Jaaha, jospa menisin tästä leipomaan itselleni äitienpäiväkakkua

Minä leivoin jo :). Tein nyt mutakakkua, kun teki suklaata mieli. Meillä mies ei leivo eikä kotona asuva lapsikaan innostunut leipomaan.

Minusta leipominen on mukavaa, mutta ymmärrän, jos kaikki eivät pidä siitä. Kurjinta on, jos pakosta joutuu itse kakkunsa leipomaan ettei pienet lapset pety. Entä jos ensi vuonna ostaisit kakun ja muuta herkkua, mistä itse pidät?

Pidän kyllä leipomisesta, mutta olen sitä mieltä että mies voisi sen tehdä kun osaa. No, enhän ole hänen äitinsä, mutta silti...

ap

marttyyrimamma

Mitäpä jos sen sijaan että inisisit tänne av:lle tätä, sanoisit miehellesi SUORAAN tunteesi? Helpottaa kuule elämää aika paljon kun uskaltaa välillä avata suunsa! Leivo yksi kuppikakku vaan itsellesi ja sano muille että leipokaapas ens vuonna ite!

Minä ostin itselleni kakun. Se on nyt jääkaapissa ja laatikkoon on teipattu lappu, jossa lukee, että ei saa ottaa, äidin kakku.

Syön sen yksin. Jos mies ei kakkua leivo, ei hän sitä äitienpäivänä syö muualla kuin oman äitinsä luona.

minä ostin itselleni jaq perheelle kakun. Käymme myös syömässä ulkona perheen voimin ja sielläkin saa kakkua. Se on vain perheen tapa tuoda minulle juuri sitä kakkua sänkyyn kahvin kanssa :) 

Mua ei haittaa yhtään että sen kakun ostin samalla kun olin kauppareissulla, miksi miehen olis sinne perässä pitänyt mennä kun kuitenkin olisin sen nähnyt jääkaapissa jo tänään?

Yleensä teen kakut itse, mutta äitienpäivänä halaun prinsessakakkua ja sitä en osaa tehdä. Ostin kaupasta. Sitä syödään minä ja keskimmäinen. Mies ja vanhin lapsi syövät mansikkakakkua. Kuopuksella keliakia ja hänelle on Dajm-kakku.

jotenkin katkera? mä en edes viitsi leipoa. ostin kaupasta ihananäköisen bulkkikakun, nam. lapselle ja mulle kelpaa kyllä. :)