Mikä on vanhin käytössä oleva vaatteesi?
Itsellä taitaa olla Rukan sadetakki, joka oli jo kotona asuessani, eli yli 20 vuotta vanha.
Kommentit (965)
Yksi pipo taitaa olla lähes 20 vuotta vanha. Kymmenen vuoden takaa löytyy sitten jo enemmänkin, ostan vaatteita hyvin, hyvin, hyvin harvoin.
Pojalla on jotain isänsä 35+ vuotta sitten käyttämiä vaatteita, jotka appivanhemmat ovat kokeneet tarpeelliseksi säilyttää. Vähän toivon, että mies olisi kouluiässä ollut sen verran rymyroope ettei mitään olisi säästynyt ja tämä jäisi nyt tähän, eivät nimittäin ihan ole sillä tavalla trendikkäitä, että raaskisin koukuikäistä pakottaa mummon mieliksi niitä pitämään...
Isoisän karvalakki, ollut käytössä jo ennen talvisotaa ja käytetty myös talvisodassakin.
Teetätin nuorena nahkatakin kun en löytänyt kaupoista haluamaani. Sillä on nyt ikää 29 vuotta ja on edelleen hyvässä käyttökunnossa. On käytössä lähinnä keväisin ja syksyisin.
Rocky-t-paita (1990-luvulta?), jonka etumuksessa lukee "Steak Sandwich". Olen ommellut kaikki saumat uudestaan. Äidin kietaisumekko kotiasuna 1960-luvulta. Friitalan pitkä nahkatakki 1970-luvulta.
13 vuotta vanha Espritin untuvatakki.
Mummoni piisamiturkki. Alkaa olemaan jo eettinen valinta kun kolmas sukupolvi käyttää. Voisi myös pätkäistä tyttärelle jakuksi ja stoolaksi jos hän haluaa. Uutena en ostaisi mutta tää vanha käytetään loppuun asti
Silloisesta SA-intin virallisia varusteita myyvästä liikkeestä ostettu mokkanahkaisilla olka- ja kyynärpääpaikoilla varustettu paksu villapusero.
Ostettu 1993 tai 1994 joten pian tulee 30v täyteen ja laatu on kohdallaan kun tuo näyttää edelleen uudelta vaikka käyttökin on toki ollut aika satunnaista. Vaatii poolopaidan alle tai kutittaa koska on 100% villaa.
Jotenkin kyllä muistelisin että se oli uutena paljon väljempi. Kutistunut varmaan itsestään kaapissa.
Vierailija kirjoitti:
Isän Friitalan ruskea mokkanahkatakki 1970-luvulta. Se on aika painava, ihan hyvännäköinen. Syksyisin käytän.
Minulla on kovimmilla pakkasilla käytössä isän perua oleva kelsiturkki noin 1980-luvun alusta.
Omista vaatteistani vanhimmat käytössä olevat ovat t-paita jossa on kimalteleva tiikerin pää, nahkatakki ja villakangastakki jotka on ostettu kun olin teini-ikäinen 1980-luvun lopulla eli yli 30 vuotta sitten.
30 vuotta sitten kutomani patenttineule villapaita. Silloin ten sen jättipaidaksi, nykyään se on sopiva.
Isoisäni nahkatakit, jotka hän on hankkinut 50-60-luvuilla.
Paitapusero 80-luvulta, ihana pehmeä vaaleanpunainen Stockmannin paitapusero, jonka sain kaverini äidiltä. Lisäksi minulla on 50-luvulta olevat mummoni piikkarit, joita käytän joskus kesäisin, kun haluan hienostella. Sitten minulla on 90-luvun lopulla Lontoosta ostettu nahkatakki, josta en luovu ikinä.
Talvitakkini on 50-luvun lopulta tai 60-luvun alusta, itselläkin tämä kirppislöytö on ollut käytössä jo yli 20 vuotta. Yksi leninki on 40-luvulta, pitäisi parsia koin syömät reiät, että tulisi taas puettua.
Housut vuodelta 2008. Enää ei niin ahkerassa käytössä, mutta aikoinaan oli. Niin hyvät jalassa edelleen, mut kulumaa alkaa olemaan sen verran, ettei parhaimpiin kekkereihin viiti enää laittaa.
Vuonna 2014 ostettu Didriksonin parkatakki. On edelleen kuin uusi enkä koe tarvetta ostaa uutta.
70v.sitten tuli syrjäseuduille avustusvaatetta hienoita perheiltä. Käytetty pitsivillatakki mm. On lämmin. Käytän vieläkin.
Isän nahkatakki. Lienee itseäni vanhempi.
Paljon neuleita 80-luvulta. Ovat 60-luvulla syntyneen äitini vanhoja. Minulta löytyy vielä sopivankokoisia omia paitoja 20 vuoden takaa.
Vierailija kirjoitti:
Isoisäni nahkatakit, jotka hän on hankkinut 50-60-luvuilla.
Nyt olen kateellinen! Varmasti ihanat ja rakkaat takit. Miehelläni on ollut nuorena myös nahkatakki ja se on tallessa (noin 40 vuotta vanha) mutta se on mennyt kummallisen kovaksi.
Taitaa olla 18v vanha Chevalier cortex puku. Ollut ahkerassa käytössä. Suutarin tekemät saappaat vm. -86