4-vuotias hukkui lampeen kotipihassa

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 13:40"]

Syyllistyminen on ihan tervettä, jos sillä saadaan edes yhden lapsen henki säilytettyä.

Luuletko, että lapsesi kaipaa itsenäisyyttä 4 vuotiaana yksin ulkona, kuin kaipaisi mieluummin sitä, että saisi elää aikuiseksi ja perustaa oman perheen ja omia lapsia ja rakastaa ja nauraa.

Toivottavasti tämä ketju nostattaa sieltä koneen ääreltä yhdenkään mamman perseen ja omantunnon kolkuttamaan ja lähdet katsomaan niitä lapsiasi sinne ulos ja viettämään aikaa niiden kanssa.

[/quote]

Minun lapseni ja minun lapsiani? Mistä kummasta sait päähäsi, että tämä koskee minun lapsiani? Katsos, kun on ihmisiä, jotka kykenevät ajattelemaan asioita monenkin kantilta, eivätkä puhu aina itsestään. Ihan takuulla tämä tämän ketjun lapsensa menettänyt on kokenut syyllistymistä ja saanut syyllistämistä ihan ilman sinunkin armollista syyllistämistä vielä edelleen. Ja vaikka mä oman lapsen nyt näenkin pihalta niin ihan vapaasti saa yksin olla pihalla. 10-vuotiasta kun ei voi enää pumpulissa pitää.

Ihan kauhulla katsoin edellistä Huvila & Huussi ohjelmaa, kun pihaan isoa uimalampea rakensivat lapsenlapsille. Ei ikinä tulisi omaan pihaan mitään lampea.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 23:05"]

Näitä lapsikuolemia tulee ja siihen ei nyt auta se että te huudatte LAPSIA ON LIIKAA. Pelottaako se oman lapsen kuolema niin että ajattelette olevanne sen yläpuolella vaan koska teillä on yksi tai kaksi lasta? Ettekö te jumalauta ymmärrä että lapsia kuolee ihan kauttaaltaan todella erilaisista perheistä? Mutta EI! Kun lapsi kuolee siihen että se on kasvatettu huonosti tai lapsia on liikaa. Lapsesta ei välitetä?[/quote]

1970-luvun alussa saattoi sanoa, että lasten kuolemia tapahtuu, eikä sille mitään voi, mutta ilmeisesti niin ei sitten ollutkaan.. Esimerkiksi vuonna 1969 kuoli tapaturmissa 105 1-4-vuotiasta lasta. Suurimmat ryhmät olivat maaliikenteessä kuolleet (31) ja hukkuneet (36). Muutamana seuraavana vuonna luvut ovat samankaltaiset eli tapaturmissa kuoli vuosittain yli 50 lasta.

1980-luvulla tapaturmissa kuoli enää noin 20 1-4-vuotiasta vuosittain, Yli kymmenen lapsen tapaturmaisia kuolemat jatkuivat vuoteen 2005 ja sen jälkeen tapaturmissa on kuollut vuosittain alle 10 1-4-vuotiasta.

Pikkulapsen tapaturmainen kuolema on nykyään niin harvinainen tapahtuma, että ei voida enää sanoa lapsia kuoleman "kauttaaltaan todella erilaisista perheistä", kun lapset eivät käytännössä enää kuole.

Ylläolevat luvut koskevat 1-4-vuotiaita, mutta aivan samanlainen parannus on tapahtunut kaikissa lapsi-ikäluokissa. Koko väestön ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla, vaikka vuosittaista vaihtelua on. Liikennetapaturmat ovat vähentyneet selvästi, mutta jostain syystä myrkytyskuolemat ja tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset ovat kuolinsyinä yleistyneet selvästi. Jostain syystä aikuiset ovat alkaneet kaatuilla, putoilla ja myrkyttyä.

Lapsista pidetään nykyään niin hyvää huolta, että lapsen tapaturmainen kuolema on jo uutinen.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 12:42"]

Aivan sama oli kun se poika katosi lumikasaan ja kuoli sinne vuoden vaihteessa niin joku vimma on päästä arvostelemaan miten senkin saisi estettyä.[/quote]

Kannattaako onnettomuuksista ottaa opiksi vai eikö kannata? Jos asenne on se, että millekään ei voi mitään ja onnettomuudet vain sattuvat, niin tapaturmat eivät vähene. Jos sen sijaan pohditaan, miksi onnettomuus tapahtui, mitä olisi voitu tehdä toisin ja miten vastaava onnettomuus voitaisiin jatkossa estää, ollaan ehkä onnistuttu estämään jonkin toisen lapset kuolema.

Täysin turvalliseksi maailmaa ei saa mitenkään, mutta neuvoilla, ohjeilla, kielloilla ja turvalaitteilla saadaan estettyä monta täysin turhaa kuolemaa. Meillä esimerkiksi lapset on ohjeistettu niin, että lumikasoihin ei kaiveta tunneleita, jos vieressä ei ole kaveria vahtimassa.

[quote author="Vierailija" time="11.05.2013 klo 18:13"]

Uimassa käytiin myös ennen isolla lapsiporukalla, ikähaitari alle kouluikäisistä teineihin ym. aktiviteeteista puhumattakaan, näistäkään yksikään tuntemani ihminen ei ole hukkunut, vaikka vanhemmat eivät ehtineet/pystyneet heitä 24/7 silmien alla ja kädestä kiinni pitämään. Sitten tosiaan joku hukkuu, vaikka olisi kaikki varmistukset ja vahingonesto-operaatiot ja suurinpiirtein kädestä kiinni pitäisi.

Että elämä on arvaamatonta ja jokaisella oma kohtalonsa, yrittäkää nyt "kaikkitietävät" ja "itse täydellisyydet" se asia käsittää ja hyväksyä.
[/quote]

Kannattaa käydä vilkaisemassa Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoja, niin huomaat, että 40 vuotta sitten lapsia hukkui nykymittapuilla todella paljon joka vuosi. Maailma on muuttunut paremmaksi. Nykylapsella on paljon aiempaa paremmat mahdollisuudet välttyä onnettomuuksilta eli kyllä varmistelu ja vahtiminen oikeasti auttaa.

ketä kiinnostaa, maailmassa ihmisiä riittää.

Meillä on lapset tottelevaisia ja eivät lähde pihalta minnekään. En minä aina ehdi heti perään kun vauva saattaa vaikka kakata juuri silloin kun olen pukenut sisarukset valmiiksi. Ei niitä voi hikisinä pitää siinä eteisessä huutamassa. Meillä on aidattu piha ja lapset ei ole ikinä karanneet, vaikka ovat olleet keskenään ulkona kun imetän vaavia.

Kuka on niin täydellinen, että pystyy vahtimaan useampaa lasta koko ajan. Pakko se on ajatella, että jos jotain on sattuakseen, se sattuu.

Mekin lapsena juostiin pitkin rantoja ja ei meidän perään kukaan vahtinut. Miksi olette kasvattaneet lapsistanne niin avuttomia, että ne eivät pärjää yksin pihalla, vaan koko ajan pitäisi olla perään katsomassa. Meillä on aina teroitettu päähän, että pihalta ei saa lähteä mihinkään ja kenenkään autoon ei saa mennä.

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 14:01"]

Ihan kauhulla katsoin edellistä Huvila & Huussi ohjelmaa, kun pihaan isoa uimalampea rakensivat lapsenlapsille. Ei ikinä tulisi omaan pihaan mitään lampea.

[/quote]

Näistä lammikoista tässä sen verran, että ihmiset kuvittelevat näköjään, että lampi, jossa onnettomuus on sattunut, on tönöttänyt siinä keskellä pihaa, suurinpiirtein oven edessä ja siihen sitten vaan lykätään lapsi ulos talosta ja sanotaan "heippa, koetahan pärjätä". Todellisuudessa nyt ei kuitenkaan yleensäkään ihan näin mene. Onhan näitä pihalampiakin toki, mutta asia ei aina ole ihan näin selkeä.

Esim. meillä tämä ns. "lampi" sijaitsee muualla kuin siinä varsinaisella piha-alueella. Lähinnä metsässä. Useissa paikoissahan näitä on esim. jossain pellon reunassa, kaukana talosta ja piha-alueesta. Meillä tässä on jonkunmoinen lähde, johon valuu vettä myös muualta metsästä. Lammikolle ei ole mitenkään helppo pääsy. Vaatii hieman jo enemmän motorisia taitoja lapselta, että ei sinne tosiaankaan mikään taapero tallustele. Lammikko on itse asiassa sen verran kaukana, eikä siis näy pihaan, että moni ei edes tiennyt sen olemassaolosta. Pihassa on lisäksi istutuksia ja aitaa (samoin lammikon ympärillä on aitaa, siinä mihin sitä on pystynyt laittamaan. Paikka on haastava, paljon kalliota ja sitten taas upottavaa soista maata, missä ei tolppa pystyssä pysy) sillä puolen, mistä lammikolle voisi potentiaalisesti päästä, jos väkisin läpi puskisi. Siinä on siis lähes läpipääsemätön ryteikkö, kesällä täynnä nokkosta yms. Eikä sen vaikeakulkuisuuden takia sinne kukaan koskaan menekään, paitsi sitten tämä yksi lapsi...

Että korpesi vaan vähän median touhu, kun lehdessä väitettiin perheemme kunnostaneen lammen "virkistyskäyttöön", että melkein ruma sana pääsi. Kukahan idiootti näitä uutisia oikein laatii, tietämättä asioista yhtään mitään! Että se näistä uutisista.

Tunnen muutaman tapauksen, kun lapsi on hukkunut uimakoulussa, joten eivät ole 100% turvallisia nekään, että muistakaa nyt te täydelliset mammat varoa vielä näitäkin, noin ihan varmuuden vuoksi...

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 15:24"]

Meillä on lapset tottelevaisia ja eivät lähde pihalta minnekään. En minä aina ehdi heti perään kun vauva saattaa vaikka kakata juuri silloin kun olen pukenut sisarukset valmiiksi. Ei niitä voi hikisinä pitää siinä eteisessä huutamassa. Meillä on aidattu piha ja lapset ei ole ikinä karanneet, vaikka ovat olleet keskenään ulkona kun imetän vaavia.

Kuka on niin täydellinen, että pystyy vahtimaan useampaa lasta koko ajan. Pakko se on ajatella, että jos jotain on sattuakseen, se sattuu.

Mekin lapsena juostiin pitkin rantoja ja ei meidän perään kukaan vahtinut. Miksi olette kasvattaneet lapsistanne niin avuttomia, että ne eivät pärjää yksin pihalla, vaan koko ajan pitäisi olla perään katsomassa. Meillä on aina teroitettu päähän, että pihalta ei saa lähteä mihinkään ja kenenkään autoon ei saa mennä.

[/quote]

Kyllä se näin on. Jokaisella on täällä se oma aikansa ja tehtävänsä, jos ei kuole onnettomuudessa, niin sitten saattaa kuolla vaikkapa johonkin sairauteen. Ei ihminen voi 100% hallita elämää, se on täysi harhaluulo. 

Kannattaa lukea vaikkapa Lorna Byrnen kirjat, niin voi saada jonkun ahaa-elämyksen, kuinka tämä maailmankaikkeus mahdollisesti toimii.

Ihan kauhea ketju.

Toivon sydämestäni, että vasta lapsensa menettänyt perhe ei näitä lue.

T. lapsenlapsensa menettänyt

[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 18:09"]

Tunnen muutaman tapauksen, kun lapsi on hukkunut uimakoulussa, joten eivät ole 100% turvallisia nekään, että muistakaa nyt te täydelliset mammat varoa vielä näitäkin, noin ihan varmuuden vuoksi...

[/quote]

Totta puhut. Olenpa sitten armollinen itselleni ja taidan romahtaa päiväunille. Kaipa tuo 1.5v ja 2.8v pärjää ylkona kahdestaan, kun saattaisivat uimakoulussakin hukkua.

Huh huh, kylläpä  väsyttääkin

Kiitos aaveen. Nyt sain synninpäästön ja ei tarvitse enää lapsiaan vahtia, koska se, joka ulkoilee lastensa kanssa, on täydellinen marttyyrimamma, kuka ei halua katkaista napanuoraa lapsestaan. Kunnon äiti panee lapset yksin ulos, koska ne saattaa kuolla vaikka päiväkodissa.

AV:lla ei ole olemassa kuin kaksi ääripäätä. Mitään välimuotoja ei löydy. Lapsiakaan ei voi kuin vahtia niin että on sitonut ne nippusiteillä itseensä tai sitten jättää täysin heitteille.

*PLUH* -ja heräsimme tosielämään.

135:lle . Ehkä vahdit lapsiasi haukan  tavoin ja vältät onnettomuudet näin.

Pojot sulle siitä. 

Asenteesi taas tulee pilaamaan todennäköisesti lapsiesi elämää ja omaasikin.

Ja mä veikkaan että ne ketkä täällä suunapäänä arvostelee muita on niitä ketkä kantaa  14wee teinilleen kaljaa hyvää hyvyyttään joidenkin vuosien päästä. 

Ps. 139
1. Herra, sinä tunnet minut
Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut.
2. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.
3. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
4. Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi.
5. Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni.
6. Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.
7. Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi?
8. Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
9. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa,
10. sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi.
11. Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon",
12. sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.
13. Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.
14. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.
15. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.
17. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä!
18. Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 08:04"]

AV:lla ei ole olemassa kuin kaksi ääripäätä. Mitään välimuotoja ei löydy. Lapsiakaan ei voi kuin vahtia niin että on sitonut ne nippusiteillä itseensä tai sitten jättää täysin heitteille.

*PLUH* -ja heräsimme tosielämään.

[/quote]

Samaa mieltä, kovin mustavalkoista tuntuu olevan joidenkin ajatusmaailma.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 22:41"]Ps. 139
1. Herra, sinä tunnet minut
Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut.
2. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.
3. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
4. Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi.
5. Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni.
6. Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.
7. Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi?
8. Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
9. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa,
10. sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi.
11. Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon",
12. sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.
13. Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.
14. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.
15. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.
17. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä!
18. Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani[/quote]

Kiitos! ♥

en silti näe mitään järkeä siinä, että hyssytellään, että voi se sattua, vaikka vahtisikin.

Miksi ei voi ottaa oppia näistä ja miettiä, miten voisi taata oman lapsen turvallisuuden paremmin.

Jos se tuntuu liian vaivalloiselta, on turha tulla määkimään, että hups kun se hukkui, en voinut sille mitään.

Suurin osa tuntuu, ettei halua edes yrittää. Helpompaahan se on huutaa, ettei saa syyllistää, kyllä ne kuolis muutenkin.

[quote author="Vierailija" time="14.05.2013 klo 22:41"]Ps. 139
1. Herra, sinä tunnet minut
Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut.
2. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.
3. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.
4. Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi.
5. Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni.
6. Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.
7. Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi?
8. Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.
9. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa,
10. sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi.
11. Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon",
12. sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.
13. Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.
14. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.
15. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.
17. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä!
18. Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani[/quote]

Jep jep. Mitä väliä millään. Mihinkään ei voi vaikuttaa. Ja jos menee syteen, niin taivaassa tavataan.

Kaikkeen ei voi tosiaan vaikuttaa, mutta hyvin moneen asiaan voi!

Aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen, ulkoileeko pieni lapsi yksin vai ei. Vanhemman velvollituus on huolehtia lapsistaan ikätason mukaisesti. Ikävä kyllä kaikista ei tähän ole, ja siksi lapsia otetaan huostaan vanhemmilta, joista ei ole takaamaan lapselleen riittävän turvallista lapsuutta. Vahinkoja voi tosiaan sattua vaiikka olisi silmät selässä, mutta kyllä siinä on  selkeä korrelaatio, että valvonnassa oleville ja asianmukaisesti huolletuille lapsille onnettomuuksia tapahtuu vähemmän. 

Ei asioita vain tapahdu ja jos ajattelee, että se on Herran kädessä kuoleeko lapsi vai ei ja itse ei siihen voi mitenkään  vaikuttaa, niin silloin lapsen paikka on kyllä jossain enemmän tolkullisesten aikuisten huollossa.