Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, avaudun.
Täällä vaikuttaa olevan kaksi leiriä: ne, joiden mielestä mallivastauksissa oli päivänselviä virheitä ja niitä, joiden mielestä ne ovat tarkoituksellisia harhautuksia. Itse kuulun ensimmäiseen porukkaan ja perustelut olen lähettänyt kaikkiin yliopistoihin oikaisuvaatimuksen muodossa.
Jos en itse osaisi artikkeleita yhtä hyvin kun osaan, kummeksuisin valitusten poikkeuksellisen suurta määrää. Tosiasia kuitenkin on, että jo koetta tehdessä hakijoiden oli mahdollista olla täysin varma siitä, että kokeessa on tahattomia kirjoitusvirheitä (HOT-tehtävänantojen kirjoitusvirheet nimissä). Kokeen mallivastauksissa on onneksi huomioitu joitain virheitä: tehtäviä on jätetty pisteyttämättä ja logiikkaosiossa kelpuutettiin kaksi eri vastausta yhteen tehtävään.
Viiden vuoden kokemuksella: kokeessa ei ole ikinä ollut 1) näin paljon ja 2) yhtä pahoja virheitä. Osa niistä on asiaankuuluvasti huomioitu arvioinnissa, osaa ei. Oikaistaanko ne? Oon tullut siihen tulokseen, että tuskinpa. Yhden tehtävän korjaaminen saattaa tarkoittaa ainakin parinkymmenen ylimääräisen opiskelijan sisäänpääsyä, olettaen että noin puolet rajoille roikkumaan jääneistä on jaksanut oikaisupyynnön tehdä. Ja mun on vaikea keksiä, että miksi näistä virheistä oikaistaisiin vain yksi, ja että mikä niistä se olisi. On toisaalta vielä vaikeampi keksiä, että millä asiaperusteilla kaikki oikaisupyynnöt onnistutaan hylkäämään :D
Tässä vaiheessa toivon enää vain, että yliopistoilta tulee jonkinlainen pätevä vastine oikaisupyyntöön, oli se sitten myönteinen tai kielteinen. Väärässä oleminen ei haittaisi mua ollenkaan niin paljon kuin se, että oikaisut menisivät suoraan ö-mappiin eikä niiden hylkäämistä perusteltaisi mitenkään. Vuorokausi pyynnön lähettämisen jälkeen sain onneksi vahvistuksen, että ainakin yhdessä kaupungissa se on luettu ihmisen toimesta. Uskon ja ennen kaikkea toivon, että siellä toisessa päässä ollaan tilanteen tasalla.
Kiitos asiallisesta vastauksesta, mukava kuulla että joku muu kokenut valintakokeen samanlaisena vaikkakin ikävä että myös sua on kohdannut tää epäoikeudenmukaisuus. Ei hirveästi nappaa uusia koetta ensi vuonna kun en todella voi tietää millä tavalla haluavat vastattavan. Pelkkää osaamista tuollainen koe ei mittaa.
Ja itse aion todellakin viedä asian hallinto-oikeuteen. Ei ole niin kallista etteikö pystyisi. Mulla on hyvät perustelut jo olemassa. Ihan hyväkin sitten että joku ulkopuolinen käsittelee asiaa niin ei jää pelkästään kokeen tekijöiden käsiteltäväksi, heihin en enää luota enkä pysty arvostamaan tollasta kokeen tekoa ja pisteytystä.
Kerro ihmeessä ne perustelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, avaudun.
Täällä vaikuttaa olevan kaksi leiriä: ne, joiden mielestä mallivastauksissa oli päivänselviä virheitä ja niitä, joiden mielestä ne ovat tarkoituksellisia harhautuksia. Itse kuulun ensimmäiseen porukkaan ja perustelut olen lähettänyt kaikkiin yliopistoihin oikaisuvaatimuksen muodossa.
Jos en itse osaisi artikkeleita yhtä hyvin kun osaan, kummeksuisin valitusten poikkeuksellisen suurta määrää. Tosiasia kuitenkin on, että jo koetta tehdessä hakijoiden oli mahdollista olla täysin varma siitä, että kokeessa on tahattomia kirjoitusvirheitä (HOT-tehtävänantojen kirjoitusvirheet nimissä). Kokeen mallivastauksissa on onneksi huomioitu joitain virheitä: tehtäviä on jätetty pisteyttämättä ja logiikkaosiossa kelpuutettiin kaksi eri vastausta yhteen tehtävään.
Viiden vuoden kokemuksella: kokeessa ei ole ikinä ollut 1) näin paljon ja 2) yhtä pahoja virheitä. Osa niistä on asiaankuuluvasti huomioitu arvioinnissa, osaa ei. Oikaistaanko ne? Oon tullut siihen tulokseen, että tuskinpa. Yhden tehtävän korjaaminen saattaa tarkoittaa ainakin parinkymmenen ylimääräisen opiskelijan sisäänpääsyä, olettaen että noin puolet rajoille roikkumaan jääneistä on jaksanut oikaisupyynnön tehdä. Ja mun on vaikea keksiä, että miksi näistä virheistä oikaistaisiin vain yksi, ja että mikä niistä se olisi. On toisaalta vielä vaikeampi keksiä, että millä asiaperusteilla kaikki oikaisupyynnöt onnistutaan hylkäämään :D
Tässä vaiheessa toivon enää vain, että yliopistoilta tulee jonkinlainen pätevä vastine oikaisupyyntöön, oli se sitten myönteinen tai kielteinen. Väärässä oleminen ei haittaisi mua ollenkaan niin paljon kuin se, että oikaisut menisivät suoraan ö-mappiin eikä niiden hylkäämistä perusteltaisi mitenkään. Vuorokausi pyynnön lähettämisen jälkeen sain onneksi vahvistuksen, että ainakin yhdessä kaupungissa se on luettu ihmisen toimesta. Uskon ja ennen kaikkea toivon, että siellä toisessa päässä ollaan tilanteen tasalla.
Kiitos asiallisesta vastauksesta, mukava kuulla että joku muu kokenut valintakokeen samanlaisena vaikkakin ikävä että myös sua on kohdannut tää epäoikeudenmukaisuus. Ei hirveästi nappaa uusia koetta ensi vuonna kun en todella voi tietää millä tavalla haluavat vastattavan. Pelkkää osaamista tuollainen koe ei mittaa.
Ja itse aion todellakin viedä asian hallinto-oikeuteen. Ei ole niin kallista etteikö pystyisi. Mulla on hyvät perustelut jo olemassa. Ihan hyväkin sitten että joku ulkopuolinen käsittelee asiaa niin ei jää pelkästään kokeen tekijöiden käsiteltäväksi, heihin en enää luota enkä pysty arvostamaan tollasta kokeen tekoa ja pisteytystä.
Kerro ihmeessä ne perustelut.
No esim kohdat B ja C on periaatteessa kopioitu artikkelista. Tuon artikkelin lauseen voisi jakaa osiin näin:
HOTin luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin (A).
HOTissa painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä (B).
HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin (C).
Tämä ei ole tulkinnanvaraista. Jos sille tielle mennään, niin kaikkea voidaan tulkita eri tavoin, mutta kaikki tulkinnat eivät ole yhtä hyviä. Ei kukaan kokeen laatijoista tajunnut testivaiheessa, että ykköstehtävä ja logiikkatehtävä (4.6) olisivat monitulkintaisia, ja aika lahjakas porukka siellä kuitenkin kokeita laatii.
Olen eri kuin tuo keneltä kysyit. T. Edellisen viestin kirjoittaja
Tulkaa kertomaan mitä vastauksia saitte yliopistolta.
Kun koe nyt selkeästi vilisi virheitä, ja enemmän kuin ennen, niin tästä olisi hyvä laittaa vinkkiä esim. Helsingin Sanomiin tai Ylelle. Laittaisin itse, mutta ensi kertaa kokeisiin osallistuneena en osaa verrata vanhoihin kokeisiin, joka olisi erittäin hyvää taustoitusta. Ja nyt viimeistään kun saatte noihin oikaisupyyntöihin vastauksia, mitä ne sitten ovatkaan, niin joku isompikin media voisi kiinnostua tekemään jutun. Yliopistoilta emme välttämättä ikinä saa vastauksia joita ammattimainen haastattelija saa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon toi 7673 kommentoija. Useempaa tutkintoo kahessa eri yliopistossa opiskelleena en ollenkaan pidä uskomattomana että jos puolet väitteestä on oikein, tai väite on sanalla tai kahdella vajaa, se on väärin. Näin nää vaan tuntuu menevän. Uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia ei oo sama kun kognitiivinen terapia.
Eikä tää oo sama asia kun villakoira on koira, koska kaikki koirat on koiria, mutta uuden aallon menetelmät ja perinteiset menetelmät on eri asioita, eikä vaan jalostettu toisistaan. Tieteen logiikka on valillä vaikeeta.
Hakijan ei voi olettaa tietävän tätä eroa, kun sitä ei ole ennakkomateriaalissa kerrottu. Kokeessa olleet ovat vasta hakemassa opiskelemaan psykologiaa. Saman kokeen tekivät logopediaan hakijat, joiden ei voi edes harrastuneisuuden vuoksi olettaa tietävän asiaa. Asiasta jauhaminen ei muuta tätä faktaa.
Nää kokeet on aina olleet intiimiasiointia pilkun kansaa artikkelien osalta...Yhtenävuonna hain J-kaupunkeihin, ja oikeasti luulin ettämeni hyvin. Eimennyt - monivalinnat olivat silloinkin kieroja ja sanasta sanaan muistamista vaativia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon toi 7673 kommentoija. Useempaa tutkintoo kahessa eri yliopistossa opiskelleena en ollenkaan pidä uskomattomana että jos puolet väitteestä on oikein, tai väite on sanalla tai kahdella vajaa, se on väärin. Näin nää vaan tuntuu menevän. Uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia ei oo sama kun kognitiivinen terapia.
Eikä tää oo sama asia kun villakoira on koira, koska kaikki koirat on koiria, mutta uuden aallon menetelmät ja perinteiset menetelmät on eri asioita, eikä vaan jalostettu toisistaan. Tieteen logiikka on valillä vaikeeta.Hakijan ei voi olettaa tietävän tätä eroa, kun sitä ei ole ennakkomateriaalissa kerrottu. Kokeessa olleet ovat vasta hakemassa opiskelemaan psykologiaa. Saman kokeen tekivät logopediaan hakijat, joiden ei voi edes harrastuneisuuden vuoksi olettaa tietävän asiaa. Asiasta jauhaminen ei muuta tätä faktaa.
Miten niin ei voi? Jos termi poikkeaa noinkin paljon, pitäisi tajuta, että kyseessä ei ole sama asia. Virheitähän näissä tulee kiireen takia, ja se on tarkoituskin. Kukaan ei revi täysiä pisteitä.
Ihan oikeasti olette tolloja, jos ette ymmärrä että uuden/kolmannen aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia sisältyy termiin kognitiivinen käyttäytymisterapia ja täten tuo kyseinen väittämä pitää hyväksyä oikeaksi.
Googlatkaapa itse termiä, löytyy mm. seuraavia:
"Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) edustaa uusinta kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntausta"
Eli, jos on uusin kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntaus on kyllä myös kognitiivista käyttäytymisterapiaa.
Toisessa paikkaa englanniksi:
"Cognitive Behavioural Therapy (including Third Wave Approaches)"
Mitä h...tin vaikeaa tässä teille on? Including eli sisältäen, lukekaa itse. On aivan se ja se sama mitä halusivat kysyä mutta ovat muotoilleet kysymyksen noin ja väittämä siis on oikein, ei väärin. Ihan sama jos halusivat erotella kuka tietää että kyseessä uuden aallon käyttäytymisterapia. Ja olisin tiennyt sen itsekin mutta järkeilin että se sisältyy termiin kognitiivinen käyttäytymisterapia. Kuten sisältyykin.
Vierailija kirjoitti:
Nää kokeet on aina olleet intiimiasiointia pilkun kansaa artikkelien osalta...Yhtenävuonna hain J-kaupunkeihin, ja oikeasti luulin ettämeni hyvin. Eimennyt - monivalinnat olivat silloinkin kieroja ja sanasta sanaan muistamista vaativia.
Tässä on silti ihan eri asiasta kyse. Nyt kokeessa on ollut selkeästi nähtäviä virheitä että sitten näitä, jotka ovat ehkä asiasisällöltään oikein, mutta asiaa ei ole kerrottu artikkelissa. Kokeen laatija, kokenut psykologian tutkija, ei sitä ole huomannut.
Esim. Vakavassa yhtenä vuonna kysyttiin Banduran minäpystyvyysteorian vuotta. Sitä ei mainittu artikkelissa kuin lähdeviitteenä (Bandura, 1977), ei leipätekstissä ollenkaan.
Kysymys päädyttiin hylkäämään. Kokeen laatija tietenkin tietää, että minäpystyvyysteoria on vuodelta 1977, mutta hakijan, usein suoraan lukiolaisen, ei sitä tarvitse tietää.
Lähdeviitteet tai kontekstia laajempi tietämys ei kuulu pääsykoealueeseen.
Joku puhui täällä muodoista "kognitiivinen terapia" ka "uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia". Nää nyt ainakin on kaksi selkeästi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui täällä muodoista "kognitiivinen terapia" ka "uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia". Nää nyt ainakin on kaksi selkeästi eri asiaa.
Oisko vain unohtunut tuo käyttäytymisterapia-sana epähuomiossa välistä...? No, ei se tätä asiaa muuta.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui täällä muodoista "kognitiivinen terapia" ka "uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia". Nää nyt ainakin on kaksi selkeästi eri asiaa.
Artikkelissa ei puhuttu niistä sen enempää, joten artikkelin lukijan ei tarvitse tuntea noiden suuntausten määritelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti olette tolloja, jos ette ymmärrä että uuden/kolmannen aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia sisältyy termiin kognitiivinen käyttäytymisterapia ja täten tuo kyseinen väittämä pitää hyväksyä oikeaksi.
Googlatkaapa itse termiä, löytyy mm. seuraavia:
"Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) edustaa uusinta kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntausta"
Eli, jos on uusin kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntaus on kyllä myös kognitiivista käyttäytymisterapiaa.
Toisessa paikkaa englanniksi:
"Cognitive Behavioural Therapy (including Third Wave Approaches)"
Mitä h...tin vaikeaa tässä teille on? Including eli sisältäen, lukekaa itse. On aivan se ja se sama mitä halusivat kysyä mutta ovat muotoilleet kysymyksen noin ja väittämä siis on oikein, ei väärin. Ihan sama jos halusivat erotella kuka tietää että kyseessä uuden aallon käyttäytymisterapia. Ja olisin tiennyt sen itsekin mutta järkeilin että se sisältyy termiin kognitiivinen käyttäytymisterapia. Kuten sisältyykin.
No ei, edelleenkään ei. Se ei ole kognitiivisen terapian suuntaus vaan se pitää sisällään samoja keinoja (piirteitä). Ja se sanotaan ihan suoraan artikkelissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui täällä muodoista "kognitiivinen terapia" ka "uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia". Nää nyt ainakin on kaksi selkeästi eri asiaa.
Artikkelissa ei puhuttu niistä sen enempää, joten artikkelin lukijan ei tarvitse tuntea noiden suuntausten määritelmiä.
No olishan se ihan kiva, että tietäisi määritelmän edes siihen artikkelissa kuvattuun asiaan.
"HOT luetaan kuuluvaksi NIIN SANOTTUIHIN uuden aallon aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin"
Mitkä mallivastauksessa on merkitty oikeiksi vastauksiksi?
Kyllä tossa 2.14 taitaa olla mallivastaus merkitty väärinpäin, sillä d on selkeästi eniten väärin (opittu vs. artikkelin spontaani).
Mitkä muut kysymykset ovat mielestänne räikeästi väärin mallivastauksessa (en jaksa selata ketjua). Numero riittää.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä muut kysymykset ovat mielestänne räikeästi väärin mallivastauksessa (en jaksa selata ketjua). Numero riittää.
Kakkostehtävässä kohdat 1,2,13,14,15,20
Valitus Hallinto-oikeuteen maksaa 250€, jos valitus ei mene läpi, jos menee läpi, niin ei maksa mitään. Kannattaa pyytää jeesiä vaikka sieltä oikiksen ainejärjestöstä. Jos haluaa tehdä itse, niin kannattaa googlailla vähän miten valitus tulee laatia. Tärkeää on yksilöidä tarkasti miltä osin on eri mieltä mallivastausten kanssa sekä mitä valituksella halutaan saavuttaa.
Kokeessa oli todella paljon epäselvyyksiä eikä kaikkia varmastikaan oikaista. Kuten jo mainittiin, niin siellä on jo päädytty hyväksymään "vääriä" vastauksia, mikä mielestäni on todella outoa. Varsinkin logiikkatehtävä, jossa hyväksyttiin E, on kyseenalainen. Kyllä minun mielestäni voidaan olettaa, että ihmiset ovat sen verran perillä jalkapallosta, ettei kukaan luule, että "voittanut tasan yhdellä maalilla" tarkoita 1-0 voittoa. Voin toki olla väärässäkin, mutta olen melko varma, että hyvin harva osaa tuon ratkaista oikein nytkään, vaikka oikea vastaus on tiedossa. Tästä syystä moni on lotonnut E:tä, mikä lopulta sitten kelpuutettiin vastaukseksi. Enpä olisi itse hyväksynyt 2x2 ratkaisua ykköstehtävässäkään, mutta siihen porukka sentään on antanut ihan hyviä perusteluja täällä.
Sekoilin tuossa aiemmin viestien kanssa, permanentti tukka vertaus oli parempi kuin tuo, mihin viittasin.