Psykologia 2021

Ei sitten enää yhtään toiskertalaista tänne itkemään valintamenettelyn epäreiluudesta, koska suurin osa teistä on tottunut lukemaan tälläisiä artikkeleita.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten enää yhtään toiskertalaista tänne itkemään valintamenettelyn epäreiluudesta, koska suurin osa teistä on tottunut lukemaan tälläisiä artikkeleita.

Vain yliopistossa riittävän pitkälle opiskelleet.

Toiskertalaisia on muitakin.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä aineistojen "helppouden" hehkutusta. Mulle ainakin opetettiin jo ennen ylppäreitä, että haastava koe/kysymys on hyvä, koska siinä tulee enemmän hajontaa kokelaiden kesken. Mikä on helppoa, se on sitä kaikille. En käsitä, miten joku kuvittelee olevansa ainoa (tai siinä parin pinnan joukossa jotka sisään pääsee) jolle nää aineistot on helppoja?? 

No, ainahan voi valittaa... Oikeasti, onhan nää tosi hyvät materiaalit ja ihan mahtavaa että koe on normaali (vrt. viime vuosi) ja livenä paikan päällä - kiittäkäämme siitä!! Mutta itseä vain ärsyttää tällainen kevyt ja vähättelevä suhtautuminen tähän. 

Se on vain itsensä tsemppaamista. Ihan samalla viivalla kaikki, keskity vaan omaan tekemiseesi. Liiallinen ”ylimielisyys” saattaa kostautua hutilointina.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten enää yhtään toiskertalaista tänne itkemään valintamenettelyn epäreiluudesta, koska suurin osa teistä on tottunut lukemaan tälläisiä artikkeleita.

Se ei muuta tosiasiaa mitenkään, ensikertalaiskiintuö on huono vaikka joku olisi oikeasti lukenut enemmän artikkeleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten enää yhtään toiskertalaista tänne itkemään valintamenettelyn epäreiluudesta, koska suurin osa teistä on tottunut lukemaan tälläisiä artikkeleita.

Vain yliopistossa riittävän pitkälle opiskelleet.

Toiskertalaisia on muitakin.

Eikä niitä artikkeleita yliopistossakaan lueta, vasta jatkotutkinnoissa. Yliopistossa on tenttikirjat edelleen. Artikkelit tulee tutksi vasta omaa gradua tehdessä, joten älkää huoliko, etua ei juuri ole kellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä aineistojen "helppouden" hehkutusta. Mulle ainakin opetettiin jo ennen ylppäreitä, että haastava koe/kysymys on hyvä, koska siinä tulee enemmän hajontaa kokelaiden kesken. Mikä on helppoa, se on sitä kaikille. En käsitä, miten joku kuvittelee olevansa ainoa (tai siinä parin pinnan joukossa jotka sisään pääsee) jolle nää aineistot on helppoja?? 

No, ainahan voi valittaa... Oikeasti, onhan nää tosi hyvät materiaalit ja ihan mahtavaa että koe on normaali (vrt. viime vuosi) ja livenä paikan päällä - kiittäkäämme siitä!! Mutta itseä vain ärsyttää tällainen kevyt ja vähättelevä suhtautuminen tähän. 

Onhan noi ihan tyrmääviä sellaiselle, joka ei ole ennen nähnyt englanninkielisiä artikkeleita. :) Lähinnä täällä on haluttu nostaa esille, että pelottavan ulkomuodon alla nämä ovat täysin lähestyttäviä ja haltuunotettavissa. Miten siitä saa vähättelevän suhtautumisen?

Tuolla aiemmin kommentoitiin et on niin helpot materiaalit et "läpi menee että heilahtaa", viitattiin varmaan siihen. Aineisto on toki omaksuttavissa, mutta ei kannata aliarvoida kokeen vaikeustasoa

Oon toiskertalainen hakija ja olen aikaisemmissa opinnoissa kääntänyt englanninkielisiä artikkeleja, mutta se on aina ollut tuskaa. Saattaa mennä viikko 10 sivuisen artikkelin kääntämiseen. Oon surkea enkussa. Suomenkielisen tieteellisen tekstin lukeminen on helppoa. Tässä on etulyöntiasema niillä, jotka on enkussa hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä aineistojen "helppouden" hehkutusta. Mulle ainakin opetettiin jo ennen ylppäreitä, että haastava koe/kysymys on hyvä, koska siinä tulee enemmän hajontaa kokelaiden kesken. Mikä on helppoa, se on sitä kaikille. En käsitä, miten joku kuvittelee olevansa ainoa (tai siinä parin pinnan joukossa jotka sisään pääsee) jolle nää aineistot on helppoja?? 

No, ainahan voi valittaa... Oikeasti, onhan nää tosi hyvät materiaalit ja ihan mahtavaa että koe on normaali (vrt. viime vuosi) ja livenä paikan päällä - kiittäkäämme siitä!! Mutta itseä vain ärsyttää tällainen kevyt ja vähättelevä suhtautuminen tähän. 

Onhan noi ihan tyrmääviä sellaiselle, joka ei ole ennen nähnyt englanninkielisiä artikkeleita. :) Lähinnä täällä on haluttu nostaa esille, että pelottavan ulkomuodon alla nämä ovat täysin lähestyttäviä ja haltuunotettavissa. Miten siitä saa vähättelevän suhtautumisen?

Tuolla aiemmin kommentoitiin et on niin helpot materiaalit et "läpi menee että heilahtaa", viitattiin varmaan siihen. Aineisto on toki omaksuttavissa, mutta ei kannata aliarvoida kokeen vaikeustasoa

Se oli yksittäisen kommentoijan tsemppaus itselleen. Hyvähän se on olla positiivisella asenteella liikenteessä!

Vierailija kirjoitti:

Oon toiskertalainen hakija ja olen aikaisemmissa opinnoissa kääntänyt englanninkielisiä artikkeleja, mutta se on aina ollut tuskaa. Saattaa mennä viikko 10 sivuisen artikkelin kääntämiseen. Oon surkea enkussa. Suomenkielisen tieteellisen tekstin lukeminen on helppoa. Tässä on etulyöntiasema niillä, jotka on enkussa hyviä.

Englanninkielistä se materiaali on sittenkin, kun pääsee sisään, joten ei se ole etulyöntiasema, se on yksi pääsykriteeri.

Nyt on kone käynnistetty ja aamupala syöty. Ihan just aineiston kimppuun innokkaana. Tarkoitus on lukea tänään kolmeensaakka. :p

En ymmärrä näitä, jotka valittaa muiden ylimielisyydestä yms. Ei kait se ole keltään pois, jos jollain on hyvä tsemppi ja vahva usko siihen, että pääsee opiskelemaan? Mielestäni typerää tommonen vali-vali. 

"We aimed . . . to determine wheter characteristic profiles of language, working memory, and behavioural changes occur in PPA."

Tarkoittaako tämä, että pyrittiin määrittämään esiintyykö muutoksia kaikissa näissä kolmessa tekijässä, vai miten tämä lause suomennettaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Oon toiskertalainen hakija ja olen aikaisemmissa opinnoissa kääntänyt englanninkielisiä artikkeleja, mutta se on aina ollut tuskaa. Saattaa mennä viikko 10 sivuisen artikkelin kääntämiseen. Oon surkea enkussa. Suomenkielisen tieteellisen tekstin lukeminen on helppoa. Tässä on etulyöntiasema niillä, jotka on enkussa hyviä.

Niin, suurin osa opiskelumateriaaleista psykan kursseilla yliopistolla on sitten englanniksi ja paljon käytetään erityisesti vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleja, joista siis 99% on englanniksi. Olen siis itse maisteriopiskelija. Englannin kieltä kannattaa mahdollisimman paljon harjoittaa, samoin kuin tilastotiedettä. Ilman noita kahta opiskelusta tulee haastavaa. 

Tänä vuonnahan on mielenkiintoisia artikkeleita! Englannin kieltä ei kannata säikähtää, koska tosi monilla se kehittyy paljon yliopisto-opintojen aikana. Muutenkin hyvä tutustua artikkeleiden lukemiseen, koska opinnoissa niitä tulee jatkuvasti kirjojen lisäksi luettavaksi kursseilla. Niitä myös usein pitää käyttää esseetehtävissä ja oppimispäiväkirjoissa. Aluksi itellänikin oli jotenkin vaikea sisäistää niitä, mutta ne vaatii vaan totuttelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten enää yhtään toiskertalaista tänne itkemään valintamenettelyn epäreiluudesta, koska suurin osa teistä on tottunut lukemaan tälläisiä artikkeleita.

Vain yliopistossa riittävän pitkälle opiskelleet.

Toiskertalaisia on muitakin.

Eikä niitä artikkeleita yliopistossakaan lueta, vasta jatkotutkinnoissa. Yliopistossa on tenttikirjat edelleen. Artikkelit tulee tutksi vasta omaa gradua tehdessä, joten älkää huoliko, etua ei juuri ole kellään.

En tiedä mitä alaa edustat mutta ainakin psykologiassa luetaan kursseilla varsinaisten tenttikirjojen lisäksi myös artikkeleita. Esim muistan yhden psykologian aineopintokurssin, jossa materiaalina oli ainoastaan englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita. Myös on hyvin yleistä, että kurssin materiaalia on esim. tietty osa kirjasta ja sitten aihetta tukevia artikkeleita.

Eli kyllä niitä artikkeleita on hyvinkin runsaasti, ainakin psykologiassa. Muista aloista en tiedä.

Toiseksi, tieteellisten artikkeleiden ymmärtäminen ei vaadi mitään vuosien tottumista. Kyse on enemmän luetunymmärtämisestä ja artikkelirakenteen muistamisesta.

Varsinaista etua on heillä, jotka ovat valmennuskursseilla, koska he saavat valmiiksi suomennetut tiivistelmät artikkeista, joita kurssiopettajat ovat alkaneet jo tekemään.

T. Kolmannen vuoden psykalainen

Onko tietoa, että onko kysymykset suomeksi vai englanniksi vai voiko olla molemmilla kielillä?

MIetin, että jos kääntää tekstit suomeksi, niin päähän jää ne suomenkieliset termit. Sekottaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten enää yhtään toiskertalaista tänne itkemään valintamenettelyn epäreiluudesta, koska suurin osa teistä on tottunut lukemaan tälläisiä artikkeleita.

Vain yliopistossa riittävän pitkälle opiskelleet.

Toiskertalaisia on muitakin.

Eikä niitä artikkeleita yliopistossakaan lueta, vasta jatkotutkinnoissa. Yliopistossa on tenttikirjat edelleen. Artikkelit tulee tutksi vasta omaa gradua tehdessä, joten älkää huoliko, etua ei juuri ole kellään.

En tiedä mitä alaa edustat mutta ainakin psykologiassa luetaan kursseilla varsinaisten tenttikirjojen lisäksi myös artikkeleita. Esim muistan yhden psykologian aineopintokurssin, jossa materiaalina oli ainoastaan englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita. Myös on hyvin yleistä, että kurssin materiaalia on esim. tietty osa kirjasta ja sitten aihetta tukevia artikkeleita.

Eli kyllä niitä artikkeleita on hyvinkin runsaasti, ainakin psykologiassa. Muista aloista en tiedä.

Toiseksi, tieteellisten artikkeleiden ymmärtäminen ei vaadi mitään vuosien tottumista. Kyse on enemmän luetunymmärtämisestä ja artikkelirakenteen muistamisesta.

Varsinaista etua on heillä, jotka ovat valmennuskursseilla, koska he saavat valmiiksi suomennetut tiivistelmät artikkeista, joita kurssiopettajat ovat alkaneet jo tekemään.

T. Kolmannen vuoden psykalainen

No ei oo kyllä antaneet mitään tiivistelmiä. Ymmärrän tuon englannin kielen, koska otkut opettajat yliopistossa voivat opettaa myös englanniksi. Ja tutkimusmaailma on nykyään entistä kansainvälisempi ja pääkielenä on englanti. Jos haluaa julkaista jotain, niin se pitää olla lähinnä englanniksi. TÄstä oli muistaakseni joku juttukin, kun yksi tutkija oli tehnyt hienon tutkimuksen espanan kielellä, mutta koska se ei ollut englanniksi niin sai julkisuuttaa vasta paljon myöhemmin mitä olisi saanut jos olisi ollut englanniksi

Juu, opinnot ovat tältä osin muuttuneet. Parikymmentä vuotta sitten luettiin kirjoja ja luentokalvot käytiin kopioimassa kopiokoneella. Piti aina ostaa erillinen kopiokortti. :D

Sitten luentokalvot alkoivat tulla suoraan nettiin. Sen miinuspuolena oli, että ihmiset silmäilivät vain kalvot läpi, eivät lukeneet kirjoja ollenkaan. Joko sitä ei saanut kirjastosta tai sitten ei edes yrittänyt hommata sitä.

Oppimisesta huolehtivat opettajat luetuttavat nykyään artikkeleita. Ne saa opiskelijalle maksuttomasti netistä ja on pakko tehdä töitä, että saa käytyä artikkelit läpi.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö tässä alkaa pikkuhiljaa stressaamaan vai pysytäänkö kylmän rauhallisina. Minä ainakin vedän kännit välittömästi, jos aineisto sisältää tilastoa yhtä laajasti kuin aiempina vuosina. 😁

Tilasto erottelee jyvät akanoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö tässä alkaa pikkuhiljaa stressaamaan vai pysytäänkö kylmän rauhallisina. Minä ainakin vedän kännit välittömästi, jos aineisto sisältää tilastoa yhtä laajasti kuin aiempina vuosina. 😁

Tilasto erottelee jyvät akanoista.

Erottelee, mutta todistusvalintapoppoo ei sitä osaa.

Vierailija kirjoitti:

"We aimed . . . to determine wheter characteristic profiles of language, working memory, and behavioural changes occur in PPA."

Tarkoittaako tämä, että pyrittiin määrittämään esiintyykö muutoksia kaikissa näissä kolmessa tekijässä, vai miten tämä lause suomennettaisiin?

Ei vaan tutkittiin PPA:ta ja tavotteena oli selvittää ilmeneekö siinä noita kolmea lueteltua asiaa. Kun perkaat lausetta niin oleellista on: whether = kyllä vai ei, occur=ilmenee, in PPA=ppa ssa. Ja loput on niitä tutkittuja asioita.