Lue keskustelun säännöt.
Nainen lukee, mies ei - miten toimii teillä?
14.05.2013 |
Meillä on siis tuollainen tilanne. Minä olen kirjojen suhteen melkein kaikkiruokainen; on kausia kun kiinnostaa venäläiset klassikot, joskus taas suomalaiset kevyet dekkarit. Joskus taas tietokirjallisuus. Harvoin on tilannetta, kun minulla ei olisi kesken jotain kirjaa.
Minua surettaa se, että mieheni ei lue mitään. Hän ei ole eläissään lukenut alusta loppuun mitään romaania! Eikä kyllä koulukirjojakaan sen kummemmin. Hän on menevää sorttia eikä koskaan kykenisi rauhoittumaan niin pitkäksi aikaa, että saisi edes muutaman aukeaman luettua. Eikä sellainen häntä kiinnosta.
Jossain määrin tämän huomaa. Kyllä kirjojen lukeminen parantaa yleissivistystä, laajentaa ajatusmaailmaa ja kehittää ilmaisukykyä. Vaikka mieheni ei ole tyhmä, niin hänestä huomaa ettei mitään ole koskaan lukenut.
Miten te muut, joilla mies ei lue, suhtaudutte asiaan? Minua se vähän häiritsee, vaikka tiedän sen olevan itsekäs ajatus.
Kommentit (33)
Meillä sama muttei haittaa. Mies rassaa autoja, minä en. Pitäisikö sen haitata miestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies ei juuri lue, mutta kyllä hän muuten on ihan sivistynyt tapaus. Hän sanoo, ettei jaksa lukea, koska lukee niin paljon työssään, ja saattaakin sitten lomalla lukea jonkun kirjan. Onhan se musta vähän kummallista ja joskus ärsyttävää, kun olisi kiva keskustella kirjoista, mutta eipä sille oikein mitään voi!
Oletko ap ajatellut, että miehellä voi olla lukihäiriö, jonka vuoksi hän ei nauti lukemisesta?
No meillä mies ei aiemmin lukenut mutta kerran tarttui kirjaan josta on tehty myös elokuva. Sen kun luki niin jotenkin avautui hänelle kirjojen maailma. On sen jälkeen lukenut mun perässäni muutaman kirjan. Ei hänestä mitään lukutoukkaa tule mutta on kiva kun voi jakaa edes vähän jotain mitä on itse luku-kokenut.
Eipä minua häiritse. Joskus olisi kiva tietty keskustella kirjoista miehen kanssa, mutta toisaalta,minulla on paljon ystäviä ja sisko ja vanhemmat joiden kanssa sitten jutella luetuista kirjoista.
Niin, ja jos on joku tilanne, missä pitää odottaa jotain (vaikka junamatka tms) niin olisihan se kiva, jos mies jaksaisi keskittyä lukemaan ja viihdyttäisi itseään sillä tavoin. Hän kun on sitten tosi levoton ja tylsistynyt.
Mies lukee kyllä vähän sellaisista jutuista, jotka häntä kiinnostaa. Esim. viinikirjoja ja -lehtiä ja autolehtiä tietty myös. Mutta aika vähäistä se on eikä mitään kannesta kanteen vaan luku sieltä täältä. Luulen, että miehellä on jonkun asteen lukihäiriö. Ylemmän korkeakoulutukinnon nyt on kuitenkin pystynyt suorittamaan.
Kyllä se kieltämättä näkyy yleissivistyksessä ja jutuissa, ettei juurikaan lue. Mutta mies harrastaa sitten muita sellaisia juttuja, joista mä en jaksa niin innostua. Kai me erilaisina täydennetään toisiamme. On se kuitenkin aika lutunen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootpa itsekeskeinen - vai oletko ihan älyttömän kiinnostunut myös miehesi tekemisistä/harrastuksista?
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 22:05"]
Oletko ap ajatellut, että miehellä voi olla lukihäiriö, jonka vuoksi hän ei nauti lukemisesta?
[/quote]
Ei ole, häntä ei vain kiinnosta. Ei ole mitään aihetta mistä hän olisi niin kiinnostunut, että jaksaisi lukea siitä kirjan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun miehesi siis kuitenkin osaa lukea ettei tarvitse aakkosista aloittaa :)
Aina on toivoa. :) Isoisäni oli kuulemma sellainen, ettei mitään lukenut. Isoäitini taas oli perheestä, jossa luettiin paljon - hänen isänsä kirjastosta kävivät paikkakuntalaiset lainaamassa luettavaa, kun ei ollut kylässä virallista kirjastoa.
Isoisä oli sitten jossain vaiheessa alkanut napista, kun isoäiti vähistä rahoista sodan jälkeen tilasi itselleen välillä kirjoja. Isoäiti siihen totesi, että hän ei ryyppää, ei tupakoi, asuu syrjäseudulla, tekee raskaita töitä - hänellä ei ole mitään muuta henkireikää kuin kirjat ja niistä hän ei luovu. Joka joulu hän tilasi kullekin lapselle joululahjaksi oman kirjan myös. Ja sitten isoisälle jonkun sodasta kertovan romaanin.
Isoisä oli sitä sitten jouluaattoiltana alkanut lukea lasten mentyä nukkumaan. Jaa aamulla, kun isoäiti nousi puuronkeittoon, niin siinä se isoisä edelleen istui kiikkustuolissa lukemassa. Ja sanoi, että kyllä oli hyvä kirja, nyt hän ei enää koskaan sano sinulle, ettet saa kirjoja tilata, tilaa vaan mitä haluat, nyt hän ymmärtää, kuinka mukava kirjoja on lukea ja miksi sinä niistä tykkäät.
Ja siitä eteenpäin isoisäkin lueskeli kirjoja silloin tällöin.
Joten ehkä, jos joskus minun (tai sinun) miestä joku kirja oikein koskettaa, niin mieli voi muuttua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile lukea miehelle ääneen. Ensin pieniä paloja jostain lehdestä. Matkalla jotain tietoja paikasta, jossa olette. Ehkä joku lyhyt eroottissävyinen novelli iltalukemisena...
Mies on täälläkin jumalasta seuraava, jolle kirjat vain myrkkyä ja vaivaa, kaikki tarvittava tieto siellä päässä jo kuulemma, Sofi Oksasen voisi lukematta polttaa roviolla ja kaikki naiskirjailijat siinä sivussa. Ero edessä, kun tyhmyys vallitsee pahemmin kuin kaaos Trierin elokuvissa. Tajusin n.3kk sitten sen, että mieheni on itselleen sopivaa tietoa valikoiva idiootti, jolla ei ole mitään tarjottavaa naiselle- siis keskustelukyvyttömän idiootin lisäksi vain pieni muna rasistisilla mielipiteillä vaikka ihan akateeminen. Paljastuksen aiheuttama hämminki syynä tähän kirjoitukseen, uskon että soon to be ex-mieheni alkaa kannattamaan Laasasta sekä kirja/naisrovioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On teillä sitten kyllä hulluja ukkoja. Onneksi omalle ukolleni lukeminen on liki lempipuuhaa kuten itsellenikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos näistä kannustavista viesteistä, että mies on voinut "oppia" lukemaan vielä vanhempanakin.
Mullakin sellainen eikä hänen lukutaidossaan mitään vikaa ole. Minua kiusaa miehen lukemattomuudessa oikeastaan kaksi asiaa.
Hänen mielestään lukeminen ajan (ja rahan) tuhlausta.
Toiseksi hänen maailmankuvansa ja käsityksensä elämästä ja maailmasta on väistämättä paljon suppeampi kuin enemmänlukeneella.
Siskon mies "oppi lukemaan" 72-vuotiaana, kun dialyysissä on niin tylsää maata tekemättä mitään.
No minulle lukeminen on sekä työ että harrastus. Aviomieheni ei lue. Ei ole tästä mitään ongelmaa ollut sen kymmenen vuoden aikana, mitä ollaan yhdessä oltu. Puheenaiheita riittää kyllä muutenkin.
Ja mainittakoon että mies on lääkäri.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 23:57"]
Ja mainittakoon että mies on lääkäri.
[/quote]Onko varmasti lääkäri, ettei ois valelääkäri?
No ihan hyvin se toimii. Minä luen ja mies, siinä se.
Meillä mies lukee, minä en. Eipä ole mies ikinä vihjaillutkaan, että häntä haittaisi minun lukemattomuus. Eikä minua haittaa tippaakaan, että mies lukee.
Ja tämäkö on suhteenne ainoa napinan aihe? Voi luoja. Jos ei kelpaa niin hommaa uus ukko. Luuletko, että häntä voit pakottaa lukemaan. Jos ei kiinnosta niin silloin ei kiinnosta.