Pikakihlat lyhyen seurustelun jälkeen
Tunnetteko ihmisiä, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen, esim. Muutaman viikon tai kuukauden tapailun/seurustelun jälkeen?
Mietin vaan, että mitä ihmiset ajattelevat mennessään kihloihin niin lyhyen seurustelun jälkeen, koska eihän muutamassa kuukaudessa saatikka viikossa mitenkään ehdi tutustua toiseen niin hyvin, että voisi alkaa suunnitella avioliittoa? En pidä itseäni erityisen konservatiivisena ihmisenä, mutta minun mielestäni kihloihin mennään sitä varten, että sitten sovitaan hääpäivä, eikä siksi, että ollaan kihloissa muuten vaan. Mitä merkitystä niillä kihloilla on, jos ei ole kuitenkaan suunnitteilla avioliittoa?
Olen myös huomannut, että erityisesti syrjäisillä pikkupaikkakunnilla on yleinen tapa, että heti seurustelun alkaessa mennään kihloihin. Esimerkiksi minulla on sukulaisia Nurmeksessa, ja siellä on yleinen rutiini, että seurustelu aloitetaan menemällä kihloihin, vaikka tosi nuorena, esim. 19-vuotiaana. Tosin tunnen kyllä paikallisia kolmekymppisiäkin, jotka menevät heti kihloihin uuden kumppanin kanssa, mutta koskaan ei mennä vihille asti, vaikka oltaisiin yhdessä kymmenenkin vuotta.
Sitten taasen ne kaverini ja sukulaiseni, jotka asuvat isolla paikkakunnalla, menevät vasta muutaman vuoden seurustelun jälkeen kihloihin ja häät ovat kihlauksesta 1-2 vuoden sisään, niin kuin asian kuuluukin olla. Minun ei ainakaan tee mieli edes onnitella, jos pariskunta kihlautuu lyhyen tuttavuuden jälkeen, koska ei sillä kihlauksella ole mielestäni siinä kontekstissa mitään merkitystä. Lähinnä se kuulostaa silloin joltain teinien söpöilyltä, että kihloja ei oteta silloin tosissaan.
Sitten tunnen erään henkilön, joka syyskuussa alkoi seurustelemaan, joulukuussa kihloihin ja toukokuussa naimisiin. Mutta he erosivatkin Vain muutaman avioliittovuoden jälkeen.
Kommentit (29)
Hrr, kuinka ahdasmielistä. Mielestäsi ainoa oikea tapa elää ja olla onnellinen on seurustella 2,6 vuotta, kihlautua ja astella 1,5 vuoden päästä surullisen geneerisessä hääpuvussa alttarille Prinsessa Ruususen häämarssin tahtiin helposti muistettavana päivämääränä, joka kuitenkin kaiverretaan kaunokirjaimin kelta- ja valkokultaa yhdistelevään vihkisormukseen sulhasen nimen perään? Mitä väliä sinun mielipiteelläsi on kenenkään muun kihlautumisesta, naimisiin menosta/menemättömyydestä tai eroamisesta? Yksittäistapauksiin vetoaminen, kuten aloituksessasi teet, on nolo argumentaatiovirhe, ja voin vesittää ne samalla logiikalla vaikka näin:
Tunnen yli 30 vuotta yhdessä olleen avioparin, joka kihlautui kolme viikkoa ensitapaamisestaan, heillä on kaksi lasta ja elämä hymyilee.
Tunnen myös yli 30 vuotta yhdessä olleen avoparin, joka ovat halunneet kihlautua, mutta eivät ole menneet naimisiin. Elävät onnellista kahden aikuisen täyttä elämää.
Lisäksi tunnen muutaman onnettoman aviovuoden jälkeen eronneen ex-pariskunnan, jotka ovat yhdessä kasvattaneet ihanat täyspäiset lapset ja elävät tahoillaan tasapainoista ja hyvää elämää.
Tadaa!
Äitini ja isäni. Menivät kihloihin kuukauden tuntemisen jälkeen ja naimisiin puoli vuotta kihlautumisesta. Tänä vuonna viettävät 52. hääpäiväänsä.
Aikanaan päädyin seurustelusuhteeseen jossa muutaman päivän seurustelun jälkeen kundi kosi. Kieltäydyin vedoten ikääni (olin alaikäinen). Jätkä osoittautui epätasapainoiseksi päihdeongelmaiseksi rikolliseksi joten onneksi erosin
Mitä sitä jarruttelemaan, jos oikealta tuntuu? Elämä on ihan liian lyhyt odottelulle. Itse menin naimisiin 1,5 vuoden päästä siitä kun ensimmäisen kerran tapasin mieheni. Nyt 15 vuotta myöhemmin yhä onnellisesti yhdessä ja neljän lapsen vanhempina.
häät ovat kihlauksesta 1-2 vuoden sisään, niin kuin asian kuuluukin olla.
Lähde tälle, kiitos.
Ennen kihlaus tarkoitti lupausta avioliitosta, oli ne kihlat sovittu missä vaiheessa tahansa. Nykyään kihloihin mennään ihan muuten vain. Jokainen saa tietenkin toimia miten huvittaa, mutta ymmärrän että tällainen perinteiden muuttuminen voi hämmentää. Nykyään kihlat tarkoittaa lähinnä sormusta, ulkoista merkkiä, että tässä ollaan nyt varattuja. Jatko sitten kertoo, onko se lupaus avioliitosta - edes seuraavan 10 vuoden aikana.
Ap mikä on sinun parisuhdestatuksesi? Eikö kukaan kosi sinua ja ympärillä mennään kihloihin ja naimisiin, sekö huolettaa? Pää pystyyn! Jossain on varmasti mies, jonka suunnitelmana on tustua, seurustella vuosi-pari, kosia, olla kihloissa asiaan kuuluvat 1-2 vuotta ja mennä vihille, raskautua hääyönä, 2 lasta 3 v ikäerolla, kultainen noutaja, kaurapuuroa joka aamu ja ilta, varta tykkää, punainen tupa, farmarivolvo, seksiä saunan jälkeen sunnuntaina, ikääntyminen, ikäkriisi ja hauta
Olen mennyt kihloihin kahden kuukauden seurustelun jälkeen, siitä vajaat 2v päästä naimisiin. Kaikki epäilivät ja ihmettelivät pika-avioliittoa.
Ensi vuonna 25v hääpäivä.
Mä taas voisin mennä huvikseen kihloihin, kun en koskaan ole ollut. Olen ollut vain kerran naimisissa. Joo on se mahdollista mennä naimisiin ilman kihloja. Sitä kuitenkin joku miettii.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas voisin mennä huvikseen kihloihin, kun en koskaan ole ollut. Olen ollut vain kerran naimisissa. Joo on se mahdollista mennä naimisiin ilman kihloja. Sitä kuitenkin joku miettii.
Ei ole mahdollista, mutta on mahdollista olla kihloissa tietämättä olevansa kihloissa. Sen ajan kun sanoit "joo mennään vaan naimisiin" ja kunnes viranomainen sanoi "joo nyt ootte naimisissa" olitte kihloissa
Joo tunnen, itseni. Tai oikeastaan paukautimme suoraan naimisiin eli ei kai oltu kihloissa ollenkaan, tai ehkä oltiin joitakin viikkoja kun oli sovittu naimisiinmenosta. Siinä kohtaa olimme seurustelleet vajaa pari kuukautta, molemmat olimme ihan aikuisia ihmisiä, ei todellakaan mitään teinejä. Uskalsin kun olin niin päättömästi rakastunut ja mulla oli lähipiirissä pari esimerkkiä siitä että tällainen oli toiminut. No meni ihan todella pahasti pieleen! Ja lapsikin syntyi tästä suhteesta. Todellakin ihmettelen että miten minulle saattoi tapahtua näin, muuten mun elämä on sujunut suhteellisen normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas voisin mennä huvikseen kihloihin, kun en koskaan ole ollut. Olen ollut vain kerran naimisissa. Joo on se mahdollista mennä naimisiin ilman kihloja. Sitä kuitenkin joku miettii.
Ei ole mahdollista, mutta on mahdollista olla kihloissa tietämättä olevansa kihloissa. Sen ajan kun sanoit "joo mennään vaan naimisiin" ja kunnes viranomainen sanoi "joo nyt ootte naimisissa" olitte kihloissa
Haluan kuulla tästä lisää. Meilläpäin kihloihin ei voi mennä ilman molempien osapuolten suostumusta.
Vierailija kirjoitti:
Joo tunnen, itseni. Tai oikeastaan paukautimme suoraan naimisiin eli ei kai oltu kihloissa ollenkaan, tai ehkä oltiin joitakin viikkoja kun oli sovittu naimisiinmenosta. Siinä kohtaa olimme seurustelleet vajaa pari kuukautta, molemmat olimme ihan aikuisia ihmisiä, ei todellakaan mitään teinejä. Uskalsin kun olin niin päättömästi rakastunut ja mulla oli lähipiirissä pari esimerkkiä siitä että tällainen oli toiminut. No meni ihan todella pahasti pieleen! Ja lapsikin syntyi tästä suhteesta. Todellakin ihmettelen että miten minulle saattoi tapahtua näin, muuten mun elämä on sujunut suhteellisen normaalisti.
Kyllä te olitte. Juurikin sen ajan naimisiinmenosta sopimisen ja vihkimisen välillä. Vähintäänkin esteettömyystodistuksen saamisen verran jokainen pari on kihloissa, koska ilman sitä ei voi Suomessa mennä naimisiin. Hämmentävää, että ihmiset eivät tiedä, mitä kihlaus tarkoittaa. Sehän ei ole muuta kuin tavalla tai toisella tehty päätös siitä, että mennään naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas voisin mennä huvikseen kihloihin, kun en koskaan ole ollut. Olen ollut vain kerran naimisissa. Joo on se mahdollista mennä naimisiin ilman kihloja. Sitä kuitenkin joku miettii.
Ei ole. Kihlaus on päätös mennä naimisiin. Ei voi mennä naimisiin tekemättä sitä päätöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas voisin mennä huvikseen kihloihin, kun en koskaan ole ollut. Olen ollut vain kerran naimisissa. Joo on se mahdollista mennä naimisiin ilman kihloja. Sitä kuitenkin joku miettii.
Ei ole mahdollista, mutta on mahdollista olla kihloissa tietämättä olevansa kihloissa. Sen ajan kun sanoit "joo mennään vaan naimisiin" ja kunnes viranomainen sanoi "joo nyt ootte naimisissa" olitte kihloissa
Haluan kuulla tästä lisää. Meilläpäin kihloihin ei voi mennä ilman molempien osapuolten suostumusta.
Kihloissa on kun on suostunut menemään naimisiin, muttei vielä ole naimisissa.
Se on sellainen asia, jolta ei voi välttyä mennessään naimisiin. Väkisinkin olet ollut kihloissa jos menit naimisiin omasta tahdostasi. Sitä sanaa ei ole pakollista ollenkaan käyttää, mutta ei se tuosta vain muuta sanan merkitystä.
Ehkä emme saa suostumustasi puhua kohdallanne kihloista. Ehkä emme saa suostumustasi sanoa, että palstailet. Se ei kuitenkaan vaikuta siihen, että olitte kihloissa ja sinähän palstailet.
Kihlauksella ei ole nykypäivänä mitään juridista merkitystä parisuhteen virallistamisprosessissa. Ihan turhaan vaahtoat ja yrität pönkittää vanhentuneita arvojasi yli tämän tosiasian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas voisin mennä huvikseen kihloihin, kun en koskaan ole ollut. Olen ollut vain kerran naimisissa. Joo on se mahdollista mennä naimisiin ilman kihloja. Sitä kuitenkin joku miettii.
Ei ole mahdollista, mutta on mahdollista olla kihloissa tietämättä olevansa kihloissa. Sen ajan kun sanoit "joo mennään vaan naimisiin" ja kunnes viranomainen sanoi "joo nyt ootte naimisissa" olitte kihloissa
Haluan kuulla tästä lisää. Meilläpäin kihloihin ei voi mennä ilman molempien osapuolten suostumusta.
Kihloissa on kun on suostunut menemään naimisiin, muttei vielä ole naimisissa.
Se on sellainen asia, jolta ei voi välttyä mennessään naimisiin. Väkisinkin olet ollut kihloissa jos menit naimisiin omasta tahdostasi. Sitä sanaa ei ole pakollista ollenkaan käyttää, mutta ei se tuosta vain muuta sanan merkitystä.
Ehkä emme saa suostumustasi puhua kohdallanne kihloista. Ehkä emme saa suostumustasi sanoa, että palstailet. Se ei kuitenkaan vaikuta siihen, että olitte kihloissa ja sinähän palstailet.
Kerrotko vielä siitä, mistä oikeasti kysyin. Eli: Miten voi olla kihloissa tietämättään? Kyllä minulle kihlauksen merkitys on ihan tuttu, mutta sitä en ymmärrä, miten se onnistuu tietämättään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas voisin mennä huvikseen kihloihin, kun en koskaan ole ollut. Olen ollut vain kerran naimisissa. Joo on se mahdollista mennä naimisiin ilman kihloja. Sitä kuitenkin joku miettii.
Ei ole mahdollista, mutta on mahdollista olla kihloissa tietämättä olevansa kihloissa. Sen ajan kun sanoit "joo mennään vaan naimisiin" ja kunnes viranomainen sanoi "joo nyt ootte naimisissa" olitte kihloissa
Haluan kuulla tästä lisää. Meilläpäin kihloihin ei voi mennä ilman molempien osapuolten suostumusta.
Hän tarkoitti kai sitä, että kihlat edeltää automaattisesti naimisiinmenoa, vaikka varsinaista kosintaa ei olisikaan. Jos sovitaan naimisiinmenosta ollaan kihloissa, vaikka tämä tapahtuisi viisi minuuttia ennen maistraattiin astelemista.
Naimisiin ei voi mennä ilman kihlausta.
Oikeassa olet siinä että kihlaus on molempien osapuolien sopimus ja vaatii siten molemmilta suostumuksen.
Ymmärrän apta sinänsä, että olisi hyvä oppia tuntemaan se ihminen jonka kanssa aikoo naimisiin, mutta aina tätä ei tarvita onnelliseen liittoon kuten tämän ketjun esimerkit osoittavat, ja toisaalta aina edes se vuosi pari ei riitä. Ihmiset kun muuttuvat ikääntyessään myös ja kaikki eivät opi koskaan tuntemaan kumppaniaan.
Tuo vuosi pari , viitaten kihlausajan "sopivaan" pituuteen taas lienee perua aikaisemmista kihlajais säännöistä ja laeista, kihlauksella oli nimittäin määrätty kesto.
X