Ensikertalaiskiintiö
Lain mukaan varattava tietty määrä korkeakoulujen paikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.
Seuraava on kuulemma ihan yleinen ilmiö:
Tyyppi lukee 6 vuotta oikikseen ja samaan aikaan elää tuilla.
Tyyppi lukee vuodesta toiseen lääkikseen pääsemättä sisään ja yrittää joka vuosi uudestaan.
En tajua tätä logiikkaa. Mielipiteitä? Ilman ensikertalaiskiintiötä ihmiset voisivat huoletta mennä opiskelemaan jotain muuta ja ehkä innostua siitä.
Kommentit (3)
Jos lukee kuusi vuotta oikista putkeen pääsemättä sisään, niin onkohan ala varmasti oikea tällaiselle henkilölle? Tästä taisi olla aamun uutisissakin, kun joku yliopiston rehtori suositteli avoimen yliopiston opintoja niille, jotka eivät päässeet haluaamansa paikkaan sisään. Siellä saa oikeasti testattua sitä, että onko ala sinulle mielekäs, suoritettua opintoja jotka on mahdollista hyväksilukea osaksi tutkinto ja saa samalla valmistauduttua pääsykokeisiin.
Jos haet väärälle alalle niin silloin se on ihan omaa syytäsi. Itse olin melko vanha kun menin ensimmäisen kerran korkeakouluun mutta siinä kohtaa tiesin mitä haluan opiskella oikeasti. Silloin kun löytää itsensä tekemästä oman alan hommia tai lukemasta alaan liittyviä juttuja vapaa-ajallakin ilman että kukaan maksaa siitä palkkaa niin silloin se aihe kiinostaa oikeasti.
Olet ihan oikeassa. Älykkäät ihmiset eivät hakeudu päättäviin asemiin ja seurauksena syntyy tuollaista. Ensikertalaisena olisin päässyt opiskelemaan, mutta nyt jäin rannalle, joten ensi vuosi menee yo-arvosanoja korotellessa ja kansantalous kiittää.
M30