"miksi meidän pitäisi palkata sinut" -haastattelukysymys

Vierailija kirjoitti:

Koska olen enemmän kuin tyytyväinen tessin minimiin, nollatuntisopimukseen ja hiuksenhienoonmahdollisuuteen työllistyä asiakasyrityksen palvelukseen.

Lue: olemattomaan

Sinänsä tyhmä kysymys, että kaikille on päivänselvää, miksi siellä työhaastattelussa ollaan. Siksi, että työntekijää palkataan tekemään töitä. Toinen epäkohta kysymyksessä on, ettei hakija voi tietää keitä muita samaa paikkaa hakee, joten ei voi perustella paremmuuttaan oikeasti. 

Ymmärrän kuitenkin pointin, että halutaan jenkkimäiseen tyyliin saada hakija vakuuttamaan kaikki uskomattomalla itseluottamuksellaan ja erinomaisuudellaan ja "myymään" itsensä kaikille.

Toinen suosikkikysymykseni on: Olisiko sinulla vielä jotain kysyttävää? Tuo kysytään ihan lopuksi, ja siihen mennessä olen kysellyt jo vaikka mitä ja yrittänyt keskustella luontevasti, ettei siitä työhaastattelusta tulisi vain väkinäinen kuulustelu. No, tuohonkin kuuluu kirjoittamattoman ja typerän säännön mukaan olla aina varastossa joku naseva kysymys, vaikkei sillä olisi oikeasti enää mitään merkitystä.

"Vastaan kunhan ensin maksatte minulle palkkaa HR-puolenne asioista"

Koska haluan ostaa paremman auton.

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä tyhmä kysymys, että kaikille on päivänselvää, miksi siellä työhaastattelussa ollaan. Siksi, että työntekijää palkataan tekemään töitä. Toinen epäkohta kysymyksessä on, ettei hakija voi tietää keitä muita samaa paikkaa hakee, joten ei voi perustella paremmuuttaan oikeasti. 

Ymmärrän kuitenkin pointin, että halutaan jenkkimäiseen tyyliin saada hakija vakuuttamaan kaikki uskomattomalla itseluottamuksellaan ja erinomaisuudellaan ja "myymään" itsensä kaikille.

Toinen suosikkikysymykseni on: Olisiko sinulla vielä jotain kysyttävää? Tuo kysytään ihan lopuksi, ja siihen mennessä olen kysellyt jo vaikka mitä ja yrittänyt keskustella luontevasti, ettei siitä työhaastattelusta tulisi vain väkinäinen kuulustelu. No, tuohonkin kuuluu kirjoittamattoman ja typerän säännön mukaan olla aina varastossa joku naseva kysymys, vaikkei sillä olisi oikeasti enää mitään merkitystä.

Minun vakiokysymykseni on "Millainen kahvikassasysteemi teillä on? Maksetaanko könttäsumma kerran vuodessa, tuoko jokainen vuorollaan paketin vai maksetaanko kuppi kerrallaan? Vai tarjoaako työnantaja sumpit?"

Palkkatason ja työtuntien määrän lisäksi muu ei varsinaisesti kiinnosta.

Koska työkkäri käski hakea tätä paikkaa ja näin hakemuksenvaivan karenssinpelossa.

Jos riittäisi rohkeutta, niin pitäisi ensi työhaastattelussa pistää peli poikki heti ensimmäisestä "näin minun kuuluu työhaastattelijana kysyä" -kysymyksestä. Sanoisin:

"Noniin. Eiköhän lopeteta tää teatteri nyt heti alkuunsa. Teitä on siinä 3 tenttaajaa. Katsokaa se työhakemus ja CV nyt vielä uudelleen läpi. Onko se sellainen, jota haette? Jos on ja jos palkasta on päästy sopimukseen, niin ilmotelkaa vaikka sähköpostilla, milloin voin aloittaa. Moro!"

Eihän sen jälkeen mitään enää tosin kuuluisi, mutta tuo on se joka tekisi mieli tehdä.

Multa kysyttiin toi kerran englanniksi. Oli siis etukäteen sanottu, että haastattelussa on yksi kysymys englanniksi, että testataan sillä kielitaitoa.

Ja sit se oli tuollainen, mihin on hankala vastata edes suomeksi. Huoh.

Riippuu ihan työpaikasta. Meillä esimerkiksi perehdyttäminen siihen asti, että uusi työntekijä kykenee yksin päivystämään, kestää lähes vuoden. Vähintään puoli vuotta. Jos hakija on työtön, on selvää, että hän on hakenut montaa muutakin työpaikkaa. Jos hakijan CV osoittaa, että meille hakemansa paikka ei ihan ole sitä, mitä hän urakehitykseltään mahdollisesti haluaa, pitäisi oikeasti pystyä kertomaan, miksi palkkaisimme - ja käyttäisimme paljon resursseja - juuri häneen. 

Olen aikoinaan palkannut 53v miehen, jonka CV oli sellainen, että ihmettelin suuresti, miksi halusi työpaikan, jossa etenemismahdollisuudet olivat pyöreä 0. Ellei sitten ollut aikeissa ostaa koko firmaa. Ja itse työtehtäväkin oli paljon vaatimattomampaa kuin mihin oli aiemmin tottunut. Oli nimittäin ollut erittäin urakeskeinen ja menestynyt. Haastattelussa - juuri tähän aloituksen kysymykseen vastauksena - hän kertoi jääneensä leskeksi noin  vuosi aiemmin ja ettei hänellä ollut elämässään enää muita rakkaita kuin tytär, vävy ja lapsenlapset. Vaimonsa kuoleman jälkeen oli oivaltanut, miten tärkeitä ihmissuhteet loppupeleissä ovat. Halusi takaisin "rivityöntekijäksi" voidakseen viettää enemmän aikaa läheistensä kanssa. Hyviä hakijoita oli useita muitakin, mutta päätin palkata hänet. Vastauksesta nimittäin tiesin, että hän ei ole nk jalka oven välissä lähdössä parempiin hommiin heti, kun sellaisen jostain saa. On ollut meillä tosi hyvä työntekijä ja jää parin vuoden päästä vanhuuseläkkeelle. Tuskin on aikeissa hakea enää tässä välissä töihin jonnekin muualle. 

Mutta kuten joku jo ketjun alussa jo sanoi, tuohon kysymykseen kerrotaan oma motivaatio juuri tätä haettavana olevaa työpaikkaa kohtaan. Ja siis mikä on se hyöty, jonka työnantaja saa. Mulle hyöty em kertomastani työntekijästä oli, että hänellä oli henkilökohtaiset syynsä, miksi mun ei tarvinnut olla taas vuoden tai muutaman jälkeen hakemassa hänen tilalleen uutta työntekijää. Hakijoissa oli nuorempiakin pienemmällä palkkatoivomuksella, mutta heillä vielä into edetä uralla ja oli selvää, että olisivat 15 hengen pikkufirmassa viihtyneet vain muutaman vuoden ja sitten kohti suurempia saappaita. Kuten nuorempien kunnianhimoisten kuuluukin tehdä. 

Yhdestä työhaastattelusta on jäänyt kysymys erityisesti mieleeni. Hain ihan mitä tahansa helppoa työtä, alle koulutustasoni, ja keksin kokeilla henkilökohtaisen avustajan paikkaa. Ei hajuakaan millaista se olisi.

Avustettava vaikutti varsin veemäiseltä ämmältä, joka asui epäsiistissä asunnossa arvostetulla alueella Hgissä. Kuvittelin seudulle päästessäni, että minua miellyttävä miljöö ja naisen ammatti ovat mielenkiintoisia ja miten ulkoilemme puistossa älyllisesti keskustelen.

Kuuntelin haastattelussa hämmästyneenä, miten nainen tenttasi aivan epäolennaisia kysymyksiä ammattitaidostani avustajana ja ymmärränkö uskoa hänen käskyjään. Ja sitten se kysymys miksi olisin juuri sopiva hänelle. Tuijotin häntä vain hiljaa silmiin ja kohautin olkapäitäni. Voivotelin sitten työmatkan pituutta ja miten senkin oikein jaksan selvittää. 

Ei kai johonkin avustajan paikkaan voi esittää tuollaisia kysymyksiä? Eikö siinä olla vain iloisia, että edes joku haluaa työpaikan?

Kaikissa haastatteluissa, joissa olen ollut, on jo haastattelun aikana tullut tunne, että minulle ei tulla ehdottamaan paikkaa. Tähän kysymykseen olisi ollut sen takia varsin vaikea vastata luontevasti, että tulisin mielelläni teille töihin, jos ei oikeasti tunnu siltä. Teillä on minua kiinnostavia töitä, varmaan sen verran olisin saanut puserrettua edes hiukan näyteltyä intoa äänessä.

Tämä on suosikkikysymykseni. Osaan vastata tähän todella hyvin ja pääsen korostamaan osaamista mitä muilla hakijoilla todnäk ei ole.

Vierailija kirjoitti:

"Te tarvitsette työn tekijää ja minä töitä."

Haha, kaveri oli vastannut suurinpiirtein noin. Arvaa, saiko töitä?

Vierailija kirjoitti:

Yhdestä työhaastattelusta on jäänyt kysymys erityisesti mieleeni. Hain ihan mitä tahansa helppoa työtä, alle koulutustasoni, ja keksin kokeilla henkilökohtaisen avustajan paikkaa. Ei hajuakaan millaista se olisi.

Avustettava vaikutti varsin veemäiseltä ämmältä, joka asui epäsiistissä asunnossa arvostetulla alueella Hgissä. Kuvittelin seudulle päästessäni, että minua miellyttävä miljöö ja naisen ammatti ovat mielenkiintoisia ja miten ulkoilemme puistossa älyllisesti keskustelen.

Kuuntelin haastattelussa hämmästyneenä, miten nainen tenttasi aivan epäolennaisia kysymyksiä ammattitaidostani avustajana ja ymmärränkö uskoa hänen käskyjään. Ja sitten se kysymys miksi olisin juuri sopiva hänelle. Tuijotin häntä vain hiljaa silmiin ja kohautin olkapäitäni. Voivotelin sitten työmatkan pituutta ja miten senkin oikein jaksan selvittää. 

Ei kai johonkin avustajan paikkaan voi esittää tuollaisia kysymyksiä? Eikö siinä olla vain iloisia, että edes joku haluaa työpaikan?

Se ämmä oli varmasti ollut vähän paremmassa asemassa joskus, kun oli sille alueelle päässyt asumaan.

Työhaastatteluissa kysytään tuollaisia kysymyksiä ja sinun motivaatiosihan se paljasti.

Ei niin, että itsekään haluaisin tuollaista työtä tehdä, siksipä jätän hakemattakin.

Onneksi vapautunut näistä kysymyksistä kun kysellään töihin eikä toisin päin.

Sanoin kerran, että ei musta mitään haittaakaan ole, pääsin ja samassa firmassa edelleen. Pomo kerran tokas, miettiessä me yhteistä taivaltamme, että ei musta mitään haittaa ole tosiaankaan ollut. Se tuntui hyvälle.

Haetaan työntekijää johonkin sisäänlämpiävään tiimiin, tarkat speksit millainen työntekijän pitäisi olla, esim. Ikä ja pukeutumistyyli tärkeimpinä asioina, ja pitäisi teeskennellä olevansa aivan innoissaan tulossa töihin. Tai haetaan jotain ylikoulutettua tyyppiä melko tavallisiin töihin. Vaikka nykyinen työpaikka ei ole maailman paras, niin ei ole tehnyt mieli vaihtaa johonkin vähintään yhtä huonoon. Samaa pskaa kaikki työt, vaikka kyllä palkkatulot aina työttömyyden voittaa.

"No, palkatkaa sitten joku toinen. Ei minun ole pakko tulla tänne hommiin. Terve ruumis ei töitä kaipaa!"

Vierailija kirjoitti:

Haetaan työntekijää johonkin sisäänlämpiävään tiimiin, tarkat speksit millainen työntekijän pitäisi olla, esim. Ikä ja pukeutumistyyli tärkeimpinä asioina, ja pitäisi teeskennellä olevansa aivan innoissaan tulossa töihin. Tai haetaan jotain ylikoulutettua tyyppiä melko tavallisiin töihin. Vaikka nykyinen työpaikka ei ole maailman paras, niin ei ole tehnyt mieli vaihtaa johonkin vähintään yhtä huonoon. Samaa pskaa kaikki työt, vaikka kyllä palkkatulot aina työttömyyden voittaa.

Kuka on keksinyt tuon ärsyttävän speksit sanan? Sehän tarkoittaa siis alunperin yliopisto-opiskelijoiden järjestämää musiikki- ja tanssinumeroilla höystetty teatteriesitystä, johon yleisö saa ottaa osaa

Vastaan aina, varsinkin jos työhaastattelussa selviää ettei ihan ole mun paikka, että oikeastaan pitäisi kysyä miksi juuri teidän tarjoama työpaikka olisi sopiva minulle tai pystyttekö tarjoamaan minulle tarpeeksi ärsykkeitä, jotta en kuole tylsyyteen ja vaihda duunia. Mulle tärkeää on työyhteisö ja sen hyvinvointi, koska paskan pomon kanssa pärjää jos työporukka on huippua, mutta ei toisin päin. Joskus firma lähtee mukaan ja oikein innostuu kehumaan itseään, joskus taas juttu jää torsoksi ja parempi niin.