Miten Ranska olisi voinut välttää tappion Saksan salamasodalle 1940?

Jättää sodanjulistus tekemättä Saksalle. Sillä silvyplee!

Vierailija kirjoitti:

Olivat välttäneet koko sodan jos eivät olisi halunneet nöyryyttää Saksaa WW1 jälkeen.

Tämmöiset äärioikeistofantasiat tällä kertaa. Ja mammat ylänuolittaa minkä kerkeää.

Vierailija kirjoitti:

Miten Venäjä sen onnistui pysäyttämään?

Tuhansien kilometrien huoltoyhteydet olemattomalla kuljetuskapasiteetilla, tuotti tuhon lähes ilman vastustajaakin. Tietenkin venäjällä oli (ja on yhä) hienot ja kunniakkaat perinteet korvata toimiva tekniikka uhrattavalla miesvoimalla. Länsirintamalla junaradat palvelivat parinkymmenen/sadan kilometrin päähän rintamasta, itärintamalla jäätiin sitten hieman kauemmas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranska järjesti joukkonsa defensiivisesti. Jos he olisivat järjestäneet joukkonsa hyökkäävästi he olisivat voineet hyökätä Saksaan jo Puolan miehityksen ollessa käynnissä ja tuhota kolmannen valtakunnan jo 1939.

Tämä. Ehkä paras esimerkki siitä mihin passiivisuus näissä sotahommissa lopulta johtaa. Saksa olisi saatu pysäytettyä jo syksyllä 1939 ja koko maailmanlaajuinen teurastus estettyä.

Ja 2014 Ukrainassa. Tai oikeastaan vähän sitä ennen kun Obama ei vastannutkaan Assadin kaasuiskuihin. Jos olisi katkaistu Assadin kaula siihen paikkaan, ei Venäjä olisi ikinä uskaltanut hyökätä Ukrainaan.

Näinhän se on. Poliitikkojen ei tule pelätä sotaa, vaan nähdä se yhtenä työkaluna muiden joukossa. Kun aika on, tulee se ottaa empimättä käyttöön. Muuten mennään monesti pahasti metsään.

Vierailija kirjoitti:

Eipä juuri mitenkään. Saksaa lukuunottamatta melkein koko muu Eurooppaa ajatteli sotimista yhä ensimmäisen maailmansodan opein. Ei ymmärretty tankkien eikä lentoaseen tärkeyttä, ei motorisoitua liikkuvuutta ylipäätään.

De Gaulle omaksui nopeasti vihollisen taktiikan, mutta hän komensi vain yhtä joukko-osastoa. Isoimmat herrat elivät menneisyydessä, aivan kuten brititkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olivat välttäneet koko sodan jos eivät olisi halunneet nöyryyttää Saksaa WW1 jälkeen.

Tämmöiset äärioikeistofantasiat tällä kertaa. Ja mammat ylänuolittaa minkä kerkeää.

Suomi on Saksan pepunnuolijoiden luvattu maa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama vaunu per kilometri ei riittänyt, kun vastassa olikin 10-20 vaunua yhdessä ryppäässä.

No sinänsä kyllä riitti jos taistelukykyä katsotaan, koska ranskalaiset vaunut oli ylivoimaisia saksalaisiin nähden. Esim. yksi raskas ranskalaisvaunu tuhosi kokonaisen saksalaisen silloisista parhaista vaunuista koostuvan komppanian (13 vaunua) ja poistui rauhassa omalle puolelle huolimatta saamistaan peräti 140 osumasta.

Keveitähän saksalaisten vaunut olivat sodan alussa, mutta he oppivat nopeasti käyttämään niitä oikein raskaampia vastustajia vastaan. Ranskalaiset eivät kyenneet sopeutumaan vastustajan muuttuneeseen taktiikkaan.

Tuossa maitsimassasi esimerkissä taisikin olla sitten koko Ranskan menestyshetket koko WW-II:ssa? No, onhan siinä enemmän, kuin Italian omassaan.

Mä luulen, että saksalaiset etenivät vain aivan ennalta-arvaamattoman nopeasti. Kuskit (ja muu porukka myös tarvittaessa) vetivät pervitiiniä (=metamfetamiinia), joten moottoroidut joukot olivat kolme kertaa arvioitua pidemmällä vuorokaudessa. Paha siinä on puolustussuunnitelmia tehdä, jos tankit ovat jo komentopaikan pihassa.

Vierailija kirjoitti:

Miten Venäjä sen onnistui pysäyttämään?

Totalitarismissa omista miestappioista ei ole niin väliksi. Ja talvikin auttoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Venäjä sen onnistui pysäyttämään?

Tuhansien kilometrien huoltoyhteydet olemattomalla kuljetuskapasiteetilla, tuotti tuhon lähes ilman vastustajaakin. Tietenkin venäjällä oli (ja on yhä) hienot ja kunniakkaat perinteet korvata toimiva tekniikka uhrattavalla miesvoimalla. Länsirintamalla junaradat palvelivat parinkymmenen/sadan kilometrin päähän rintamasta, itärintamalla jäätiin sitten hieman kauemmas. 

Venäjällä tietenkin olosuhteet ovat aika rankat kun talvi tulee, jos Keski-Eurooppaan vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten Venäjä sen onnistui pysäyttämään?

Akselivallat menettivät taistelussa arviolta 850 000 miestä kaatuneina, haavoittuneina tai vangittuina: 400 000 saksalaista, 200 000 romanialaista, 130 000 italialaista ja 120 000 unkarilaista. Neuvostoliiton tappioista ei ole varmaa tietoa, mutta puna-armeija menetti yli 750 000 miestä ja yli 40 000 siviiliä kuoli. Antony Beevorin Stalingrad-kirjan mukaan tappiosta 485 751 oli kuolleita ja kokonaistappiot olivat 1,1 miljoonan luokkaa.[1] Neuvostoliiton ilmoituksen mukaan 91 000 saksalaista joutui Neuvostoliiton vankileireille, joilta vain noin 6 000 heistä selvisi elossa. Stalingradin taistelu oli käännekohta toisen maailmansodan Euroopan rintamalla: Saksan eteneminen itärintamalla vaihtui jatkuvaksi perääntymiseksi.

Zinc

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Venäjä sen onnistui pysäyttämään?

Totalitarismissa omista miestappioista ei ole niin väliksi. Ja talvikin auttoi.

Sekä se kun (kielletty nimi) vaati laajentamaan hyökkäystä eikä menemään vain all-in Moskovaan.

Saksan armeija sai 13. heinäkuuta käskyn hyökätä Stalingradiin. Neljä päivää myöhemmin Hitler kuitenkin määräsi kenraali Hothin 4. panssariarmeijan Kaukasuksella olevien joukkojen tueksi, mikä heikensi hyökkäyksen tehoa merkittävästi. Stalingradin puolustus oli vielä heikko, joten panssarivaunujen avulla kaupunki olisi voitu vallata verraten helposti.lähde? 29. heinäkuuta Hitler määräsikin panssarivaunut takaisin kaupunkiin, mutta Neuvostoliitto oli jo ehtinyt tehostaa puolustusta.

.

Neuvostoliittolaisten joukot Stalingradissa käsittivät Vasili Tšuikovin komentamat 62. ja 64. armeijan, jotka olivat miehittäneet kaupungin kaikki tärkeät rakennukset. Neuvostosotilaat pyrkivät käyttämään hyväksi olosuhteita, joihin saksalaiset liittolaisineen eivät olleet tottuneet. Neuvostojoukot pyrkivät pysyttelemään niin lähellä vihollistaan, että saksalaislentokoneet eivät voineet pommittaa oman vihollisensa etulinjoja. Kaupunkia pommittaessaan saksalaiset saattoivat vaikeuttaa myös omaa taisteluaan: kun sortuneet talot tukkivat tiet, akselivaltojen panssarivaunut eivät pystyneet etenemään

Vierailija kirjoitti:

Myös Saksan armeija oli hyvin vanhanaikainen vielä Ranskan sodan aikaan. Propaganda ja psykologia näytteli merkittävää osaa voitossa.

Kun ei ollut. Stukat oli ihan uutta ja ihmeellistä. Tankit eivät olleet kummoisia verrattuna myöhempien aikojen Tigereihin, mutta niiden käyttötapa oli aivan uutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

alkutilanteen perusteella ei voi ennakoita lopputulosta. olikohan niin että yhdessä elokuvassa 300 kreikkalaista päihittää armeijan jossa oli moninkertainen määrä vihulaisia.

Ei nyt ihan päihitä kuitenkaan. Tuohan muuten perustuu tositapahtumiin, mutta siellähän kävi niin että ne 300 spartalaista kaatuivat viimeiseen mieheen - mutta viivyttivät persialaisia niin kauan että lisää kreikkalaisia ehti paikalle.

Kova veto niiltp kolmeltasadalta, mutta ei varsinaisesti mikään murskavoitto.

Spartalaisten puolella taisteli tuhansia värvättyjä joten tuo 300 ei ole ihan todenperäinen luku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama vaunu per kilometri ei riittänyt, kun vastassa olikin 10-20 vaunua yhdessä ryppäässä.

No sinänsä kyllä riitti jos taistelukykyä katsotaan, koska ranskalaiset vaunut oli ylivoimaisia saksalaisiin nähden. Esim. yksi raskas ranskalaisvaunu tuhosi kokonaisen saksalaisen silloisista parhaista vaunuista koostuvan komppanian (13 vaunua) ja poistui rauhassa omalle puolelle huolimatta saamistaan peräti 140 osumasta.

Keveitähän saksalaisten vaunut olivat sodan alussa, mutta he oppivat nopeasti käyttämään niitä oikein raskaampia vastustajia vastaan. Ranskalaiset eivät kyenneet sopeutumaan vastustajan muuttuneeseen taktiikkaan.

Tuossa maitsimassasi esimerkissä taisikin olla sitten koko Ranskan menestyshetket koko WW-II:ssa? No, onhan siinä enemmän, kuin Italian omassaan.

Samankaltainen episodi nähtiin myös itärintamalla ihan alkuvaiheissa, kun yksittäinen neukkujen KV-tankki pidätteli kokonaista saksalaista panssaridivisioonaa paikoillaan vuorokauden ajan. Se tosin saatiin lopulta tuhottua pioneerien toimesta räjähteillä.

Ranskallahan on muukalaislegioonakin? Oliko se jossain muualla?

Ranskalaiset lipittivät viiniä, söivät patonkia ja odottivat passiivisesti. Saksalaiset tuli pirin voimalla aggressiivisesti päälle ja tietäähän sen kuinka käy.

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaiset lipittivät viiniä, söivät patonkia ja odottivat passiivisesti. Saksalaiset tuli pirin voimalla aggressiivisesti päälle ja tietäähän sen kuinka käy.

Sitten kun piri pisti liian monen saksalaisen pollan turhan sekaisin, dumpattiin ylijäämä suomalaisille :)