Miksi lapsia ei saa inhota?

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:35"]

Sävyero on aika iso, jos ei pidä jostakin ihmisryhmästä vs. inhoaa jotain ihmisryhmää. En pidä kovin terveenä ihmisiä, jotka vihaavat kissoja, lapsia tai kokoomuslaisia.

[/quote]

Kuka vihaamisesta on mitään puhunut? Minun kielenkäytössäni inhoaminen tarkoittaa voimakasta tunnetta siitä, ettei pidä jostakin. Siis vastine englannin kielen sanalle dislike.     Voi olla, että inhoaminen on liian vahva sana, mutta en ole löytänyt parempaakaan. Minusta "en pidä lapsista" tarkoittaa lähinnä välinpitämätöntä suhtautumista, ja se ei kyllä kuvaa tunteitani. t.ap

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:45"]

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:39"]

Samasta syystä kun on asiatonta inhota vammaisia, sinisilmäisiä, eläkeläisiä, ruskeatukkaisia , 13-vuotiaita, lapsettomia jne. Jokainen ihminen on arvokas omana itsenään ja rasismi iän, sukupuolen, ihonvärin tai muun vastaavan asian vuoksi on merkki henkisestä kypsymättömyydestä.

[/quote]

En minä ole kenenkään arvoa kieltämässä. Varmasti jokaisella lapsella, iilimadolla ja tyhjällä Siwa-kassilla on oma tärkeä roolinsa tässä suuressa maailmankaikkeudessa. Voi myös olla, että jossakin asuu lapsi, joka ei herättäisi minussa inhoa. Toistaiseksi en ole vain sellaista kohdannut, enkä ymmärrettävistä syistä ole kovin innokas etsimään. t.ap

[/quote]

Silti, jos joku julistaisi innolla inhoavansa sinua  tai vaikka äitiäsi pelkän iän vuoksi, kokisit sen luultavasti paitsi typeränä niin jossain määrin loukkaavana. Kokeile jonkinlaista henkistä kasvua? Moraalisi on Kohlbergin asteikolla alle nelivuotiaan tasolla.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:48"]

Vaikuttaa siltä, että inhoat myös naisetta ja synnyttämistä.

[/quote]

Naiseuteenko ei liity mitään muuta kuin lasten tehtailemista? 

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:52"]

Silti, jos joku julistaisi innolla inhoavansa sinua  tai vaikka äitiäsi pelkän iän vuoksi, kokisit sen luultavasti paitsi typeränä niin jossain määrin loukkaavana.

 [/quote]Ensinnäkään en inhoa lapsia heidän ikänsä vaan ominaisuuksiensa vuoksi. Lapset nyt kun sattuvat olemaan aikuisiin verrattuna aika persoonattomia, ja kaikki ilmentävät samoja lajityypillisiä lapsuuden piirteitä. Koiranomistajatkin ovat varmasti sitä mieltä, että heidän karvaturrikkansa on mitä suurimmassa määrin oma yksilönsä, mutta valitettavasti mitkään yksilölliset piirteet eivät poista sitä koiruutta, johon inho kohdistuu.  

Toisekseen jokainen on vapaa tuntemaan minua (tai äitivainaatani) kohtaan mitä tahansa tunteita. Ihmiseen eivät nimittäin lainkaan vaikuta muiden tunteet ja ajatukset vaan ainoastaan hänen omansa. Joka muuta uskoo, on psykologisesti vielä maagisen lapsen ajattelun tasolla. 

Huvittavaa muuten, miten kärkkäästi lapsista pitämättömän tunteita ollaan diagnisoimassa patologisiksi. Ilmeisesti myös koirien, kissojen ja kokoomuslaisten inhoaminen löytyy jostakin tautiluokituksesta? Ajallemme on hyvin tyypillistä, että epämiellyttävät ajatukset halutaan määritellä sairaalloisiksi, vaikka ne olisivat vain epätavallisia. Mitään traumoja ei omasta lapsuudestani löydy, lapset vain ovat minusta yhtä suloisia kuin tarantulat. t.ap

Siksi tietenkin, että lapset ovat osaamattomien vanhempiensa tuotteita. Siis syyntakeettomia.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 20:05"]

 Mitään traumoja ei omasta lapsuudestani löydy, lapset vain ovat minusta yhtä suloisia kuin tarantulat. t.ap

[/quote]

Tuo olisi hauska malliesimerkki itspetoksesta, ellei se olisi niin säälittävää.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 20:07"]

Siksi tietenkin, että lapset ovat osaamattomien vanhempiensa tuotteita. Siis syyntakeettomia.

[/quote]

Heikko selitys. Tämän perusteella emme saisi inhota myöskään tarantelloja, koska eivät nekään ole päättäneet koskaan ryömiä ulos äitinsä munapussista. Muutenkaan en oikein lämpene näille yrityksille yhdistää lasten arvo ja lapsia kohtaan koetut tunteet. Tunteet ovat tunteita, eivät arvolausumia. Totta kai tiedän, että lapsista on paljon iloa vanhemmilleen ja että hämähäkeillä on ekosysteemimme kannalta vielä paljon tätäkin tärkeämpiä tehtäviä. En minä siltikään saa taivuteltua itseäni pitämään niistä. t.ap

Pidä se vaan inhon tasolla, sitten kun menee vakavammaksi niin soita valkotakkisille.

Minä en erikoisemmin pidä lapsista, mutta en inhoakaan. Lapsista tulee aikuisia joskus kuitenkin. Kyllä minä muistan omasta lapsuudestani niitä, jotka tekivät selväksietteivät voi sietää lapsia, ja minä olin sentään kiltti, kehuttu tyttö. En minä aikuisenakaan ole näistä ihmisistä välittänyt. 

Minun mielestäni taas lapset ovat keskenään hyvinkin erilaisia, etenkin jos nyt ihan pikkuvauvoista ja taaperoista ei puhuta. Omituinen käsitys, että kaikki lapset olisivat samalaisia.  Mitähän ap oikein tarkoitat tarkalleen ottaen ja minkä ikäisenä lapsi ei mielestäsi enää ole lapsi (=inhottava)?

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 20:09"]

Tuo olisi hauska malliesimerkki itspetoksesta, ellei se olisi niin säälittävää.

[/quote]

Outo kommentti. Sinullahan ei ole tietoa henkilöhistoriastani eikä siten perusteita esittää arvailuja siitä, mitä  saamatta jääneitä synttäriponeja tai muita psykologisia arpia siihen kuuluu tai on kuulumatta. Jostakin syystä haluat uskotella itsellesi, että lasten inhoamiseen tarvitaan välttämättä psykologisia vaurioita. Ehkä maailmankuvasi pysyy eheämpänä, kun selität näin pois kaikki epämiellyttävät ajatukset? t.ap

Kaikki lapset eivät todellakaan ole esim. julmia, väkivaltaisia tai äänekkäitä (kuten ap avauksessa väittää). Kyllä paljon riippuu lapsen synnynnäisestä temperamentista ja ihan kasvatuksesta ja olosuhteista.   

Omista lapsistani toinen on aina ollut superrauhallinen tutkijatyyppi, toinen taas sosiaalinen ja menevä mutta yhtä lailla tiedonhaluinen.

Ymmärrän ap:ta.

En todellakaan pidä kaikista ihmisistä. Lapsetkin ovat persoonia ja suurin osa saakelin ärsyttäviä. Ei kaikista lapsista voi pyyteettömästi pitää vain siksi että ovat lapsia. Suurin osa on kaukana herttaisesta.

Omasta takaa on kyllä kaksi lasta, jotka ovat vähän laskeneet ärsytyskynnystä.

Saa inhota.

Ei saa inhoa näyttää.

Sama vanhusten, vammaisten, neekereiden jne. kohdalla.

Se pystyykö toimimaan oikein, vaikka tunteekin "halveksuttavasti", on se merkittävä kohta. Epäilen, että ap ei pysty. Vahva vihje siitä, on tulla brassailemaan inhollaan "vauva"-lehden keskustelupalstalle.

On erikoista, ettei pidä jostain tietystä ikäryhmästä eikä osaa nähdä ihmisissä persoonallisia piirteitä. Muutama tämäntyylinen ihminen, jonka olen tavannut, on olleet aika itsekeskeisiä, eikä heillä itsellään ole ollut sisaruksia tai sisarukset ovat olleet huomattavasti vanhempia. Ei siis ehkä ole päässyt syntymään kontakteja lapsiin, joten ne tuntuvat erilaisuudessaan epämiellyttäviltä. Kysehän on lopulta kyvystä sietää erilaisuutta. Tämä on ollut aikoinaan hyve, mutta nykyään on niin individualismia korostava ilmapiiri, että jopa lapsista on tullut häiriötekijöitä.

Hyväksyn minkä tahansa asian inhoajat, olen hyvin suvaitsevainen ennakkoluuloisuudestani huolimatta. Omaa inhoamisasiaa olen kehittänyt parempaan suuntaan iän myötä. Olen löytänyt inhokkiryhmistäni (koirat, kissat, lapset, maahanmuuttajat, tiukat oikeistolaiset jne) hyviä yksiöitä, joiden seurassa viihdyn. Ja uskallan kertoa hienovaraisesti heille (tai omistajilleen tai vanhemmilleen), että pääsääntöisesti kartan ko. ryhmän edustajia. Mielipiteeni on otettu asiallisesti vastaan ja se on jopa lähentänyt minua edellämainittujen kanssa. Ja tehnyt avoimesta, luottamuksellisesta keskustelusta helpompaa. Eräs lapsuudenystäväni inhosi sydämensä kyllyydestä lapsia jo ala-asteella:-D Tasapainoinen ihminen hänestä silti tuli.

 Eräällä ystävälläni on paha epämuodostuma kasvoissa. Sitä ei voi korjata täysin, ja se vaikuttaa ulkonäön lisäksi ilmeisiin. Esimerkiksi hymyily irvistämättä on ajoittain vaikeaa, jolloin hän yksinkertaisesti välttää sitä. Tästä syystä tosi moni on ensinäkemältä pitänyt häntä mm. vastenmielisenä, töykeänä, vammaisena. Tosiasiassa hän on todella herttainen ja fiksu ihminen, jonka aivotoiminnassa ei ole mitään vikaa.

 "En kestä lasten kitinää, julmuutta, väkivaltaisuutta, avuttomuutta, huonoa käyttäytymistä, äänekkyyttä, sottaisuutta, rumuutta ja arvaamattomuutta." Näen tuossa inhossasi lapsia kohtaan paljon samanlaisia piirteitä: inhoat sitä, mitä päällepäin näet, asioita joille lapsi ei voi mitään. Se myös estää sinua näkemästä ne positiiviset piirteet lapsessa, joita et pintapuolisesti voi nähdä.

Joo, olen minäkin tavannut lapsia, jotka ovat (luonnostaan tai oppineet sellaisiksi) inhottavia, itsekkäitä ja ilkeitä pikku p****aisia. Mutta toisin kuin aikuisista, suurin osa lapsista on pohjimmiltaan viattomia, vilpittömiä, suvaitsevia, epäpinnallisia, rakastavia ihmisiä. Kun lapsi sotkee, pitää ääntä tai ei osaa, hän ei tee sitä ilkeyttään, hän tekee niin koska ei kykene muuhun. Mutta kun lapsi halaa ja sanoo rakastavansa sinua, hän sanoo tämän sen kokoluokan tunteella, mihin aikuinen ei kykene.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2013 klo 19:29"]

Minä inhoan useimpia lapsia. En kestä lasten kitinää, julmuutta, väkivaltaisuutta, avuttomuutta, huonoa käyttäytymistä, äänekkyyttä, sottaisuutta, rumuutta ja arvaamattomuutta. En löydä lasten käyttäytymisestä hellyyttäviä piirteitä. Minusta syntymä ei ole ihme (koska kaikki nisäkkäät siihen pystyvät) eikä lapsen hankkiminen ole minkäänlainen saavutus. En halua pidellä vieraiden lapsia, enkä ole mielelläni lasten lähellä.

Silti pidän suuni kiinni ja hymyilen väkinäisesti, koska lapsista on yhteiskunnassamme pakko pitää. Koirista, kissoista, juopoista ja kokoomuslaisista saa olla pitämättä, mutta lapsia inhoava ihminen saa heti hirviön maineen. Älyllisellä tasolla ymmärrän, miksi lapsilla on tällainen erityisasema, mutta kyllähän se turhauttaa, kun itselleni täysin luonnollisten tunteiden ilmaiseminen on mahdotonta muuten kuin anonyymisti internetissä.

Miksi emme voisi sopia, ettei lapsista ole pakko pitää?

[/quote]

Viime viikolla kirjoitit, miksi lapselliset pitävät itseään muita parempina :D

Mutta vastauksena tämänkertaiseen: Saa inhota.

Ihminen joka vihaa lapsia on jotenkin kehittymätön.. vajaa tunneälyltään.