Mulla lähtee järki tuon miehen siivouspolitiikan kanssa!

Eli siis hänen mielestään molemmat siivoavat omat sotkunsa niin hyvin menee, hänen mielestään hänen vastuualueeseensa kuuluu omien kippojen ja kuppien tiskaaminen, sekä oma työpöytä.

Sinäänsähän tää ois ihan ok menettely, jos tää jaottelu mikä on kenekin sotkua menisi reilusti... Miehen mielestä kaikki lemmikeistä, lapsista ja VIERAISTA aiheutuva sotku on minun sotkuani???

Hän ei siis koskaan imuroi, koska lattialla on suurimmaksi osaksi lasten kengistä tullutta kuraa (eteinen) sekä koiran karvaa.

Ei myöskään suostu tiskaamaan kuin suunnilleen oman kahvikuppinsa ja ruokalautasensa. Kaikki yhteisen ruuanlaittoon käytetyt astiat ovat minun tiskejäni.

Sitten jos meillä käy vaikka vieraita, kaikki siitä aiheutuva ylimääräinen siivo on minun sotkuani, VAIKKA kyseessä olisi nimenomaan miehen vieraat (hänen kavereitaan tms.)

Hän ei kuulemma halua siivota muiden jälkiä, no prkl en halua minäkään! Pitäisiköhän oikeasti alkaa samanlaiseksi, siivoan vaan omat jälkeni ja pesen omat pyykkini yms. Kuinkahan hirveä kaaos täällä sitten olisi, kuinkahan kauan lapsilla ja miehillä riittäisi puhtaita vaatteita.

Mies ei myöskään pistä tikkua ristiin koiran hoidossa. Kivahan sen kanssa on leikkiä, mutta minä siivoan sen sotkut, ulkoilutan sen ja ruokin ja muutenkin hoidan sen. Tähän lisäksi vielä kolme kouluikäistä lasta.