Kuinka paljon masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivälle nuorelle voi tuottaa pettymyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kädetön pitää olla että av:lla joutuu tuollaisia kyselemään. Juttelisit mieluummin sen lapsesi kanssa!

Nää ei kuule ole ollenkaan helppoja juttuja, eikä todellakaan aina ratkea ”juttelemalla”. Yleensä oireiden taustalla on melkoinen vyyhti, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ei edes nuori itse välttämättä tiedä mistä oikein on kyse. Ammattilaisetkin ovat monesti ihmeissään mitä moninaisimpien oireiden kanssa selvitellessään syitä ja seurauksia sekä suunnitellessaan hoitoa. Tiedän tämän koska olen itse alalla.

Ei käydä juttelemassa, siis me vanhemmat, ja kyllä ADD on nuorella todettu. Suhteessa ei ole väkivaltaa, tai mitään näkyviä ongelmia, enemmän ehkä kommunikaation puutetta, mikä johtanut vieraantumiseen ja erilleen kasvamiseen. Tuota eroasiaa on mahdollista vielä miettiä, voihan se olla, että suhde korjaantuukin, mutta kotityöt ja esimerkiksi oman huoneen siivoaminen on se arkea hankaloittava asua, kun ei tiedä kuinka paljon pitää vaatia, ja vielä muihin sisaruksiin nähden.

Vierailija kirjoitti:

Ei käydä juttelemassa, siis me vanhemmat, ja kyllä ADD on nuorella todettu. Suhteessa ei ole väkivaltaa, tai mitään näkyviä ongelmia, enemmän ehkä kommunikaation puutetta, mikä johtanut vieraantumiseen ja erilleen kasvamiseen. Tuota eroasiaa on mahdollista vielä miettiä, voihan se olla, että suhde korjaantuukin, mutta kotityöt ja esimerkiksi oman huoneen siivoaminen on se arkea hankaloittava asua, kun ei tiedä kuinka paljon pitää vaatia, ja vielä muihin sisaruksiin nähden.

Tarkennan vielä, että ne vanhemmat emme käy missään asiantuntijalla juttelemassa, nuoren kanssa toki jutellaan. Ja nuori käy siis terapeutilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kädetön pitää olla että av:lla joutuu tuollaisia kyselemään. Juttelisit mieluummin sen lapsesi kanssa!

Ai että haluaako tehdä kotitöitä ja mitä mieltä on, jos erotaan :D

Kyllä, muun muassa näistä asioista. Ihan varmaan on tuloksellisempaa kuin av:lla roikkuminen. Mutta tarkoitin kyllä oikeastaan, että kannattaisi ylipäätään viettää enemmän aikaa sen nuoren kanssa ja olla kiinnostuneempi hänen asioistaan, niin kasvatustyökin helpottuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kädetön pitää olla että av:lla joutuu tuollaisia kyselemään. Juttelisit mieluummin sen lapsesi kanssa!

Ai että haluaako tehdä kotitöitä ja mitä mieltä on, jos erotaan :D

Kyllä, muun muassa näistä asioista. Ihan varmaan on tuloksellisempaa kuin av:lla roikkuminen. Mutta tarkoitin kyllä oikeastaan, että kannattaisi ylipäätään viettää enemmän aikaa sen nuoren kanssa ja olla kiinnostuneempi hänen asioistaan, niin kasvatustyökin helpottuisi.

Olen kyllä kiinnostunut nuoren asioista ja jutellaan aika paljonkin. Tällä hetkellä makaa sängyssään ja kuuntelee musiikkia, niin tulin tänne kyselemään.

Vierailija kirjoitti:

Ei käydä juttelemassa, siis me vanhemmat, ja kyllä ADD on nuorella todettu. Suhteessa ei ole väkivaltaa, tai mitään näkyviä ongelmia, enemmän ehkä kommunikaation puutetta, mikä johtanut vieraantumiseen ja erilleen kasvamiseen. Tuota eroasiaa on mahdollista vielä miettiä, voihan se olla, että suhde korjaantuukin, mutta kotityöt ja esimerkiksi oman huoneen siivoaminen on se arkea hankaloittava asua, kun ei tiedä kuinka paljon pitää vaatia, ja vielä muihin sisaruksiin nähden.

Jos add on todettu, onko se myös kunnolla hoidossa? Jos ei, siitä kannattaa aloittaa ehdottomasti. Mielialakin paranee kun nuori huomaa ettei hän olekaan tyhmä, huono ja epäonnistunut, vaan saa asioita hoidettua alusta loppuun ja jaksaa keskittyä erilaisiin juttuihin sekä pystyy pitämään asioita mielessään. Hoitamaton add ylläpitää masennusta.

Ohis, mutta miksi täällä, kun joku oikeasti kaipaa apua, niin lähes aina vastataan, että vika on sinussa ja älä kysele täältä. Kaikenlainen paskanjauhanta on ihan ok keskustelunaihe kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei käydä juttelemassa, siis me vanhemmat, ja kyllä ADD on nuorella todettu. Suhteessa ei ole väkivaltaa, tai mitään näkyviä ongelmia, enemmän ehkä kommunikaation puutetta, mikä johtanut vieraantumiseen ja erilleen kasvamiseen. Tuota eroasiaa on mahdollista vielä miettiä, voihan se olla, että suhde korjaantuukin, mutta kotityöt ja esimerkiksi oman huoneen siivoaminen on se arkea hankaloittava asua, kun ei tiedä kuinka paljon pitää vaatia, ja vielä muihin sisaruksiin nähden.

Jos add on todettu, onko se myös kunnolla hoidossa? Jos ei, siitä kannattaa aloittaa ehdottomasti. Mielialakin paranee kun nuori huomaa ettei hän olekaan tyhmä, huono ja epäonnistunut, vaan saa asioita hoidettua alusta loppuun ja jaksaa keskittyä erilaisiin juttuihin sekä pystyy pitämään asioita mielessään. Hoitamaton add ylläpitää masennusta.

On add lääkitys, mutta siksi ei voi antaa enää masennuslääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mutta miksi täällä, kun joku oikeasti kaipaa apua, niin lähes aina vastataan, että vika on sinussa ja älä kysele täältä. Kaikenlainen paskanjauhanta on ihan ok keskustelunaihe kuitenkin.

Se nyt vain tuppaa olemaan niin, että täältä oikeasti apua kyselevät ovat sitä heikkolahjaista pohjasakkaa, joka ei elämässään kykene rationaalisiin ratkaisuihin. On aivan turha antaa mitään neuvoa, koska tilanteet eivät tyypillisesti ole kertaluontoisia, vaan kuten tässäkin pidemmän ajan olosuhteiden tulosta. Ja av-mammat ei vaan itsekuri ja äly riitä kehittämään itseään, mitä tilanteen paraneminen edellyttäisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei käydä juttelemassa, siis me vanhemmat, ja kyllä ADD on nuorella todettu. Suhteessa ei ole väkivaltaa, tai mitään näkyviä ongelmia, enemmän ehkä kommunikaation puutetta, mikä johtanut vieraantumiseen ja erilleen kasvamiseen. Tuota eroasiaa on mahdollista vielä miettiä, voihan se olla, että suhde korjaantuukin, mutta kotityöt ja esimerkiksi oman huoneen siivoaminen on se arkea hankaloittava asua, kun ei tiedä kuinka paljon pitää vaatia, ja vielä muihin sisaruksiin nähden.

Jos add on todettu, onko se myös kunnolla hoidossa? Jos ei, siitä kannattaa aloittaa ehdottomasti. Mielialakin paranee kun nuori huomaa ettei hän olekaan tyhmä, huono ja epäonnistunut, vaan saa asioita hoidettua alusta loppuun ja jaksaa keskittyä erilaisiin juttuihin sekä pystyy pitämään asioita mielessään. Hoitamaton add ylläpitää masennusta.

On add lääkitys, mutta siksi ei voi antaa enää masennuslääkitystä.

Kyllä voi. Eivät sulje toisiaan pois. Lääkemuutoksia ei kuitenkaan tehdä useampia kerralla ihan siitä syystä että näin voidaan paremmin arvioida kunkin muutoksen vaikutuksia. Onko vaste nykyiseen lääkitykseen riittävä? Onko sitä ylipäätään arvioitu pitkään aikaan? Jos sama annos on mennyt jo pitkään, voi olla että vaste ei enää ole paras mahdollinen. Jos add lääkitys ei syystä tai toisesta toimi, kannattaa pitää mielessä että on muitakin valmisteita. Myös vaikutusajalla on merkitystä. Siinä missä joku pärjää 6-8 tuntia vaikuttavalla lääkkeellä, joku toinen tarvitsee vuorokauden ympäri vaikuttavan lääkkeen. Joskus näiden lääkkeiden sivuvaikutuksena voi myös esiintyä mielialaan liittyviä ongelmia. Sekin siis kannattaa huomioida, vaikka ei niin yleistä olekaan. Mutta tosiaan, tarvittaessa on kyllä täysin mahdollista käyttää samanaikaisesti sekä mieliala- että keskittymislääkettä. Ota asia uudelleen puheeksi hoitavan lääkärin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mutta miksi täällä, kun joku oikeasti kaipaa apua, niin lähes aina vastataan, että vika on sinussa ja älä kysele täältä. Kaikenlainen paskanjauhanta on ihan ok keskustelunaihe kuitenkin.

Se nyt vain tuppaa olemaan niin, että täältä oikeasti apua kyselevät ovat sitä heikkolahjaista pohjasakkaa, joka ei elämässään kykene rationaalisiin ratkaisuihin. On aivan turha antaa mitään neuvoa, koska tilanteet eivät tyypillisesti ole kertaluontoisia, vaan kuten tässäkin pidemmän ajan olosuhteiden tulosta. Ja av-mammat ei vaan itsekuri ja äly riitä kehittämään itseään, mitä tilanteen paraneminen edellyttäisi. 

No, se nyt on sun näkemys. Mun mielestä on ihan ymmärrettävää että epätoivoinen ihminen haluaa kääntää joka kiven löytääkseen jostain apua. Ap:n tilanteessa paljon on jo tehty, ja nuori saa jo ammatti-apua, mutta koska tilanne on siitä huolimatta huono, ap kysyy nyt tätäkin kautta kokemuksia/ mahdollisia vinkkejä.

Miten se muun perheen munankuorilla kävely ja teinin uhriuttaminen ulos arjesta häntä auttaa?

Voisko terapeutin mielipidettä kysyä? Tai ehkä se ei voi ottaa kantaa tuohon. Lääkäri?

Mun narsistiäiti teki kaikkensa että ahdistuisin ja masentuisin lisää. Jotta olisi saanut holhota.