Voiko oikeasti mieleltään terve ihminen vaistota kuolevansa kohta?

Voi vaistota, lähipiirissäni on ollut muutama tapaus jossa terveeksi tiedetty on vaistonnut kuolevansa. Tai mistä sitä tietää jos on huomannut jonkin muutoksen olossaan ja senkin kautta aavistellut jotain.

Siinä voi kyllä myös erehtyä. Itselläni oli muutama vuosi sitten myös hyvin voimakas lähdön intuitio. Sitten olin auto-onnettomuudessa, jossa loukkaannuin vähäisesti. Se lähdön tunne jäi sinne autonromuun ja minä jatkoin elämää. Välillä on kyllä sellainen olo kuin olisin varkaana liikkeellä. Ehkä se lähdön aavistelu oli sellainen heräte, että elämää pitää elää tässä ja nyt ja että vielä ei ole aikani.

Voi vaistota. Suurin osa ihmisistä vaistoaa kuolevansa useamman kerran vuodessa. Tällä menetelmällä osuu väistämättä viimein oikeaan.

Minulla on ollut samanlaisia tuntemuksia viime aikoina.. Toisaalta en olisi vielä valmis lähtemään, joten en suostu uskomaan noihin kuvitelmiin. Kuitenkin pelottaa se tunne, kun on tarve kertoa läheisille kaikki mitä haluaa sanoa, tässä ja nyt, koska tuntuu siltä että niin pitää tehdä. Katsotaan, olenko vielä vuoden lopussa hengissä.. :S

Nro 3, :D ! Repeilen täällä, totta puhut!

No sanoisin, että se on pelko, pelkäät jättäväsi tekemättä jotain. Ja olet niin peloissasi ettet tajua mitä tehdä, mikä on tärkeää. Kuoleman kanssa sillä ei ole välttämättä yhtään mitään tekemistä. Tee elämässä. 

Mummoni on tehnyt kuolemaa jo melkein 50 vuotta. Still going strong...

Mulla on ollut noita samoja tuntemuksia jo monen vuoden ajan. Ja silti täällä edelleen painetaan menemään!

Kärsit selvästi jonkun sortin paniikkihäiriöstä, koska tuollainen ajattelu liittyy voimakkaasti siihen.

T. Paniikkihäiriöinen

En sano että kuolee kohta,veljeni sanoi n,30 vuotiaana etten elä viiskymppiseksi,pidin sitä aivan turhana puheena,hänellä oli kaikki hyvin,lapset,vaimo oma talo,samassa paikassa olimme töissä,ei raha huolia,hänen lapset tuli täysikäiseksi,veljeni pani elämän aivan sekaisin,viinaa joka päivä (ennen harvoin käytti) kirjimellisesti joi itsensä hautaan meni pois 46v. ja minä en uskonu,kadun sitä loppu ikäni kun muutin pois suomesta enkä ollu auttamassa,meni tärkein ihminen minulle,nyt siitä on 12v.ei ole päivääkään etten ajattele häntä.

Kuolemantuntemus varmaan tosiaan liittyy paniikkihäiriöön tai esim. masennukseen, joten auttaisko puhuminen ammattiauttajan kanssa? Mielialaa saa nostettua myös esim. liikunnalla ja terveellä ruokavaliolla.

Itse olen aika allerginen yliluonnollisille jutuille nykyään. Nuorempana asiat kiinnosti paljonkin, mutta kun nyt olen yli 40 v. ikään päässyt, niin olen päätynyt siihen, että new age/ennustaminen/yms. on 99,99 prosenttisesti valetta rahan ja vallan takia. Toki ihminen voi uskomalla asiaan tehdä siitä totta, esim. placebo-lääkkeen tavoin, mutta se saavatko ihmiset esim. kuolemasta ennakkotuntemuksia tuntuu kyllä aika epäuskottavalta. Toisaalta mistäpä sitä ikinä tietää. Se mikä nyt vaikuttaa täysin utopistiselta voi olla muutaman vuoden päästä tieteellisesti todistettu tosiseikka. Lähdekritiikki kannattaa kuitenkin muistaa, ettei haksahda joidenkin 12,50 e/min ennustajien kynsiin.

Mutta kuitenkin itselle tulee tuon kaltaisista tuntemuksista mieleen nykyajan kauhuelokuvat, joissa leffan henkilöt saavat varoituksia jostain pahasta hiljalleen. Eli olisitko saanut vaikutteita esim. leffoista tai kirjoista tuntemuksillesi?