Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko anteeksi ja yrittäisit parantaa suhdetta?
07.05.2013 |
Mieheni kohteli mua pitkään huonosti ja oli valehdellutkin paljon (ei seksisuhdetta tai ihastumista). Nyt mies katuu paljon ja pyytää anteeksi ja haluaa elää, kuten pitääkin. Hän sanoo rakastavansa mua valtavasti eikä halua menettää mua. Itse olen kiinni kaikessa siinä pahassa, joka on tapahtunut. Jos voisin, saisin sen hyvän elämän mieheni kanssa nyt, mutta mä en pysty. Olen niin täynnä syytöksiä, nöyryytystä ja pahaa oloa. Kuitenkin rakastan miestäni paljon.
Miten sinä suhtautuisit? Yrittäisitkö antaa anteeksi? Tuntuisiko sinusta, että olisit hävinnyt jotain, jos vain antaisit anteeksi? Voinko minä hävitä jotain, jos yritän päästä eroon tunteistani ja annan miehelle mahdollisuuden näyttää, miten hän minua haluaa kohdella?
Kommentit (39)
Vastaavassa tilanteessa miettisin kai:
Kuinka pitkään tuota kesti?
Oliko kyse sanomatta jättämisistä vai suoranaisesta valehtelusta?
Jäikö mies kiinni vai tunnustiko itse?
Onko hänen käytöksensä muuttunut, vieläkö hän on yhteydessä toiseen naiseen?
Pystyttekö sopimaan, mikä teidän suhteessanne on sallittua ja mikä ei?
Minä luultavasti pystyisin antamaan anteeksi, jos valehtelu ei ole ollut kovin törkeää, mutta veisi varmaan aikaa taas luottaa mieheen.
Mitä tarkoitat huonolla elämällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi antaminen käy harvoin tuosta vain. Siihen tarvitaan yleensä pitempi aika ja pitempi prosessi. Sitä pitemmästä prosessista on kyse, mitä läheisempi toinen osapuoli on.
Kyllä luultavasti vaatisin tai ainakin toivoisin seuraavat kuukaudet mieheltäni ekstrahyvää kohtelua. Sen jälkeen olisi helpompi lopullissesti unohtaa mennyt ja keskittyä tulevaan. sinuna yrittäisin kaikin keinoin antaa anteeksi.
Mene sinä nyt vuorostasi, mies saa kokea millaista on jäädä yksin parisuhteessa. Ehkä pystyy sen jälkeen ymmärtämään tekonsa.
Miltä sinusta tuntuu? Tuntuuko sinusta siltä, että mies on oppinut läksyn ja myöntää itsekin, että typerästi tuli tehtyä vai sanooko hän vain niin koska pelkää, että jätät hänet?
Mieti omia tunteitasi, älä miehen sanoja.
Mitä tuo tuollainen ajan antaminen toiselle naiselle on, jos ei kerran seksiä ja ihastumista ollut kuvioissa. Oletkohan nyt liika sinisilmäinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap, luet tätä ketjua kuitenkin. kerro nyt voiko 14 olla kriisinne kolmas osapuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen, että olenkohan minä tuo nainen, jolle mies antanut paljon aikaansa? Voisin ollakin. Kerropa ap lisää, jos vielä tätä luet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 09:25"]
Minulla on miespuolinen kaveri, jonka kanssa vietimme aikaa yhdessä. Mies siis naimisissa ja heillä on myös lapsia. Puhtaasti kaverisuhde, kävimme paljon baareissa yhdessä ja istuimme iltoja luonani. Lisäksi pidimme yhteyttä yhden chatin kautta. Nyt mies haluaa panostaa perheeseensä eikä ehdi kulkea kanssani tai chattailla entiseen tapaan. En tunne vaimoa enkä tiedä, mitä mies hänelle on sanonut suhteestamme. Minulle hän on kuin kuka kaveri tahansa, sukupuoli ei ole merkitsevä.
Olin tuo toinen tai en, olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin tilanteestasi. Ilmeisesti vastaava kuitenkin. Olen nyt miettinyt, miksi mies voi olla mieskavereidensa kanssa entiseen malliin, mutta minuun ei. En todellakaan usko hänen olleen ihastuneen minuun tai minun olevan mitenkään vaaraksi hänen avioliitolleen.
[/quote]
Etpä sä siten mikään kaveri ollut, vaan joku hengailija, jos se mies ei ole sun seurasta kiinnostunut. Kyllä kaverit ja perhe-elämä mahtuvat samaan elämään, jos haluaa.
Ap voisi vaikka aloittaa listaamalla hyvät ja huonot puolet. Eli vaikka suhteessa jatkamisen plussat ja miinukset ja vastaavasti eroamisen plussat ja miinukset. Uskon kyllä että tarvitsette ap mahdollisesti myös ammattiapua tuohon tilanteeseen. Tsemiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, olin jo tekemässä oman aloituksen kun törmäsin tähän vanhaan ketjuun. Mulla aika sama tilanne kuin aloittajalla. Ukolla on "ystävänä" joku nainen. Sen kanssa viettänyt paljon aikaa ja perheeltä tämä ollu pois.
Se ero meillä edellisiin, että mies kai ollut jonkin verran ihastunut, vaikkei tosin vakavasti eikä nainen tiedä ihastuksesta.
Ei tunnu oma tilanne yhtään hauskalta, mutta se tuntuu, ettei tämä nyt niin ainutlaatuista olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muakin kiinnostaisi millaista on se huono elämä?
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 23:10"]
Muakin kiinnostaisi millaista on se huono elämä?
[/quote]
Viinaa ja poissaoloa. -ap
AP, ihan mielenkiinnosta kysyn, oliko merkitystä sillä, että se, jolle miehesi antoi aikaa, oli nainen? Entä jos hän olisi jättänyt sinut ja lapset yksin ja ollut juopottelemassa jonkun miehen kanssa, olisiko se helpompi hyväksyä?
Itsekin olen samantapaisessa tilanteessa ja samoja pohdintoja.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2013 klo 12:35"]
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 09:25"]
Minulla on miespuolinen kaveri, jonka kanssa vietimme aikaa yhdessä. Mies siis naimisissa ja heillä on myös lapsia. Puhtaasti kaverisuhde, kävimme paljon baareissa yhdessä ja istuimme iltoja luonani. Lisäksi pidimme yhteyttä yhden chatin kautta. Nyt mies haluaa panostaa perheeseensä eikä ehdi kulkea kanssani tai chattailla entiseen tapaan. En tunne vaimoa enkä tiedä, mitä mies hänelle on sanonut suhteestamme. Minulle hän on kuin kuka kaveri tahansa, sukupuoli ei ole merkitsevä.
Olin tuo toinen tai en, olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin tilanteestasi. Ilmeisesti vastaava kuitenkin. Olen nyt miettinyt, miksi mies voi olla mieskavereidensa kanssa entiseen malliin, mutta minuun ei. En todellakaan usko hänen olleen ihastuneen minuun tai minun olevan mitenkään vaaraksi hänen avioliitolleen.
[/quote]
Etpä sä siten mikään kaveri ollut, vaan joku hengailija, jos se mies ei ole sun seurasta kiinnostunut. Kyllä kaverit ja perhe-elämä mahtuvat samaan elämään, jos haluaa.
[/quote]
Tämän ketjun kannustamana juttelin kaverini kanssa asiasta tarkemmin. Hänen vaimonsa ei halua hänen viettävän aikaa kanssani. Ei usko, että suhteemme voisi säilyä pelkkänä kaveruutena, jos jatkuisi entisenlaisena.
14
Hei ap!
Minäkin olen aika samanlaisessa tilanteessa myös.
Mies piti tiiviisti yhteyttä erääseen naispuoleiseen ystäväänsä ja kävi tämän luona juopottelemassa. Ainakaan omien puheiden mukaan mitään ihastumista tai seksiä ei suhteeseen liittynyt, minkä uskonkin, mutta jonkin verran mies valehteli minulle tekemisistään.
Meillä mies nyt katuu ja etenkin valehtelusta olemme puhuneet paljon. Mies ei uskonut mun ymmärtävän heidän suhdettaan ja katuu kovasti käytöstään. Olen miettinyt sitä, haluanko miehen katkaisevan suhteensa tähän naiseen kokonaan. Nyt pitävät yhteyttä jonkin verran tekstiviesteillä. Nainen asuu toisella paikkakunnalla.
Itse olen myös kiinni vielä kaikessa tuossa pahassa ja en tiedä, pystynkö oikeasti antamaan anteeksi. Meillä on ollut hyvä suhde, mutta nyt olen miettinyt itsekin, onko tämä sellaista elämää, jota haluan vai onko kyse vain tottumuksesta. Entä jos miehen käytös toistuu?
Mtä minä haluan parisuhteelta ja kuinka täysillä mieheni on tässä mukana? Onko hän kanssani vain olosuhteiden pakosta, minun painostuksestani, velvollisuudentunnosta tai ympäristön paineista?
Olisi mukava kuulla ap ajatuksista.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 19:29"]
Jos ei mitään pettämistä ole tapahtunut, eli kyse on ns. pikkuasioista, niin tottakai antaisin anteeksi. Kaikki tekee virheitä. Jos siis rakastat eikä oikeesti ole tehnyt mitään kovin pahaa.
[/quote]
Pettämistä oli kyllä tavallaan, mutta ei seksiä eikä romantiikkaa. Mies antoi pitkään aikansa toiselle naiselle ja huonolle elämälle ja piti minut ja välillä lapsetkin sen vuoksi yksin. -ap