Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieraiylija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 2.14

Artikkelin Puolankanaho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan...

A) ...hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmä.

B) ...HOTissa on tärkeää ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitys.

C) ...HOTissa painotetaan sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.

D) ...HOTin pohjana on suhdekehysteoria, jonka mukaan ihmismielellä on kieleen ja kognitiivisiin prosesseihin liittyvä opittu kyky assosioida asioita ja päätellä prosessien välisiä suhteita.

Artikkelista lainaus sivulta 35:

" HOT luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin uuden aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, ja siinä painotetaan ajatusten ja tunteiden tiedostamisen merkitystä ja sitä, miten ajattelu ja tunteet ovat yhteydessä konkreettisiin tekoihin.”

Mallivastauksien mukaan vain d oikein.

Mukava olisi myös minun mielestäni kuulla perusteluita näiltä, jotka väittävät meitä oikaisijoita valittajiksi, joilla ei älli riitä. Tämä ei suinkaan ole ainoa selkeästi virheellinen kysymys.

En ole lukenut tätä kommenttia pidemmälle. Vastaan psykan opiskelijana ja Hottia näissä opinnoissa opiskelleena. En siis ole lukenut artikkelia.

Mielestäni nuo voisi olla juurikin niin, että vain d on oikein. Kohta a:ssa sanotaan, että on kog. käyttäytymisen menetelmä, niin sitähän se ei ole, vaan on oma terapiamuotonsa. (Vaikkakin syntynyt kolmannen aallon kog terapiasta höystettynä idän filosofioilla.) Kohta b on väärin, koska Hotissa ei pyritä tiedostamaan tunteita ja ajatuksia, vaan antaa niiden tulla ja mennä. Niitä ei pysähdytä millään tavalla käsittelemään. Ehkä tämän voisi toisaalta nähdä oikeana vaihtoehtona, koska tarkoituksena on kuitenkin huomata, että tunteita ja ajatuksia herää. Mutta pääpointti on ymmärtää, että ne ovat vain tunteita ja ajatuksia eivätkä totuuksia, eivätkä "minuutta". Niille ei pidä antaa painoarvoa, vaan vahvistaa sisäistä ohjaavaa minää (joka ei liity tunteisiin ja ajatuksiin). Tarkoituksena on siis olla tekemättä pitkälle meneviä tulkintoja tunteista ja ajatuksista. Kohta c on väärin, koska Hotissa ei pysähdytä analysoimaan tunteita ja ajatuksia ja niiden yhteyksiä toimintaan. Niitä ei jäädä painokkaasti miettimään, että kappas nyt minä ajattelen näin ja toimin näin, mikähän tässä nyt on... D on oikein, sillä Hotissa on kyse siitä, kuinka kieli vääristää ja ohjaa meidän kokemusta maailmasta. Kun sen oppii sivuuttamaan (eli ajatukset ja tunteet), niin henkinen hyvinvointi kasvaa.

Toivottavasti tästä on apua. Yritin katsoa asiaa oikeaksi määriteltyjen vaihtoehtojen vinkkelistä, mutta olisi tätä voinut toisinkin tulkita.

Aiempi kommentoija oli lisännyt suoran lainauksen ennakkomateriaalina olleesta artikkelista, jonka pohjalta tehtävään piti vastata. Sen perusteella melko yksiselitteisesti kohdat A-C pitäisi olla oikein. Kokeessa ei pitänyt vastata muun tiedon valossa vaan nimenomaan sen mukaan, mitä ennakkomateriaalissa on lukenut. Varmasti paremmin mittaisi osaamista, jos pitäisi pohtia laajemmin väittämiä, kuten sinä teit, mutta niin ei tässä kokeessa ohjeistettu tekemään. Kiitos kuitenkin pohdinnoistasi! Se voi syventää lukijan ymmärrystä kyseisestä menetelmästä.

Pikaisesti lukaisin tuon vikan artikkelin ja siltikin sanoisin, että nuo mun kommentit pätee. On voinut käydä niin, että vastaajien ennakko-oletukset ovat värittäneet artikkelin tulkintaa. Tarkoitan, että ennakko-oletuksena on ollut ajatusten ja tunteiden analysointi, jolloin on lukenut artikkelin siinä valossa. Hotissa ei kuitenkaan ole siitä kyse ja artikkeli ei sellaisesta mielestäni puhu. Esimerkkejä:

a) HOT on "käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto" (ei siis menetelmä)

b) "Hyväksy ja ota vastaan sinussa ilmenevät ajatukset...ja tunteet" (monissa muiakin kohdissa perusideaa selitetään)

c) "tavoitteena on edistää asiakkaan arvojen mukaista elämää...arvojen suuntaisen käyttäytymisen aktivoinnin kautta" (monissa muissakin kohdissa perusideaa selitetään)

d) "HOT perustuu...suhdekehysteoriaan"

Kannattaa lukea se artikkeli ja kommentoida vasta sitten. Kohta josta a b ja c voidaan suoraan johtaa on muistaakseni 2. sivulla

Mä en siis koetta tehny, mutta musta ton s. 35 pätkän mukaan just voidaan sulkea a, b ja c pois. Koska a) HOT on uuden aallon menetelmä, b) vain puolet määritelmästä ja c) vain puolet määritelmästä. Mä pahoittelen, pääsykoekysymykset on joskus kenkkuja, niinkun tässä tapauksessa.

Eli logiikkasi mukaan, jos artikkelissa sanottaisiin, että koehenkilöllä on uuden permanenttimenetelmän mukaisesti tehty punainen kihara tukka, niin seuraavat väitteet eivät pitäisi paikkaansa?

a) henkilöllä on permanenttimenetelmällä kiharrettu tukka (koska ei mainittu että menetelmä on uusi)

b) henkilöllä on punainen tukka (koska on vain puolet määritelmästä)

c) henkilöllä on kihara tukka (koska on vain puolet määritelmästä)

Nää on eri asioita, koska tukka on konkreettinen asia ja terapiamenetelmien määritelmät abstrakteja käsitteitä. Mä oon pahoillani kaikille jotka ei oo tyytyväisiä kysymykseen, mutta toi on musta hyvin järkeenkäyvä valintakoekysymys.

Odottakaa nyt vain niitä tuloksia. Ei tehtävää 2.14 voi puolustella mitenkään, sen arvostelussa on käynyt joku virhe ja se tullaan oikaisemaan. Porukalta tulee ihan käsittämättömiä perusteluja mallivastausten tueksi. Viestissä 7677 joku avasikin jo, miksi näin on. Seuraavan viestin (7678) sisältö taas ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en siis koetta tehny, mutta musta ton s. 35 pätkän mukaan just voidaan sulkea a, b ja c pois. Koska a) HOT on uuden aallon menetelmä, b) vain puolet määritelmästä ja c) vain puolet määritelmästä. Mä pahoittelen, pääsykoekysymykset on joskus kenkkuja, niinkun tässä tapauksessa.

Anteeksi mutta tää on musta huono selitys ja on hirveää, jos kokeen tekijät on ajatelleet noin. Nythän kokeessa annetaan ymmärtää, että psykalla arvostetaan tollasta yksinkertaista hauki on kala -ajattelua, jossa loogista päättelyä tärkeämpää on muistaa yksityiskohtia.

Rautalangasta väännettynä ton tehtävän voisi ajatella niin että jossakin lähtökohtaisesti luotettavassa lähteessä on sanottu että Musti on villakoira. Sitten joku väittää, että "Musti on koira" ja sun pitää vastata kyllä tai ei. Vastaako todella ei sillä perusteella että tiedät että Musti onkin nimenomaan villakoira? Se että Musti tosiaan on villakoira ei poista sitä faktaa, että Musti on samalla myös ihan vain koira.

Eli jos jokin on uuden aallon kognitiivisen terapian menetelmä tms. niin kyllä se silloin on myös kognitiivisen terapian menetelmä. Se että asia ilmoitetaan pykälää epätarkemmalla määritelmällä ei muuta asian totuudenmukaisuutta. Toisinpäinhän näin kävisi. Jos artikkelissa olisi mainittu vain kognitiivisen terapian menetelmä ja valintakokeessa väitettäisiin että se oli uuden ajan kognitiivisen terapian menetelmä niin tämähän olisi auttamatta väärin, koska artikkelin perusteella ei voisi väittää moista.

Kokeen tekijöiltä on jäänyt logiikan oppitunti jos toinenkin välistä, jos tämän tehtävän oikaisuvaatimus ei mene läpi. Jos haluavat kysyä nippelitietoa niin muotoilisivat kysymykset niin hyvin, ettei tällaista pääse sattumaan. Nyt ovat halunneet todennäköisesti kysyä muuta kuin itse asiassa kysyivät.

Asiasta mitään tietämättä, luulis uuden aallon kognitiiviset terapiamenetelmät voi erota kognitiivisista terapiamenetelmistä hyvinkin paljon vaikka niillä on samankaltainen nimi. Nää on just niitä asioita, millä älyttömän tasaväkisestä hakijaporukasta pyritään erottelemaan sisään päässeen "uuden aallon menetelmä" vai "perinteinen menetelmä".

Vierailija kirjoitti:

Odottakaa nyt vain niitä tuloksia. Ei tehtävää 2.14 voi puolustella mitenkään, sen arvostelussa on käynyt joku virhe ja se tullaan oikaisemaan. Porukalta tulee ihan käsittämättömiä perusteluja mallivastausten tueksi. Viestissä 7677 joku avasikin jo, miksi näin on. Seuraavan viestin (7678) sisältö taas ei pidä paikkaansa.

Ei muuten varmasti oikasta, koska malliratkasu vastaa sitä ajattelutapaa, mitä yliopistoissa tentistä toiseen kokemukseni mukaan toistetaan, kuten viestissäni 7673. Vaikka arvosteluun pettyneet ei sitä ehkä halua myöntää, asia on musta päivän selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että uuden aallon-sanapari tekee siitä ihan muuta kuin kognitiivisen terapiamenetelmän. Kyse ei ole nippelitiedosta vaan siitä, että tietää, mikä ero näillä menetelmillä on.

Tuosta ei ole kyse, eron tietämistä ei ole voitu vaatia koska asiaa ei mitenkään avattu ennakkomateriaalissa. Eikä sillä ole käytännössä mitään merkitystä koska, kuten sanoin, villakoirakin on koira ja samoin menee tässä asiassa, siitä ei millään pääse yli eikä ympäri.

Tää villakoira/koira esimerkki ei oo sama asia, kun uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia / kognitiivinen käyttäytymisterapia, koska uuden aallon kognitiivin käyttäytymisterapia ei oo kognitiivisen käyttäytymisterapian "rotu/suuntaus" vaan oma terapiamuotonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että uuden aallon-sanapari tekee siitä ihan muuta kuin kognitiivisen terapiamenetelmän. Kyse ei ole nippelitiedosta vaan siitä, että tietää, mikä ero näillä menetelmillä on.

Tuosta ei ole kyse, eron tietämistä ei ole voitu vaatia koska asiaa ei mitenkään avattu ennakkomateriaalissa. Eikä sillä ole käytännössä mitään merkitystä koska, kuten sanoin, villakoirakin on koira ja samoin menee tässä asiassa, siitä ei millään pääse yli eikä ympäri.

Tää villakoira/koira esimerkki ei oo sama asia, kun uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia / kognitiivinen käyttäytymisterapia, koska uuden aallon kognitiivin käyttäytymisterapia ei oo kognitiivisen käyttäytymisterapian "rotu/suuntaus" vaan oma terapiamuotonsa.

Mutta se asia ei selvinnyt artikkelista.

Pääsykokeessa EI VOIDA kysyä asiaa, jota ei ole kerrottu lähdemateriaalissa. Virhe on käynyt kysymyksen laatijalle. Hänelle asia on ihan päivänselvä, saattaa olla vaikka joku HOT-tutkija, eikä sitten huomannut, että artikkelissa ei ollut mainintaa tästä asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odottakaa nyt vain niitä tuloksia. Ei tehtävää 2.14 voi puolustella mitenkään, sen arvostelussa on käynyt joku virhe ja se tullaan oikaisemaan. Porukalta tulee ihan käsittämättömiä perusteluja mallivastausten tueksi. Viestissä 7677 joku avasikin jo, miksi näin on. Seuraavan viestin (7678) sisältö taas ei pidä paikkaansa.

Ei muuten varmasti oikasta, koska malliratkasu vastaa sitä ajattelutapaa, mitä yliopistoissa tentistä toiseen kokemukseni mukaan toistetaan, kuten viestissäni 7673. Vaikka arvosteluun pettyneet ei sitä ehkä halua myöntää, asia on musta päivän selvä.

Okei, yliopisto ei ehkä oikaise. Hallinto-oikeus antaa kuitenkin varmasti huomautuksen yliopistolle, jos yliopisto ei sitä muuten oikaise. Toi kohta ei ole mitenkään tulkinnanvarainen. Ihan omituista vääntelyä ja kääntelyä, mikä ei muuta sitä, että kohta on lähes sanatarkasti kopioitu artikkelista ja ne pienen pienet muutokset eivät muuta väittämien oikeellisuutta mitenkään. En usko, että yliopistollakaan ovat yrittäneet olla superovelia ja mokanneet noin pahasti. Se nyt olisi vain noloa. Kyllä tässä on optinen lukija asetettu väärin päin tuon osakohdan kohdalla.

Mutta kiva, että saatiin uusi asia, josta vääntää. Olikin jo ikävä Bayes ja 2x2 aikoja.

Onko täällä oikeasti jollain rahaa lähteä oikeuteen näistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että uuden aallon-sanapari tekee siitä ihan muuta kuin kognitiivisen terapiamenetelmän. Kyse ei ole nippelitiedosta vaan siitä, että tietää, mikä ero näillä menetelmillä on.

Tuosta ei ole kyse, eron tietämistä ei ole voitu vaatia koska asiaa ei mitenkään avattu ennakkomateriaalissa. Eikä sillä ole käytännössä mitään merkitystä koska, kuten sanoin, villakoirakin on koira ja samoin menee tässä asiassa, siitä ei millään pääse yli eikä ympäri.

Tää villakoira/koira esimerkki ei oo sama asia, kun uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia / kognitiivinen käyttäytymisterapia, koska uuden aallon kognitiivin käyttäytymisterapia ei oo kognitiivisen käyttäytymisterapian "rotu/suuntaus" vaan oma terapiamuotonsa.

Mutta se asia ei selvinnyt artikkelista.

Pääsykokeessa EI VOIDA kysyä asiaa, jota ei ole kerrottu lähdemateriaalissa. Virhe on käynyt kysymyksen laatijalle. Hänelle asia on ihan päivänselvä, saattaa olla vaikka joku HOT-tutkija, eikä sitten huomannut, että artikkelissa ei ollut mainintaa tästä asiasta.

No, jos sä luet HOT-artikkelin ymmärtämättä siitä mitään, niin onko se muiden vika?

Vierailija kirjoitti:

En voi kyllä käsittää tällaisia pääsykokeita... Ei kai tuollainen yksityiskohtien painottaminen ja sanasta sanaan ulkoa opettelu (ja vielä siten että asian ymmärtäminen ei auta vaan kysytään nimenomaan sitä muistaako ulkoa lause- ja sanamuodot ennakkomateriaalista viis siitä ymmärsikö sitä) mittaa senkaltaista osaamista mitä psykologian opiskelu vaatii? Ja kaikki virheet siihen päälle...

Oon todella pettynyt siihen että tällaiset pääsykokeet on psykalle. Aiemmat tilastopainotteiset oli paljon paremmat ja enemmän ajattelukykyä ja osaamista mittaavat.

Tässä nimenomaan ei leikitty sanoilla vaan sillä tiedolla, mikä menetelmistä tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Odottakaa nyt vain niitä tuloksia. Ei tehtävää 2.14 voi puolustella mitenkään, sen arvostelussa on käynyt joku virhe ja se tullaan oikaisemaan. Porukalta tulee ihan käsittämättömiä perusteluja mallivastausten tueksi. Viestissä 7677 joku avasikin jo, miksi näin on. Seuraavan viestin (7678) sisältö taas ei pidä paikkaansa.

Nimenomaanhan 7678 pitää paikkaansa kuten moni jo sen jälkeenkin todennut.

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä oikeasti jollain rahaa lähteä oikeuteen näistä?

Ei kun muutoksenhaku osoitetaan viime kädessä kirjallisena sinne ja vastaus tulee kansliapäätöksenä.

Oikiksen ainejärjestöstä saa apua. Eikä se valmiin juristin tekemänäkään maksaisi kuin satasia.

Juristin työ on suurimmaksi osaksi kaikkea muuta kuin oikeudenkäynneissä olemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että uuden aallon-sanapari tekee siitä ihan muuta kuin kognitiivisen terapiamenetelmän. Kyse ei ole nippelitiedosta vaan siitä, että tietää, mikä ero näillä menetelmillä on.

Tuosta ei ole kyse, eron tietämistä ei ole voitu vaatia koska asiaa ei mitenkään avattu ennakkomateriaalissa. Eikä sillä ole käytännössä mitään merkitystä koska, kuten sanoin, villakoirakin on koira ja samoin menee tässä asiassa, siitä ei millään pääse yli eikä ympäri.

Tää villakoira/koira esimerkki ei oo sama asia, kun uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia / kognitiivinen käyttäytymisterapia, koska uuden aallon kognitiivin käyttäytymisterapia ei oo kognitiivisen käyttäytymisterapian "rotu/suuntaus" vaan oma terapiamuotonsa.

Mutta se asia ei selvinnyt artikkelista.

Pääsykokeessa EI VOIDA kysyä asiaa, jota ei ole kerrottu lähdemateriaalissa. Virhe on käynyt kysymyksen laatijalle. Hänelle asia on ihan päivänselvä, saattaa olla vaikka joku HOT-tutkija, eikä sitten huomannut, että artikkelissa ei ollut mainintaa tästä asiasta.

No, jos sä luet HOT-artikkelin ymmärtämättä siitä mitään, niin onko se muiden vika?

Tässä näkee sen, että hakija/artikkelien lukija syyllistyy itse siihen mistä kokeen tarkastajia syyttää. Itse lukee sanoja miettimättä niiden merkitystä tai suhdetta kokonaisuuteen ja sit väittää kokeen arvostelun liittyvän sanoilla kikkailuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että uuden aallon-sanapari tekee siitä ihan muuta kuin kognitiivisen terapiamenetelmän. Kyse ei ole nippelitiedosta vaan siitä, että tietää, mikä ero näillä menetelmillä on.

Tuosta ei ole kyse, eron tietämistä ei ole voitu vaatia koska asiaa ei mitenkään avattu ennakkomateriaalissa. Eikä sillä ole käytännössä mitään merkitystä koska, kuten sanoin, villakoirakin on koira ja samoin menee tässä asiassa, siitä ei millään pääse yli eikä ympäri.

Tää villakoira/koira esimerkki ei oo sama asia, kun uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia / kognitiivinen käyttäytymisterapia, koska uuden aallon kognitiivin käyttäytymisterapia ei oo kognitiivisen käyttäytymisterapian "rotu/suuntaus" vaan oma terapiamuotonsa.

Mutta se asia ei selvinnyt artikkelista.

Pääsykokeessa EI VOIDA kysyä asiaa, jota ei ole kerrottu lähdemateriaalissa. Virhe on käynyt kysymyksen laatijalle. Hänelle asia on ihan päivänselvä, saattaa olla vaikka joku HOT-tutkija, eikä sitten huomannut, että artikkelissa ei ollut mainintaa tästä asiasta.

Miten niin ei ole mainintaa? Ihan selvästi siellä kerrottiin mitä HOT on.

Vierailija kirjoitti:

Odottakaa nyt vain niitä tuloksia. Ei tehtävää 2.14 voi puolustella mitenkään, sen arvostelussa on käynyt joku virhe ja se tullaan oikaisemaan. Porukalta tulee ihan käsittämättömiä perusteluja mallivastausten tueksi. Viestissä 7677 joku avasikin jo, miksi näin on. Seuraavan viestin (7678) sisältö taas ei pidä paikkaansa.

Eli sun mielestäkö nää on sama asia? Aika jännä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että uuden aallon-sanapari tekee siitä ihan muuta kuin kognitiivisen terapiamenetelmän. Kyse ei ole nippelitiedosta vaan siitä, että tietää, mikä ero näillä menetelmillä on.

Tuosta ei ole kyse, eron tietämistä ei ole voitu vaatia koska asiaa ei mitenkään avattu ennakkomateriaalissa. Eikä sillä ole käytännössä mitään merkitystä koska, kuten sanoin, villakoirakin on koira ja samoin menee tässä asiassa, siitä ei millään pääse yli eikä ympäri.

Tää villakoira/koira esimerkki ei oo sama asia, kun uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia / kognitiivinen käyttäytymisterapia, koska uuden aallon kognitiivin käyttäytymisterapia ei oo kognitiivisen käyttäytymisterapian "rotu/suuntaus" vaan oma terapiamuotonsa.

Mutta se asia ei selvinnyt artikkelista.

Pääsykokeessa EI VOIDA kysyä asiaa, jota ei ole kerrottu lähdemateriaalissa. Virhe on käynyt kysymyksen laatijalle. Hänelle asia on ihan päivänselvä, saattaa olla vaikka joku HOT-tutkija, eikä sitten huomannut, että artikkelissa ei ollut mainintaa tästä asiasta.

No kyllä voidaan, sitä kutsutaan lukemansa ymmärtämiseksi. Kokeessa ei voida kysyä eri asiasta kuin mistä materiaali kertoo, mutta sitä pitääkin kysyä ymmärsikö lukija artikkelin aiheen. Yliopisto on vähän eri asia kuin alakoulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi, että uuden aallon-sanapari tekee siitä ihan muuta kuin kognitiivisen terapiamenetelmän. Kyse ei ole nippelitiedosta vaan siitä, että tietää, mikä ero näillä menetelmillä on.

Tuosta ei ole kyse, eron tietämistä ei ole voitu vaatia koska asiaa ei mitenkään avattu ennakkomateriaalissa. Eikä sillä ole käytännössä mitään merkitystä koska, kuten sanoin, villakoirakin on koira ja samoin menee tässä asiassa, siitä ei millään pääse yli eikä ympäri.

Tää villakoira/koira esimerkki ei oo sama asia, kun uuden aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia / kognitiivinen käyttäytymisterapia, koska uuden aallon kognitiivin käyttäytymisterapia ei oo kognitiivisen käyttäytymisterapian "rotu/suuntaus" vaan oma terapiamuotonsa.

Mutta se asia ei selvinnyt artikkelista.

Pääsykokeessa EI VOIDA kysyä asiaa, jota ei ole kerrottu lähdemateriaalissa. Virhe on käynyt kysymyksen laatijalle. Hänelle asia on ihan päivänselvä, saattaa olla vaikka joku HOT-tutkija, eikä sitten huomannut, että artikkelissa ei ollut mainintaa tästä asiasta.

No kyllä voidaan, sitä kutsutaan lukemansa ymmärtämiseksi. Kokeessa ei voida kysyä eri asiasta kuin mistä materiaali kertoo, mutta sitä pitääkin kysyä ymmärsikö lukija artikkelin aiheen. Yliopisto on vähän eri asia kuin alakoulu.

Tämähän se just on, kun aika on rajallinen. Kaikki ei ehdi sisäistää kaikkia artikkeleita. Kyllä se HOTin ero kognitiiviseen terapiaan siellä artikkelissa ihan selvästi tulee esiin, mutta kun siellä ei suoraan sanottu että tää nyt eroaa, niin on helppo kokea vääryyttä, kun sitä eroa ei itse sisäistänyt. Mallivastauksen virheellisyydeksihän se on helpompi kääntää kuin omaksi väärin-/huonosti ymmärtämiseksi.

Noniin, avaudun.

Täällä vaikuttaa olevan kaksi leiriä: ne, joiden mielestä mallivastauksissa oli päivänselviä virheitä ja niitä, joiden mielestä ne ovat tarkoituksellisia harhautuksia. Itse kuulun ensimmäiseen porukkaan ja perustelut olen lähettänyt kaikkiin yliopistoihin oikaisuvaatimuksen muodossa.

Jos en itse osaisi artikkeleita yhtä hyvin kun osaan, kummeksuisin valitusten poikkeuksellisen suurta määrää. Tosiasia kuitenkin on, että jo koetta tehdessä hakijoiden oli mahdollista olla täysin varma siitä, että kokeessa on tahattomia kirjoitusvirheitä (HOT-tehtävänantojen kirjoitusvirheet nimissä). Kokeen mallivastauksissa on onneksi huomioitu joitain virheitä: tehtäviä on jätetty pisteyttämättä ja logiikkaosiossa kelpuutettiin kaksi eri vastausta yhteen tehtävään.

Viiden vuoden kokemuksella: kokeessa ei ole ikinä ollut 1) näin paljon ja 2) yhtä pahoja virheitä. Osa niistä on asiaankuuluvasti huomioitu arvioinnissa, osaa ei. Oikaistaanko ne? Oon tullut siihen tulokseen, että tuskinpa. Yhden tehtävän korjaaminen saattaa tarkoittaa ainakin parinkymmenen ylimääräisen opiskelijan sisäänpääsyä, olettaen että noin puolet rajoille roikkumaan jääneistä on jaksanut oikaisupyynnön tehdä. Ja mun on vaikea keksiä, että miksi näistä virheistä oikaistaisiin vain yksi, ja että mikä niistä se olisi. On toisaalta vielä vaikeampi keksiä, että millä asiaperusteilla kaikki oikaisupyynnöt onnistutaan hylkäämään :D

Tässä vaiheessa toivon enää vain, että yliopistoilta tulee jonkinlainen pätevä vastine oikaisupyyntöön, oli se sitten myönteinen tai kielteinen. Väärässä oleminen ei haittaisi mua ollenkaan niin paljon kuin se, että oikaisut menisivät suoraan ö-mappiin eikä niiden hylkäämistä perusteltaisi mitenkään. Vuorokausi pyynnön lähettämisen jälkeen sain onneksi vahvistuksen, että ainakin yhdessä kaupungissa se on luettu ihmisen toimesta. Uskon ja ennen kaikkea toivon, että siellä toisessa päässä ollaan tilanteen tasalla.

Vierailija kirjoitti:

Noniin, avaudun.

Täällä vaikuttaa olevan kaksi leiriä: ne, joiden mielestä mallivastauksissa oli päivänselviä virheitä ja niitä, joiden mielestä ne ovat tarkoituksellisia harhautuksia. Itse kuulun ensimmäiseen porukkaan ja perustelut olen lähettänyt kaikkiin yliopistoihin oikaisuvaatimuksen muodossa.

Jos en itse osaisi artikkeleita yhtä hyvin kun osaan, kummeksuisin valitusten poikkeuksellisen suurta määrää. Tosiasia kuitenkin on, että jo koetta tehdessä hakijoiden oli mahdollista olla täysin varma siitä, että kokeessa on tahattomia kirjoitusvirheitä (HOT-tehtävänantojen kirjoitusvirheet nimissä). Kokeen mallivastauksissa on onneksi huomioitu joitain virheitä: tehtäviä on jätetty pisteyttämättä ja logiikkaosiossa kelpuutettiin kaksi eri vastausta yhteen tehtävään.

Viiden vuoden kokemuksella: kokeessa ei ole ikinä ollut 1) näin paljon ja 2) yhtä pahoja virheitä. Osa niistä on asiaankuuluvasti huomioitu arvioinnissa, osaa ei. Oikaistaanko ne? Oon tullut siihen tulokseen, että tuskinpa. Yhden tehtävän korjaaminen saattaa tarkoittaa ainakin parinkymmenen ylimääräisen opiskelijan sisäänpääsyä, olettaen että noin puolet rajoille roikkumaan jääneistä on jaksanut oikaisupyynnön tehdä. Ja mun on vaikea keksiä, että miksi näistä virheistä oikaistaisiin vain yksi, ja että mikä niistä se olisi. On toisaalta vielä vaikeampi keksiä, että millä asiaperusteilla kaikki oikaisupyynnöt onnistutaan hylkäämään :D

Tässä vaiheessa toivon enää vain, että yliopistoilta tulee jonkinlainen pätevä vastine oikaisupyyntöön, oli se sitten myönteinen tai kielteinen. Väärässä oleminen ei haittaisi mua ollenkaan niin paljon kuin se, että oikaisut menisivät suoraan ö-mappiin eikä niiden hylkäämistä perusteltaisi mitenkään. Vuorokausi pyynnön lähettämisen jälkeen sain onneksi vahvistuksen, että ainakin yhdessä kaupungissa se on luettu ihmisen toimesta. Uskon ja ennen kaikkea toivon, että siellä toisessa päässä ollaan tilanteen tasalla.

Kiitos asiallisesta vastauksesta, mukava kuulla että joku muu kokenut valintakokeen samanlaisena vaikkakin ikävä että myös sua on kohdannut tää epäoikeudenmukaisuus. Ei hirveästi nappaa uusia koetta ensi vuonna kun en todella voi tietää millä tavalla haluavat vastattavan. Pelkkää osaamista tuollainen koe ei mittaa.

Ja itse aion todellakin viedä asian hallinto-oikeuteen. Ei ole niin kallista etteikö pystyisi. Mulla on hyvät perustelut jo olemassa. Ihan hyväkin sitten että joku ulkopuolinen käsittelee asiaa niin ei jää pelkästään kokeen tekijöiden käsiteltäväksi, heihin en enää luota enkä pysty arvostamaan tollasta kokeen tekoa ja pisteytystä.

Vierailija kirjoitti:

Noniin, avaudun.

Täällä vaikuttaa olevan kaksi leiriä: ne, joiden mielestä mallivastauksissa oli päivänselviä virheitä ja niitä, joiden mielestä ne ovat tarkoituksellisia harhautuksia. Itse kuulun ensimmäiseen porukkaan ja perustelut olen lähettänyt kaikkiin yliopistoihin oikaisuvaatimuksen muodossa.

Jos en itse osaisi artikkeleita yhtä hyvin kun osaan, kummeksuisin valitusten poikkeuksellisen suurta määrää. Tosiasia kuitenkin on, että jo koetta tehdessä hakijoiden oli mahdollista olla täysin varma siitä, että kokeessa on tahattomia kirjoitusvirheitä (HOT-tehtävänantojen kirjoitusvirheet nimissä). Kokeen mallivastauksissa on onneksi huomioitu joitain virheitä: tehtäviä on jätetty pisteyttämättä ja logiikkaosiossa kelpuutettiin kaksi eri vastausta yhteen tehtävään.

Viiden vuoden kokemuksella: kokeessa ei ole ikinä ollut 1) näin paljon ja 2) yhtä pahoja virheitä. Osa niistä on asiaankuuluvasti huomioitu arvioinnissa, osaa ei. Oikaistaanko ne? Oon tullut siihen tulokseen, että tuskinpa. Yhden tehtävän korjaaminen saattaa tarkoittaa ainakin parinkymmenen ylimääräisen opiskelijan sisäänpääsyä, olettaen että noin puolet rajoille roikkumaan jääneistä on jaksanut oikaisupyynnön tehdä. Ja mun on vaikea keksiä, että miksi näistä virheistä oikaistaisiin vain yksi, ja että mikä niistä se olisi. On toisaalta vielä vaikeampi keksiä, että millä asiaperusteilla kaikki oikaisupyynnöt onnistutaan hylkäämään :D

Tässä vaiheessa toivon enää vain, että yliopistoilta tulee jonkinlainen pätevä vastine oikaisupyyntöön, oli se sitten myönteinen tai kielteinen. Väärässä oleminen ei haittaisi mua ollenkaan niin paljon kuin se, että oikaisut menisivät suoraan ö-mappiin eikä niiden hylkäämistä perusteltaisi mitenkään. Vuorokausi pyynnön lähettämisen jälkeen sain onneksi vahvistuksen, että ainakin yhdessä kaupungissa se on luettu ihmisen toimesta. Uskon ja ennen kaikkea toivon, että siellä toisessa päässä ollaan tilanteen tasalla.

Juu, täällähän on moni pätijä ilmoittanut, että ei ole edes lukenut artikkelia kuin pintapuolisesti tutustuen, mutta kyllä se on silti näin kuin malliratkaisu menee.