Montako päivää antaisitte puolison asua
Montako päivää antaisitte puolison asua omistamassasi omakotitalossa eron tullessa? Vaimoni jäi kiinni pettämisestä, ja meillä on 4 ja 6 vuotiaat lapset. Haen itselleni huoltajuutta, eihän vaimolla ole edes töitä. Olen monta päivää jo antanut hänen pakata tavaransa ja lähteä. irtaimiston osalta epäselvyyttä ei ole. Hänelle tulee vain pari kaappia sekä vaatteensa. Olen maksanut koko talon yksin, autot, huonekalut. Joten lakimieheni neuvosta pidän ne myös.
Eukko ei vain ymmärrä lähteä, etsii ja etsii asuntoa. Menisi hotelliin. mitä mieltä olette, vaihtaisinko vain lukot ja saisi mennä vaikka hotelliin.
Kommentit (35)
Olisin heittänyt jo ulos, samantien.
Jos omaisuus on sinun nimissäsi ja teillä on avioehto, antaisin viikon aikaa. Sanoisin sunnuntaina klo 12 olet ulkona. Pyytäisin varmuuden vuoksi ystävän viemään lapset hampurilaiselle ja sinä aikana itse heittäisin akan ulos.
Olet aivan liian kiltti.
Äskeinen: vaimon, ei vainon - vaikka se ehkä sinusta nyt tuntuukin siltä :) Sinänsä valinta ja vastuu pettämisestä on yksin vaimosi. En allekirjoita näitä kommentteja sinun syyllistämisestä. Siitä huolimatta uskon että lapsesi kiittävät sinua jos pystyt nyt hädän hetkellä olemaan se turvallinen vanhempi, vaikka ei se aina oman kriisin keskellä helpointa olekaan. Lasten koti on kuitenkin vanhempien välinen suhde eikä mikään materia siinä ympärillä tai se kuka teki oikein tai väärin.
Kuten 14 sanoi, noin pienet lapset eivät ymmärrä miksi äiti lähtee, eikä heidän sitä syytä tarvitse tietääkään. Ap:n pitää nyt vain lasten aikana olla rauhallinen ja pitää mölyt mahassa, riidellä voi sitten kun lapset eivät ole paikalla. Itselläni on kaksi nelivuotiasta lasta, enkä voisi mistään syystä heidän isäänsä heittää pihalle noin vain. Lasten etu menee aina oman vihan ja pettymyksen yli.
Suosittelen sitä, että ap vuorottelee siinä yhteisessä kodissa lasten kanssa olemista, niin että lapsilla on koko ajan joko isä tai äiti turvallisena vanhempana läsnä, ja koska lapset eivät ole tyhmiä, on parempi että vanhemmat ovat mahdollisimman vähän yhdessä kotona, ettei vanhempien väliset riidat välity lapsille ahdistavana ilmapiirinä. Sitten kun äiti löytää uuden kivan asunnon, ja saa hommattua huonekalut ym. että lapset voivat tulla yöksi, pitää pikkuhiljaa alkaa lapsia totuttaa uuteen tilanteeseen, ja muistaa kertoa heille sanoin ja teoin että syy ei ole heissä.
Ei toi taida ihan noinmennä, valitettavasti. Jos teillä ei ollut todella kattavaaavioehtoa osa omaisuudesta on hänen vaikka kuinka olisit "maksanut kaiken". Ja millä perusteella luulet saavasi yksinhuoltajuuden vaikka puolisosi työtön onkin? Nyt voisi olla hyvä juristi enemmän tarpeeseen kuin lukkoseppä...
2 päivää! ensimmäisenä päivänä karvaloukku saa pakata tavaransa ja toisena päivänä voi muuttaa sinne panonsa luo tai vaikka näin säiden lämmitessä veneen alle.
Suomessa ei työtönkään ole ihan nollatuloilla, joten kyllä se nainenkin on rahaa talouteen tuonut. Vaikka ei omistaisikaan asuntoa/autoa/jne virallisesti "nimenä paperilla", niin on kyllä omalta osaltaan edes vähän auttanut miestä maksamaan ne. Ilmeisesti naisen äitiyspäivärahoja, hoitorahoja tai työttömyyskorvauksia on kulunut arjen juokseviin menoihin (ruoka, lasten vaatteet ja tarvikkeet, ym).
Lasten vuoksi tilanne pitäisi saada hoidettua nätisti ja asiallisesti, vaikka varmasti katkeruutta ja vihaa aikuisten väleissä onkin.
Minä en oikeasti tajua tätä, että kun tehdään eropäätös, toisen osapuolen on heti lähdettävä. Toki ymmärrän, että tilanne on ikävä, mutta ei sitä uutta asuntoa niin vain saa ja jos kuviossa on lapsia, heidänkin asiansa pitää järjestää. On se kumma jos ei aikuiset ihmiset pysty vuosien jälkeen sietämään toista vielä sen aikaa, että asiat saadaan järjestykseen.
Nythän sulla olisi mahdollisuus näyttää millainen herrasmies olet? Luultavasti lapsesi tulisivat arvostamaan ja kunnioittamaan sinua huomattavasti enemmän jos hoidat eronne tyylikkäästi. Auta sitä vaimoasi löytämään uusi koti, jos ei itse löydä ja haluat hänen lähtevän. Auta asiat sille mallille, että hän voi tavata lapsiaan siellä uudessa kodissa ( Ei pettäminen ole syy toisen osapuolen yksinhuoltajuuteen).
Mikään ei ole vastenmielisempi kuin katkeroitunut, kostoa juoniva ihminen. Se että osaa asettua asioiden yläpuolelle ja näyttää olevansa henkisesti kasvanut suureksi, on paljon seksikkäämpää ja puoleensavetävämpää. Ihan näin jatkoa ajatellen kun jossain vaiheessa itse haet varmaan myös uutta parisuhdetta.
Mutta tosiaan, ole turva lapsillesi ja näytä että vaikka äiti on tehnyt virheen, ei häntä silti heitetä susille- luulen jopa että vaimosi katuu pettämistään vielä enemmän toimiessasi näin. Teidän lapset ovat vielä kovin pieniä, voi sentään.
Niin jos teillä ei ole avioehtoa ja jos olette naimisissa, niin kyllä se ositus tulee puoliksi- valitettavasti laki ei tunne myötätuntoa petettyjä kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:57"]
Nythän sulla olisi mahdollisuus näyttää millainen herrasmies olet? Luultavasti lapsesi tulisivat arvostamaan ja kunnioittamaan sinua huomattavasti enemmän jos hoidat eronne tyylikkäästi. Auta sitä vaimoasi löytämään uusi koti, jos ei itse löydä ja haluat hänen lähtevän. Auta asiat sille mallille, että hän voi tavata lapsiaan siellä uudessa kodissa ( Ei pettäminen ole syy toisen osapuolen yksinhuoltajuuteen).
[/quote]
Minunkin vaimo on samanlainen pettäjä. Minä en heittänyt häntä pellolle, koska ajattelin, että lapsille on mukavampi, että on äiti kotona. Minä olenkin vähän nössö. Lapsille ei joka tapauksessa tee hyvää tietää, että niiden äiti selkärangaton elukka, joten vaikka et jatkaisikaan avioliittoa, niin anna vaimosi lähteä tavaroineen ja jonnekin asuntoon. Tuon edellisen kirjoittajan neuvo oli paras tähän mennessä: hanki sä se asunto exällesi ja muuta hänen tavarat sinne. Sillon ei tarvitse kuunnella selityksiä, odotella pakkaamista, vaan homma hoituu sun aikataulun mukaan. Tsemppia, suojele lapsia.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2013 klo 09:43"]
Kohtuu ajassa toinen muuttaa, uuden asunnon etsintä HETI käyntiin.
[/quote]
Opettele lukemaan. Aloituksessahan kerrotaan, että asunnon etsintä on käynnissä. Ja mikä on kohtuuaika...ap:n mielestä ilmeisesti pari päivää, koska kysyykin, että montako päivää antaisitte jne. Ja täytyy olla aika velho, jos parissa päivässä saa kaiken järjestettyä.
Joojoo, vaimo petti ja itkettää ja vituttaa. Mutta kyllä sitä nyt toiselle on annettava se kohtuullinen aika järjestää asiat. Ei tietenkään kuukausitolkulla vetkutella, mutta ei pidä olettaa että päivässä onnistuu. Aikuisia ihmisiähän tässä nyt pitäisi olla. Ja varsinkin kun harvoin se syy tilanteen tuohon pisteeseen menemiseen löytyy vain yhdestä osapuolesta...ehkä silloin kun toinen on krooninen pettäjä, jonka on pakko päästä panemaan kaikkea mikä liikkuu.
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 12:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.05.2013 klo 11:57"]
Nythän sulla olisi mahdollisuus näyttää millainen herrasmies olet? Luultavasti lapsesi tulisivat arvostamaan ja kunnioittamaan sinua huomattavasti enemmän jos hoidat eronne tyylikkäästi. Auta sitä vaimoasi löytämään uusi koti, jos ei itse löydä ja haluat hänen lähtevän. Auta asiat sille mallille, että hän voi tavata lapsiaan siellä uudessa kodissa ( Ei pettäminen ole syy toisen osapuolen yksinhuoltajuuteen).
[/quote]
Minunkin vaimo on samanlainen pettäjä. Minä en heittänyt häntä pellolle, koska ajattelin, että lapsille on mukavampi, että on äiti kotona. Minä olenkin vähän nössö. Lapsille ei joka tapauksessa tee hyvää tietää, että niiden äiti selkärangaton elukka, joten vaikka et jatkaisikaan avioliittoa, niin anna vaimosi lähteä tavaroineen ja jonnekin asuntoon. Tuon edellisen kirjoittajan neuvo oli paras tähän mennessä: hanki sä se asunto exällesi ja muuta hänen tavarat sinne. Sillon ei tarvitse kuunnella selityksiä, odotella pakkaamista, vaan homma hoituu sun aikataulun mukaan. Tsemppia, suojele lapsia.
[/quote]
Siis et sä ole mikään nössö, vaan juuri sellainen ihminen joka on kasvanut suureksi henkisesti, joka kykenee asettamaan lapsiensa edun oman mielipahansa edelle. Sinä kuullostat turvalliselta ja hyvältä mieheltä.
No, kiitos. :-) Voishan tuon asian tietysti noinkin valosammin nähdä. Näitä pettämiskeskusteluja kun seuraa, niin aika julma meininki näissä yleensä on. Kyllä sitä ittekin välillä miettii, kun täällä essu päällä tiskaa ja lapset huutaa ja kiukuttelee, että ketä varten tässä tätä tivolia pyörittää... Mennään nyt kuitenkin näin ja katotaan mitä tulee.
Kasvahan ap aikuiseksi ... Voin kertoa sinulle, että jos tuollaista kieltä käytät sosiaalityöntekijöille olosuhdearviossa, niin ei ole mitään mahdollisuutta saada huoltajuutta. Yhteishuolto tulee lähes varmasti ja luultavasti vuoroviikkosysteemi. Pettämisillä ei ole huoltajuusasioiden kanssa mitään tekemistä. Eikä työttömyydelläkään.
Mistähän kummasta ap on saanut käsityksen että avioliitossa ei omaisuutta jaeta tasan ihan sama kuka ne on maksanut....siis jos ovat aviossa :)
Jos olisit lapsesi niin millaisesta tavasta hoitaa ero jäisi sinulle mukavimmat mielikuvat?
Vaimosi teki väärin ja olet syystäkin loukkaantunut, mutta olisiko hyvä jos pystyisit järkkäämään pienen etäisyyden nyt asioihin jotta voit ajatella asiaa lastesikin kannalta?
Syytätkö itseäsi vainon tekosistasi ja haluat kostaa sen hänelle? Kuka tahansa voi pettää. Mielestäni antaa huonon kuvan sinusta jos nyt lähdet mustamaalaamaan puolisoasi, olet kuitenkin voinut rakentaa uraasi ja kerryttää omaisuuttasi samalla kun hän on hoitanut ilmeisesti lapsia kotona? Tämä otetaan nykyään huomioon myös avoparien erossa, eikä omaisuuden määrä ja töiden määrä ole mikään hyve tai edes kriteeri huoltajuudelle.
Miten voitte sopia jatkossa lastenne asioista vaimosi kanssa jos jo nyt juokset ensin juristin puheille?