun eivät olleet paikalla. Muistan kuinka minua ahdisti muiden lasten töykeys, sarkastisuus, nasevuus, joustamattomuus ja itsekkyys sillä en ollut tottunut sellaiseen - eritoten kummastelin sitä miten aikuisille puhuttiin. En yritä maalata itsestäni mitään pyhimystä, minullakin on lapsena ollut tempedamenttia ja omaa tahtoa, joten jos olisin saanut "vapaan kasvatuksen" olisin itsekkin ollut aika tapaus. Vaan en ollut, kiitos vanhempieni. Jos minulle koskaan lapsia siunaantuu, niin en tuollaista kuraa heidän suustaan siedä ja haluan opettaa miten tärkeää on ottaa muiden tunteet huomioon.

Kuulostat minulta! Omatkin vanhempani kasvattivat minut olemaan reilu, kohtelias ja toiset huomioonottava. "Anna muillekin tilaa" ja "Anna muiden mennä ensin" olivat ohjeita, joita kuulin lapsena päivittäin. Minuakin ärsytti ja ahdisti toiset lapset, joita ei oltu kasvatettu samoin tai jotka eivät ainakaan kyseisiä neuvoja noudattaneet.

Valitettavasti sama jatkuu nyt aikuisenakin: minua ottaa jatkuvasti päähän toisten ihmisten töykeä käytös, oli kyse sitten etuilusta, tönimisestä, junassa puhelimeen kailottamisesta tai sarkastisesta vastailusta. Se ärsyttää, koska minut kasvatettiin nimenomaan välttämään sellaista käytöstä, enkä pystyisi niin toimimaan vaikka haluaisinkin. Elämä olisi varmaan paljon helpompaa, jos minunkin olisi annettua kasvaa käytöstavattomaksi moukaksi, joka ei vain jatkuvasti pyri ottamaan toisia huomioon.

Tämä onkin melkoinen tasapainottelun paikka. Minulla on kaksi hyvin eriluonteista lasta, joista toiselle on pitänyt opettaa enemmän muiden huomioimista ja joustavuuttava - toisen kanssa taas harjoitellaan sitä että hän uskaltaisi sanoa ystävällisen jämäkästi että "hei, minä olin tässä jonossa".

Samaa olen ihmetellyt. Meillä ruokailevat lapsen kaverit eivät sano kiitos ruokailuun jälkeen, sen sijaan kuulu ”mä en jaksa” ja puolet itse lisää otetusta ruuasta jää lautaselle ja kaveri säntää pois pöydästä kesken kaiken.

Kummilapseni repii joka ikinen kerta lakanat ja peitot kaikista sängyistä meillä kyläillessään. Kielletty on joka kerta ja annettu vilttejä majanrakennukseen, mutta ennemmin tai myöhemmin joka ikinen sänky on myllätty.

Eräs ystäväni meillä kyläillessään vei lastaan vessaan yläkertaamme ja hetken päästä löysin lapsen hyppimästä sängyssämme ja äiti selosti, että ovi oli raollaan ja tyttö näki sänkymme ja halusi hyppimään.

Olen itse opettaja, ja tuo vastaanväittäminen ja inttäminen on ihan jokapäiväistä. Myös yksinkertaiset säännöt, kuten takki naulakkoon ja lippis pois päästä ruokalassa, eivät mene jakeluun, vaikka joka ikinen päivä samasta asiasta väännetään jopa vuodesta toiseen.

Nythän on trendinä, että yhä useampi lapsi lopettaa koulunkäynnin yläkouluikäisenä. Eivät vaan suostu lähtemään ja vanhemmat on ihan avuttomia. Se siitä seuraa, kun lapselle annetaan valta pompottaa koko perhettä pienestä pitäen.