Ruoan mässytys saa mut raivon partaalle.

Isäni (82) mässyttää ruokaa suu auki sekä kolistelee haarukkaansa lautasta vasten. Hermoni ovat koetuksella hänen syödessään.

En voi syödä hänen kanssaan samassa tilassa. Isäni on rakas, mutta hänen ruokailutavat oksettavat itseäni.

Vierailija kirjoitti:

Mässytys korreloi älyn kanssa. Mitä luulette, kumpi mässyttää, idari vai fiksu..

Ei korreloi kuin sinun mutuiluissasi.

Tunnen pari tohtoriksi väitellyttä mätsyttäjää, siinä ne lotskuttavat kouluttamattomien ohessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olen ihan raivona maiskutuksesta. Ihana, kun vihdoin asialle on nimi: misofonia
http://yle.fi/uutiset/raivostuttaako_ruoan_maiskutus_et_ole_hullu_sinulla_voi_olla_misofonia/8191428

Sillekin on nimi, että normaalin elämän piiriin kuuluvista asioista tehdään sairauksia: medikalisaatio.

Väitätkö sinä nyt että tämä on yleistä ja ihan "normaalia"

Vai väitätkö että tätä ilmiötä ei ole, ja tämä on vaan jotain huomionhakua ja valhetelua.

Minä väitän ettei tästä asiasta ole paljonkaan tietoa, ja tämä on ihan totta.

Tämä on todellista kärsimystä johon ei ole mitään lääkettä minkä syömällä jaksaisi niitä ääniä helpommin.

Mitä se sinulta on pois jos tulee uusia asioita joista et ole kuullut?

Olisi aika kummallista jos tähän päivään pitäisi laittaa stoppi ja julistaa kaikki uusi tieto medikalisaatioksi.

Kun ei ollut sata vuotta sitten, niin ei voi olla nytkään.

Nämä samat asiat, misofonia, erityisherkkyys, allergiat ja keskittymishäiriö sekä kaksisuuntaiset ovat olleet olemassa jo kauan aikaa. Tuhansia vuosia sitten.

Se että niitä ei silloin ymmärretty ei tarkoita sitä että nyt jollain yksinkertaisella ihmisellä olisi oikeus tuomita kaikki lässytykseksi ja hömpäksi.

Mun ja kollegan työpisteillä on väliä noin 5 metriä. Avokonttorissa ollaan, joten muitakin ääniä on koko ajan , ei mitään hipihiljaista. Silti taas tänään töissä kuulin ihan hyvin, kun hän alkoi syödä. Söi omalla työpisteellään. Salaattia. Voi sitä rouskis rauskis, maiskis , mässys - äänien sekamelskaa.

Mietin vaan, että syökö hän aina noin? Asiakkaidenkin seurassa? Meillä on joksus tilaisuuksia , joissa asiakkaiden kanssa mennään syömään.

Minkälaisen kuvan hän antaa itsestään ja firmasta noilla ruokailutavoilla? Hän ei pelkästään mässytä vaan tunkee ruokaa suun täyteen kerralla, syö kuin ruoka olisi maailmasta loppumassa.

Moukka mikä moukka.

Tekisi mieli lyödä jos joku mässyttää ruokaa!

Inhoan purkan jauhamista, ja ruokatavat on oltava. Kyllä, sitä voi syödä mässyttämättä, opetelkaa. 

Sama.

Samoin kilina-kolina ja astioiden raapiminen ja puhuminen samalla kun syö.

Vierailija kirjoitti:

Miehelläni on uskomaton taito mässyttää suu kiinni. Siis ihan oikeasti. En osaa oikein tarkkaan kuvailla, mutta mies siis laittaa ruokaa suuhun ja suu menee normaalisti kiinni, mutta sitä pureskellaan niin, että hampaat kolisevat äänekkäästi yhteen. Ja mies tekee tätä myös nestemäisellä ruoalla! Esim. juo smoothieta, sitten suu kiinni ja sitten alkaa se hampailla pureskeleminen. Aivan käsittämätöntä. Normaalisti suun kiinni laiton jälkeen pitäisi kuulua nielaisuääni, eikä mitään ihme pureskeleua, kun on nesteestä kyse.

Itse olen joskus huomannut käyttäytyväni juuri noin. Silloin kun sen huomaan alan miettimään pitäskö asialle jotain tehä ja yritänkin. Se joko loppuu tai sitten ei. Puren joskus nesteen kanssa siksi, koska joskus on niitä nesteitä josita löytyy harvoja ihania röpelöitä joihin on melkein tukehtunut kun ei ole pureskellut ja sitten siitä on tullut sellainen tapa. Joskus jopa veen kanssa, mutta en suinkaan aina. Nyt pitkään aikaan en ole huomannut ainakaan itse käyttäytyväni syödessä mitenkään ärsyttävästi... tai kukaan ei ainakaan ole sanonut mitään. Kyllä sitä toivoo, että joku sanoisi suoraan jos jokuasia ärsyttää sen sijaan, että ärtyy ja mutisee itsekseen mitään sanomatta minulle jos vaikka itse en sitä asiaa edes tiedosta.

Vierailija kirjoitti:

Sama homma minulla. Mies on hirveä mässääjä ja possu. Hänen äitinsä taas puhuu ruoka suussa. Kerran kun olimme anoppilassa ja anoppi kysyi minulta jotain kun söimme. Pureskelin ruuan ja nielaisin ennen kuin vastasin, niin anoppi vaan tuhahti: " Voi sen sanoa vaikka vähän ois ruokaa suussa!" Ajattelin että whaat! Ei siis mikään ihme mistä on mies nuo tavat oppinut

Itseäni ärsyttää ruuan kova mässytys, mutta myönnän itse syyllistyväni tuohon ruoka suussa puhumiseen. Johtuu siitä, kun muutaman kerran päättänyt  purra ja nielaista ensin ruuan niin toinen jää ihmettelemeen miksi en vastaa . Tulee katseita aivan kuin luulee minun olevan hälle vihainen. Silloin kun sattuu liian iso pala suuhun niin joudun huitomaan käsillä ja jos toinen ei tajua ( mitä yleensä käy ) niin pitää mumista ja saada ääni kuulumaan ruuantakaa että hetki. ( mukavaa kun kyseistä ruokaa sitten lentelee pitkin pöytiä ).Kaikki kun ei näytä tajuavan tuollaista että jotkut haluavat syödä ensin ruokansa ennenkuin vastaa . Sitten siihen vain tottuu ja hämmentyy jos joku sanoo ettei saa puhua ruoka suussa.  Yleensä näin sanoo ihmiset jotka tekevät ihan samaa, jolloinka ihan kettuillakseni alan puhumaan ja totean että paraskin puhuja.

Mielestäni hyviin pöytätapoihin kuuluu syödä ja pureskella ruoka suu kiinni eikä mässyttäen. Minulle on lapsuudenkodissani opetettu ettei ruokaa mässytetä suu auki ja saman olen opettanut omille lapsilleni. En voi sietää mässytystä, laitankin joskus radion päälle jos seurassa on mässyttäjiä :)

Kaverini mässyttää ja kovaa. En ymmärrä miksi pitää mässyttää äänekkäästi, eikö se vaikeuta jo syömistäkin kun pitää niin kovasti sitä suuta maiskutella.

Minua taas ottaa päähän teidänlaisenne hermoheikot raivostujat. Minun puolisoni on juuri tuollainen - minä en edes syö suu auki, vaan pelkkä leukojen liikkumisen ääni sekä se ruuan kostea ääni saa hänet aivan raivon partaalle, samoin juoman nielaisemisesta koituva ääni (en siis ryystä, vaan otan juomaa suuhun ja nielaisen). Yleensä käskee toiseen huoneeseen syömään. Ei kuitenkaan huomaa sitä, että itse esimerkiksi sipsejä syödessään oikein rouskuttaa suu auki, että suu toimii kaikukoppana sille rouhealle äänelle joka sipsin syömisestä kuuluu. Olen miettinyt ihan eroa tämän asian takia, että en voi syödä edes samassa huoneessa puolisoni kanssa, koska häntä raivostuttaa syömisen äänen.

Mielestäni kaikilla tällaisilla hermoheikoilla raivohulluilla pitäisi hakeutua johonkin hoitoon tai vihanhallintakurssille tms, ei ole normaalia raivostua syömisen äänistä tuolla tavalla. Kaikki tuollaiset ihmiset ovat jotenkin sekaisin, pääkopassa jotain vikaa.

Anoppi syö suu auki ja ryystää juomat. Ihan kauheaa kateltavaa ja kuunneltavaa. Hävettää jossain hautajaisissa tms. sen puolesta. Tulee mieleen, että on jotenkin vajaa.

Misofonia on vain nimitys jonka heikkohermoiset raivohullut ovat keksineet asennevammalleen.

Minäkin olin helpottunut kun luin täältä misofoniasta. Olin nimittäin aina luullut että mulla on hermoissa jotain vikaa kun Inhoan syömisääniä. Mulla siihen liittyy kaikki suusta tulevat äänet (pl.tietenkin puhe, laulu ym). Ärsyttää suunnattomasti kun leffoissa näytetään jopa minuutteja kestävää hampaidenpesua.

Ja pussauskohtaukset, inhottavaa imemistä ja lutkutusta.

Mutta me kyllä suudellaan miehen kanssa, ei kuitenkaan äänekkäästi. Vaikea selittää.

Mies syö ihan ok, mutta mulle riittää kun jokin ääni siitä kuitenkin lähtee. Olen oppinut hillitsemään itseni ja kärsin hiljaa, pöytätavoissa hänellä ei mitään vikaa.

Kauhea sanoa, mutta onneksi mies syö nopeasti.

Hullulta tämä kuulostaa, mutta en voi tälle mitään.

Minä kiihotun mässytyksestä! Se muistuttaa naimisen läiskettä. Litinää ja lätinää.

Auttaisko siinä, että alkaa itse dramaattisesti maiskuttamaan, aion kokeilla ensikerralla jos pystyn istumaan samassa pöydässä yhtökauan kuin tämä maiskuttaja

Katselen just TV ja vaimo tuli massuttaa pizzanpalaa minkä löysi jääkaapista. Ja ryystää vettä niin että seinät raikaa. Mä en tajua massuttamista ja ryystämistä. Sit ku ollaan jossain kylässä ei kuulu mitään mut kotona. Liekö hienoista piilovittuilua. Joka tapauksessa taas kerätään kuppiin painoja että kohta lähden meneen, saa mussuttaa yksinään.

Ärsyttää kanssa kun joutuu olemaan seurassa jossa mauskutetaan ja mässytetään. Maiskis mauskis..miltä kuulostas kun kaikki kuusi henkeä jokainen maiskuttaa pöydässä yäk yäk

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 11:05"]

En ole ap, mutta olen tehnyt joskus samasta aiheesta aloituksen.

Erityisesti minua ällöttää poikalasten vanhemmat, jotka eivät kiellä pojiltaan mässytystä. Toki olen törmännyt myös nassuttaviin ja mässyttäviin tyttöihinkin, mutten aivan niin usein kuin poikiin.

Hyi, hyi hyi.

ps. Myös kovaäänisesti nenän kautta tuhisijat ovat aika luotaantyöntäviä.

 

Kyllä me kiellämmekin poikalapsiamme syömästä rumasti, mutta emme tee sitä kaikkien kuullen.

Minua nolottaa, jos lapseni syövät rumasti, vaikka ruokailutavatkin on tullut opeteltua aikanaan.

Mielestäni kuitenkaan toisen ruokailutapoihin puuttuminenkaan julkisesti ei ole hyviin tapoihin kuuluvaa. Ojennankin lapsiani kotona, perheen kesken. 

 

Meillä mies ei ota opikseen ja mässyttää sekä ryystää ruokapöydässä. Arvatkaapa ketä pojat sitten jäljittelevät?

Olen sanonut teinilleni etteivät partneriehdokkaat arvosta sitä, että syö ja juo rumasti, se on yksiselitteisesti rumaa käytöstä.