Voisinpa haastaa ala-asteaikaiset luokkatoverini seksuaalisesta ahdistelusta

Vierailija kirjoitti:

Ja jotkut vielä haikailevat sinne iloiselle 80-luvulle.

Ei tarvitse, kun se 80-luku tuodaan tänne. Eli lapsenmielisiä kourijoita tuodaan tänne.

Suomalaisessa kulttuurissa kouriminen kuuluu lapsuuteen. Eli aikuisten miesten ei ole sopivaa kouria naisia (tai tyttöjä). Onneksi jähmeän patriarkaaiset rakenteet sortuvat ja tänne tuodaan niitä mainittuja kourijoita. Minä olen äänetästänyt, minä olen tilannut.

Onko kukaan teistä koulussa poikien taholta ahdistelluiksi tulluista tavannut kyseisiä tyyppejä aikuisiällä ja ehkä ottanut aihetta puheeksi? Esim. luokkakokouksissa tms.?

Vierailija kirjoitti:

Muistan 90-luvun alusta, että todella vakavillekin teoille saatettiin naureskella. Eräs rinnakkaisluokkalainen tyttö, jolla oli jo ennestään kyseenalainen maine, oli seiskaluokalla (!) joukkoraiskattu kotibileissä. Tapahtuneesta syyllistettiin tätä tyttöä, mitäs on niin helppo ja antaahan se muutenkin kaikille. Häveten tunnustan, että osallistuin naureskeluun ja rumien juttujen levittelyyn itsekin. Kaikissa yhteisöissä oli joku, joka syystä tai toisesta sai "kyläpyörän" maineen ja oli tämän jälkeen vapaata riistaa. Näin jälkikäteen ymmärrän, miten sairasta tuollainen on. Ne teinitytöt, joita kierrätettiin mieheltä toiselle, ovat hakeneet hyväksyntää ja tätä on sitten käytetty törkeästi hyväksi. Ei kukaan nuori tyttö hakeudu satunnaisiin seksisuhteisiin minkään kyltymättömän himon vuoksi, vaan kyse on jostain traumasta tai rajojen asettamisen vaikeudesta.

Tämän kyllä allekirjoitan. Samaa tapahtui meidän kylillä samoihin aikoihin.

Nyt olen 15v ja 19v tyttöjen äiti. Aina tulee kiviä niskaan kun tämän sanon täällä, mutta jos tytöillä on hyvä isä ja turvallinen lapsuus, on aika lailla pienempi todennäköisyys päätyä hakemaan hyväksyntää miehiltä "päätymällä kyläpyöräksi".

Ihan normimenoa 70-80-luvun taitteessa. Pieni kunta kyseessä. Tissikkäät tytöt raahattiin johonkin rappukäytävään ja niiden tissejä hiplattiin ja hinkkailtiin. Monta poikaa - yksi tyttö.

Onneksi ei olisi enää mahdollista.

Olin hyvä koulussa, pienikokoinen, tissitön tyttö ja ”hyvästä perheestä”, joten mut jätettiin rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Kasvatusta nuo nulikat olisivat tarvinneet. Tuin ikäiset ovat itsekin lapsia.

Kyllä niillä ihan himot hyrräs. Ei kannata maalata ala-asteikäisistä pojista mitään "onkipoika reppu selässä" pellavapääkuvaa.

Koska julkinen nöyryytys on näköjään tänä päivänä sallittua netissä niin minä laittaisin nimet ja teot yleiseen jakoon.

Jos ihmisistä saa ottaa kuviakin esim kaupassa yms niin kai noinkin saa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatusta nuo nulikat olisivat tarvinneet. Tuin ikäiset ovat itsekin lapsia.

Kyllä niillä ihan himot hyrräs. Ei kannata maalata ala-asteikäisistä pojista mitään "onkipoika reppu selässä" pellavapääkuvaa.

Samaa mieltä. Oli isukkien Jallut ja Kallet selailtu huolella läpi ja siltä pohjalta sitten tyttöjen kimppuun... :o(

Meillä oli kultaisella lama-ajalla yläasteella myös jonkin verran tuollaista.

Mitään joukkoraiskauksia en nähnyt, mutta ahdistelua ja kähmintää kyllä. Ja tietenkin eriasteista huutelua ja kiusaamista.

Koko laitos, yli 600 oppilasta, oli kyllä kuin häiriintynyt keskitysleiri muutenkin, kiusaamisen korkeakoulu, jonka "mestarit" aikuisena lähes poikkeuksetta siirtyivät narkkauskuvioihin.

Itsekin "tutustuin poikiin" seksuaalisen ahdistelun kautta. Murrosiässä sain yhtäkkiä isot rinnat ja tiimalasivartalon, ja yläaste menikin sitten siinä, että perääni huudeltiin p*rseeni muodoista, minua kosketeltiin luvatta, rintojani kommentoitiin aivan avoimesti eikä siihen kukaan puuttunut, puhelimeeni soiteltiin läähätyspuheluita ja läheteltiin outoja tekstiviestejä, epämääräiset poikajoukot odottelivat minua rakennusten nurkilla ja seurailivat kaupungilla ja kertoivat kuinka pantava olen, kuinka minusta nähdään märkiä unia jne.

Jee jee. Onneksi minulla oli sen verran luonnetta, etten alkanut näitä pelkäämään ja osasin sanoa takaisin, mutta silti tehokkain keino oli täydellinen ignooraaminen.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin "tutustuin poikiin" seksuaalisen ahdistelun kautta. Murrosiässä sain yhtäkkiä isot rinnat ja tiimalasivartalon, ja yläaste menikin sitten siinä, että perääni huudeltiin p*rseeni muodoista, minua kosketeltiin luvatta, rintojani kommentoitiin aivan avoimesti eikä siihen kukaan puuttunut, puhelimeeni soiteltiin läähätyspuheluita ja läheteltiin outoja tekstiviestejä, epämääräiset poikajoukot odottelivat minua rakennusten nurkilla ja seurailivat kaupungilla ja kertoivat kuinka pantava olen, kuinka minusta nähdään märkiä unia jne.

Jee jee. Onneksi minulla oli sen verran luonnetta, etten alkanut näitä pelkäämään ja osasin sanoa takaisin, mutta silti tehokkain keino oli täydellinen ignooraaminen.

Kuulostaa todella ahdistavalta. Toivottavasti  nuo sinuakin kiusanneet imbesillit ovat edestään löytäneet ja kohdanneet vaikeuksia elämässään. Tuollaista seksisävytteistä ahdistelukäytöstä on ihan turha puolustella millään normaalia lähellekään viittaavalla, koska koulussa oli myös paljon poikia, jotka osasivat suhtautua tyttöihin täysin normaalisti ja joilla ei ollut tarvetta käyttäytyä mitenkään moukkamaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Siis missä tuollaista on tapahtunut? Itse kävin kouluni 90-luvulla Jyväskylässä, eikä tuollainen kuulosta yhtään tutulta.

Etelä-Pohjanmaalla on koettu juuri tätä ahdistelua luokkatovereiden taholta.

Viitasaari, Jurvansalon ala-aste, yhdistetyt luokat, 6.luokkalaiset pojat 3.luokkalaisten kimpussa. Missä opettajat välitunneilla?

Miksi samat ahdistelija pojat olivat ne tyttöjen keskuudessa suosituimmat ”pahikset”?

Kuka siis pettää itseään tässä? Tytöt vai pojat?