Entä kirjasi viimeinen lause?
Kommentit (14)
Ilma oli harmaa ja kaupan parkkipaikalla neljä autoa.
He avasivat varaston oven, mutta vain varjot tanssivat seinillä.
(tähän hieman taustana se, että kirja kertoisi lapsen kaappauksesta ja etsinnästä. Tutkijat luulivat löytäneensä paikan, jossa lasta pidettiin, mutta kirja loppuisikin tuohon lauseeseen)
Sitten kissa sapelihammaskalakanakeittoa osti. Taivaaseen lenti.
Jo muinaisille roomalaisille oli tapahtunut samoin.
Ajatellen onnellisena kuinka elämä on sittenkin ihanaa, hän käveli epähuomiossa päin punaisia ja jäi rekan alle.
Se kaikki jäi nyt taakse elämässä, nyt on uuden aika.
Postilaatikossa oli Annalle osoitettu kirje. Hän katseli hetken suurten kirjaimien tuttuja koukeroita, repäisi kuoren kahtia ja työnsi kirjeen portin pielessä nököttävään mustaan jätesäkkiin.
Susanna heilautti rinkan selkäänsä ja lähti kävelemään kohti asemaa. Vaikka reppu painoi, hänen askeleensa oli kevyt.
"Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Sen pituinen se."
... tiedäthän.... minä rakastan sinua - aina.
Minulla onkin ihan oikeita loppuja, tässä joitakin:
- Asfaltin läpi puski voikukkia.
- Ja minä viitoin takaisin. En tiedä.
- Taivaiden varjoissa Aurora nauroi/ ja varoen valojen verhot taas aukoi.
-...on kylmä haamun suu.