Koirien ulkoiluttamishelvetti
Hyvä on, kertokaapa miten näitä koiria koulutetaan? Mulla on kaksi pientä (alle 4 kg koiraa), jotka pitävät reviirinään paitsi kotia myös hissiä, rappua ja pihaa. Kadulla ne eivät ihmisille hauku, muille koirille kylläkin. Yritämme päästä rapusta niin, että kuuntelen sekä ulos- että sisäänmenotilanteessa sitä, liikkuuko rapussa muita. Aamulenkille lähdemme klo 05.10. Voi kunpa mulla olisi hevosen näköaisti, jotta pystyisin näkemään 180 astetta ympäriinsä.
Kaikki menee mitä parhaiten, jos ei tule ketään rapussa vastaan. Sisällä ne ovat ihan hyvin, eivät hauku postinkantajaa tms. Eivät hauku päivällä, eivät yöllä. Jos meille tulee joku vieras (ehkä kerran viikossa), niin sitä haukuvat tosi kovaa. Pidän ne aina rapussa tosi kireällä hihnalla, löystytän vasta luonnossa. Jos joku tulee rapussa vaikka hissistä, vedän koirat seinää vasten (siinä ne hyppii ja haukkkuu) ja käskytän, että "HILJAA". Samoin teen kadulla. Siellä ne eivät ihmisistä välitä, haukkuvat sen sijaan sitäkin kovemmin muita vaikkapa itseään 10 kertaa painavampia koiria.Silloin me väistämme suosiolla.
Elikkäs koirien ulkoilutuksen pitäis olla rentouttavaa, ja kyllähän mäkin tykkään liikkua luonnossa. Nykytilanteessa siitä on tullut painajainen. Muutenkin raskasta tää elämä, ja sen lisänä pitää nousta jo klo 4.50, että varmasti ei tapaisi muita ihmisiä. Sitten kun sen saa läpi, odotttaa sama pelkohelvetti iltapäivällä töistä tultua. Joku varmaan ehdottaa, että vie pevi- tai muulle koirakouluttajalle . Nooh, sellaisia en täällä itä-Helsingissä tiedä, lähin koirakoulu taitaa olla Malminkartanossa, jonne on varmaan 35 km linnuntietä. Ei ole autoa, ei ajokorttia, Ja ymmärtänette, ettei noiden kanssa kovin mielellään lähde monella eri julkisella kulkuneuvolla surffamaan ;)
Mitä siis teen? Rakastan koiriani, sisätiloissa,.
Kommentit (24)
Onhan noita olemassa jo sisäkoiria. Pissalaatikko vaan ja opetus. Tulevaisuudessa varmaan niitä on enenmän je enenmän. Valitettava tosiasia.
Sinä koiranomistaja, joka sanot"kyllä maailmaan räksytystä mahtuu" oletko ajatellut ettei sinun tarvitse ollenkaan kouluttaa/opettaa omaa koiraasi, etenkin ohitustilanteita varten, että se olisi vain vastaantulijoiden ( muiden) tehtävä. Sinun pienet räksyttävät koirasi voivat provosoida sitä isoa ja hyvinkoulutettua koiraa jolla on myös luja tahto joka ei ehkä pidä juuri sinun haukkivista uhkaavasta koiristasi, koska pelkää niitä.
Stressiä ei sinulla pitäisi olla koska pystyt hallitsemaan pienet koirasi voiman puolesta, mutta minä menen kaksi metriä perässä ennekuin saan "jarrut päälle"jos koirani äkillisesti päättää mennä johonkin suuntaan. Ei muuta kuin treenaamaan niin varmaan teidänkin arki alkaa sujua paremmin. Jos mekin olemme edistyneet lukuisien toistojen jälkeen niin miksi ette tekin. Olkaa koiranne kanssa ja harjoitelkaa kontaktia koiriinne!
Uskon että me KAIKKKI haluaisimme ohittaa toisemme turvallisesti ja mielellään rauhallisesti.
Nm. Ison koiran omistaja.
Kannattaa kokeilla: älä pidä hihnoista kiinni käsin, et sisällä etkä ulkona, vaan sidot ne vaikka vyötärölle. Miksi? Koska sinun kireytesi kulkee kädestäsi hihnaa pitkin suoraan koirille ja kireytesi on tekijä, joka kertoo koirillesi että tilanteessa on jotain, mistä pitää olla huolissaan/varuillaan tms. Rodusta ja luonteesta riippuen koirat sitten reagoivat kuka mitenkin.
Meillä on pienehkö sekarotuinen (vinttikoiraa seassa). Hän on aina ollut valtavan saalistusviettinen ja rusakot saivat hänet aina aivan sekaisin hihnan päässä (kiskomista, pomppimista, haukkumista, vinkumista, you name it). Jossain vaiheessa kokeilin sitten vain olla reagoimatta näihin purkauksiin ja se auttoikin jo paljon mutta lopullinen apu tuli kun tajusin laittaa hihnan käsilenkin vain ranteeseeni (ja käden taskuun, jotta se ei vahingossa putoaisi). En pystynyt millään tavalla kiristämään rannettani, joten hihna oli tilanteesta riippumatta aina löysä vaikka itseä olisi miten vituttanut. Nykyään rusakon nähdessään purkaus tapahtuu ehkä kerran kymmenestä entisen 10/10 sijaan. Sama myös toisia koiria nähdessä: ennen riehuttiin lähes aina, nykyään ...no, en edes muista koska viimeksi on jotain normaalia reaktiota isompaa toisiin koiriin tullut.
Eli rentous, rentous, rentous. Toki teillä on sensortin pienet koirat että jotakin räksyttämistä esiintynee aina (lohdutuksesi: tuttavillani on parivuotias chihu, jonka en ole koskaan kuullut haukkuvan, että on se mahdollista :-)) mutta varmasti vähemmän kun löydät oikeat keinot tilanteiden hallitsemiseen.
Täällä on muitakin hyviä vinkkejä tullut paljon, huomion kiinnittäminen pois on myös hyvä, varsinkin jos harjoittelet sitä ensin omalle kohdalle: älä yksinkertaisesti kiinnitä mitään huomiota muihin koiriin tai tilanteisiin (mahdollisuuksien rajoissa toki).
In a nutshell: hihnat pois käsistä, rajoita tarpeen vaatiessa vaikka jaloilla (puhuminen ei kannata) ja lakkaat kiinnittämästä huomiota hankaliin tilanteisiin.
Esimerkki: olet koirien kanssa kävelyllä, hihnat ovat vyötäröllä, tulee koira vastaan -> jos hihnat ovat pitkät ja tie kapea, voi näissä tilanteissa hyvin lyhentää hihnojen pituutta (ei käsin vaan kierrät vaikka uuden lenkin vyötärön ympäri tjtn.), koirasi alkavat räkyttää: anna räkyttää ja jatka kävelyä, koirasi alkavat kiskoa toista koiraa kohti: anna kiskoa ja jatka kävelyä, olette vastaantulijan kohdalla, koirasi sekoavat ja haukkuvat ja kiskovat itsensä henkihieveriin päästäkseen toisen koiran luo: anna seota ja kiskoa ja jatka kävelyä, olette ohittaneet vastaantulleen koiran: koirasi kiskovat taaksepäin päästäkseen tämän koiran luo; anna kiskoa ja jatka kävelyä, voit halutessasi tässä vaiheessa vaikka kerran sanoa koiriesi nimet äänensävyllä jota käytät kutsuessasi niitä syömään tms. eli ei karjuen, huutaen tai muulla tavoin komentaen, ei maanitellen, houkutellen tai kimittäen vaan ihan vain lennosta tyyliin: mennääs sitten kaverit ja jatkat kävelyä (puhuminen on silti epäsuositeltavaa, varsinkin alussa). Teet näin koko kävelyn ajan, no matter what happens: pidät suun kiinni, kädet irti hihnoista ja jatkat kävelyä.
Toivottavasti tästä olisi jonkin verran apua. Tärkein: unohda, mitä muut mahdollisesti ajattelevat räksyttävistä koiristasi! Silloin unohdat itsekin ja mikä parasta, koirasi luultavimmin unohtavat myös ja ennen kuin huomaatkaan, kaikki tapahtuu hiljaisemmin ja rauhallisemmin.
Tsemppiä ja jaksamista!
Mulla on ihan sama tilanne, mutta yksi koira ja vaunut (useimmiten) messissä. Meillä on terrieri, eli räkyttäjä myös. Tilanne paheni tosi paljon kun ulkoilin kahden ohitusongelmaisen koiran kanssa ja nyt kun vain yksi koira mukana tilanne on aavistuksen parantunut. Ja sama käytäväongelma täälläkin.
Aloitan käytäväongelmasta. Se alkoi siitä, kun ruoka annettiin heti lenkin jälkeen ->kiire sisälle. Ja pian oli sitten kiire uloskin. Ja sit alkoi hyppiminen ja riehuminen ja ylikierrokset. Tähän toimi ihan hyvin nanna kourassa kuten ylempänä neuvottukin. Mihinkään ei edetä riehumalla. Hissiin ja hissistä ja ovista luvan kanssa. Aina ollaan rauhallisessa mielentilassa, että päästään eteenpäin. Tämän koira oppi tosi nopeaan, mut vaatii silti joka kerta tilanteen "haltuun ottamisen", muuten alkaa riehunta. Eli käskyt pitää antaa ja silloin tällöin nameja.
Tämän ohitusongelman kanssa käytiin koulussakin. Käytetään jätä-käskyä jos koira ottaa katsekontaktin toiseen koiraan. Ja jos koira kääntää päänsä pois palkkio. Aina vaihdetaan suuntaa kun mahdollista jos tulee läheltä ohitus. Tilanne räjähtää aina käsiin kun itse epäröin että mitä tehdään, eli ohitetaanko vai ei. Meillä tä jätä-käsky ja ohitusten välttäminen on laskenut koiran stressitasoa ihan silminnähden. Vaikka en silti ole saanut kitkettyä räksytystä kokonaan, on tilanne koiran kannalta parempi. Ollaan käytetty myös ulkoruokintaa ja jääkautta vaihtelevasti.
Ja sanon samaa, että vie ne koirat erikseen pihalle, ainakin alkuun, jos haluat muutosta. En oikeasti usko että on mahdollista saada yhtäaikaisesti niin isoja muutoksia aikaan.
TSEMPPIÄ JA JAKSAMISTA! Tiedän niin ton tunteen, mut uskon pystyt kouluttamaan jos viitsit. Koirien stressitason ja kierrosten laskeminen on luultavasti avainkysymys.