onko omien tunteiden ilmaiseminen kielletty lestadiolisuudessa?
Vionola, on tuonut esille pienen siionin ongelmia. Jotka pienellä paikkakunnalla asuvana tunnistan. Vaikka työvuorot ovat " vapaaehtoisia" ne kuitenkin ovat pakollisia. tämä tarkoittaa sitä että jos sanot suoraan ettet voi syystä tai toisesta osallistua nimesi laiteaan mm keittiövuoroon ja sanotaan - no jos nyt kuitenkin yrittäisit ym ym
Kun perhe joutuu mm työelämän takia joustamaan vähän joka päästä vaatii kaikenlaisiin talkoisiin osallistuminen melkoisia järjestelyjä. Tiedän vinolan puhuvan täytytä totta siinä että suviseurajärjestelyt nielevät monen perheen vapaa-ajan siinämäärin tarkasti että äiti jolle usein koko kotirumba jää väsyy. Ja tämä tapahtuu niissä perheissä jossa perheen isä muutenkin on syystä tai toisesta paljon poissa. Ja mm vuorotyö on yksi joka toisaalta antaa perheelle liikkumatilaa mutta myös vähentää sitä sosiaalista aikaa mitä on virkatyötä tekevillä. Vionola kysyy ihan aiheesta kuinka kauan voidaan olla pyytämässä ja pyytämässä " talkoisiin" , silloinkin kun ei enää pyytetttä jaksa.
Siionin talkoot eivät saa johtaa tilanteeseen jossa perhe joutuu niin tiukille että perhe-elämä alkaa kirkistymään. Väsyminen ei lopu siihen kun suviseurat lopppuu.
Sitten on se puoli että kun ja jos katsot että perheen edun mukaista ei ole se että ne vapaat viikonloput joita perheellä on käytetään ry:n talkoisiin vaan siihen että saa olla perheen kanssa. Tätä katsotaan monesti erittäin pahalla. Meidän perheessä kuvio tarkoitaa sitä että jos osallisutuisimme kaikiin meille määrättyihin talkoisiin niin meille ei jäisi vuodessa kuin muutama vapaa viikonloppu. Kun keittiövuorot ja isäntävuorot ja pyhäkoulu ja raamattuluokka ja päiväkerhovuorot ovat kaikki eri viikonloppuina ja mahdollista ei ole että niitä pyöritettäisiin sillon kun mies on töissä viikonloppuna.
Kun suoraan sanot että et osallistu ainakin meidän perheen kohdalla se on katsottu suoraan että meillä ei ole uskon asiat kohdallaan. Se on myös johtanut sosiaaliseen syrjintään ja avoimeen paheksuntaan. Saako näin tehdä vai ei ei ole minun päätettävissä. Ja vaikka heille on tosiasiat kerrottu ei se muuta tilannetta mihinkään. Eli toimintaa on enemmän kun väki jaksaa nurisematta vetää. Ja ne jotka uskaltavat sanoa että eivät tule takoisiin saavat osakseen jatkuvaa kyselyä siitä - miksi et ollut sielä tai täällä.
Kysymys kuuluukin: Saako kielteiset tunteet tuoda esille vai ei?
Omakohtainen kokemus tahtoo olla se että ei saa. Pitää vaan loputtomiin jaksaa ja ymmärtää. Ja jos ei tätä aidosti jaksa vedotaan aina siihen että on joko katkera tai muuten uskon asiat eivät ole kohdallaan. Eikö tässä lähdetä ry:n talkoilla ansaitsemaan paikkaa Jumalan valtakunnassa?
Kommentit (61)
Tuo on siis todella paksua puhetta. TIEDÄN sen varsin hyvin, koska niin monella paikkakunnalla olen asunut. Ja aina pitää tällaisiinkin asioihin suhtautua aina hieman varauksella. Ensinnäkin, jos todella on tuollaista Vionolan Rauhanyhdistyksellä ollut, niin emme ole kukaan kuullut kenenkään muun kyseisen RY:n mielipidettä millä tavoin Vionola on taas kohdellut muita ihmisiä ja miten hän on suhtautunut siellä työvuoroihin yms. Siis toisten ihmisten näkökulma puuttuu kokonaan. Kyllähän täällä jokainen voi vakuuttaa, että minä kyllä tein kaiken oikein, mutta minua vain kohdeltiin väärin.
Jos Vionolalla on samanlainen tyyli ollut Ry:llä kuin hänen tyylinsä on Vauvalehden palstalla, niin en ihmettele minuuttiakaan sitä, miksi on ongelmia ollut.
Silkkiuikku:
mutta minusta on aika ikävää, että alatte naureskella vionolaa provoksi. Sitä hän saattaa ollakin, mutta se ei yhtään vähennä sitä, että joku jossakin kokee ihan oikeasti niin kuin hän kirjoittaa!!On totta, että hän kirjoittaa yleistävään ja provosoivaan sävyyn, mutta entäs sitten? Lyön vaikka vetoa, että hänen (tai hänen provohahmonsa) lailla tuntevia ihmisiä on ympäri Suomen, halusittepa sitä tai ette! Avatkaa silmänne ja uskaltakaa nähdä, ettei kaikki mene kaikilla aina yhtä jouhevasti kuin teidän siionissanne/seurakunnassanne. Kriittisille viesteille naureskelu vain lisää mielikuvaa täydellisyyden illuusiosta, jossa jotkut näyttävät elävän.
Minulla ei ole henk.koht. kokemusta vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta näitä juttuja tapahtuu muuallakin. Aivan vastaavia kommentteja puolin ja toisin olen kuullut oman seurakuntani ihmisiltä. Sekä valittaminen että oman pesän puolustelu menevät överiksi. Siksi katson voivani kommentoida myös tähän ketjuun.
Ei voi erehtyä tuosta kirjoitustyylistä, eikä tavastasi tuoda asioita ilmi... Sinänsä huvittavaa, että täällä kirjoitellaan nimimerkin takana, mutta olen tunnistanut tältä palstalta neljä muutakin naista. :)
mutta näköjään totta, lestadiolaisnaiset-joiden jos keiden luulisi vetävän yhtä köyttä- keskuudessa tärkeintä onkin siis asiallinen kirjoitustyyli(tästä on minulle annettava pisteitä, niin syntinen kuin olenkin)eikä tärkeä, mutta ilmeisen arka keskustelunaihe...on pakko vetää johtopäätös, että kulissin on pysyttävä ehjänä ja siloisena MAAILMAA vastaan =)
Hmm, nainen on näköjään jostain syystä naiselle susi- ehkä kadehditte toisten rohkeutta, jolla he ovat sekä ottaneet elämänsä omiin käsiinsä että kritisoineet voimakkaasti lähinnä vanhojen miesten hallinnoimaa SRK:ta vastaan? Hannu J onkin antanut NAISELLE ohjeet kuinka elää, eli " anna iloiten miehellesi seksiä kun hän sitä pyytää" ja " tiskatut astiat ja puhdas koti ovat miehelle onni" -huolimattako siitä kuinka seuraavan raskauden pelko painaa, tai 15 edellisen lapsen kanssa olisi jo kyllin?
Työssäni näen lestadiolaisnaisia, jotka syövät koko raskautensa ajan Oxepamia, viettävät jopa raskautensa viimeiset viikot mielisairaalassa synnytyspelon vuoksi- synnytyspelon, johon kanavoituu koko hukkaan mennyt elämä! Naisia, joiden miehet ostavat niillä oikeasti sangen isoilla lapsilisärahoilla moottorikelkkoja, ja lapset saavat maitovelliä-hemoglobiinia mitataankin meillä tiheään... Miehiä, joiden kanssa työnteko on mahdotonta, koskapa he eivät " vakaumuksensa vuoksi" hoida ehkäisy- ja aborttiasioita - jolloin ne kaatuvat jonkun muun saman ammatin omaavan hoidettaviksi...RY:n puheenjohtajia, jotka PYRKIVÄt (eivät siis onnistu, sattuneesta syystä) estämään sekä lukioikäisten asiallisen terveyskasvatuksen että paikallisessa marketissa esitettävän maallisen musiikin...lista on ainakin tässä kunnassa loputon =)
Teen täällä paholaisen työtä minkä voin ja ehdin, monta olen jo pelastanut uupumiselta, paljon on vielä jäljellä- kiitos vionola...olet rohkea nainen, suoraselkäinen ja rehellinen!
Missäs kohden sanoit tämän?
vionola:
sanoin että en enää kommentoi teille kun on tollasia kun ksii ym.En nimittäin huomannut sitä, mutta nimimerkki pohtia sanoi sen kyllä tuossa suviseurat-ketjussa sivulla 5...
Tee niitä pentui niin saat sääki ne oikeesti isot lapsilisät! Jos sä olisit oikeesti jonkun sortin ammattilainen, sä tajuisit jo maalaisjärjellä, et ne lapslisät on perseestä siihen verrattuna mitä iso perhe kuluttaa. Mut sähän oot tietty vaan kade, eihän lestojen pitäis saada mitää, eihän?
Sä toivot et lestoilla olis elämä tollasta mitä kirjotat, sit sä oot kade ku näet onnellisia lestoja ympärillä. Just noin. Mä tiiän. Mun naapuris asuu isoja lestaperheitä ja mein yks naapuri on niin pirun kade niille lestoille, et hän kertoo just tollasii juttuja heistä! Ja mistä hän ne tietää? Ei niin mistään. Koska hän on ite kaupan kassal töissä ja naapureiden kans hän ei pysty olee misään tekemisissä. Kyttää kyllä sen minkä ehtii. Niinku säki varmaa teet.
Hauskaa kesää piruntyöläisellekkin.
Vähä niinku raiteiltaan livennyt tää keskustelu...
Mutta sellasta se...ry:n työvuoroista lapsilisiin :) jotain yhteistä???
Puolustan tässä samalla sitä ry:tä missä itse olen jäsenenä, että ihan mukavan sopivasti on ollut työvuoroja.Muutama kerta vuodessa...ei kyllä kovin oo rasitteena ollut.Ja ainaki keittiöllä meillä on ollut aina todella kivaa :) ja itse ainakaan ilman työvuoroja ei ois päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin...niin hidas oon lähtee kaikkiin sisariltoihin ynnä muihin.
Niin...en tiiä oliko tämäkään varsinaisesti aiheesta, mutta ei ainakaan niin paljon poikennu ku noi kaks edellistä.Ihan kiva kun puolustit (muistaakseni numero 30) mutta voisko käyttää hieman asiallisempaa kieltä?! :)
En oo paljoo käyny täällä lueskelemassa juttuja mutta hieman " vauhkoontuneelta" vaikuttaa tuo ap.Miten lie sitten on, provoileeko vai ei..samapa tuo mulle tietenki.
miuku77 taidat syytää vionolaa aiavan syyttä suotta. Minä ainakin tietääkseni olen kirjoittanut ette viitsi käydä täällä kovin syvällisiä keskusteluja mm. nimimerkin ksii takia.
Mitä sitten taas tulee Hallavallan kirjoituksiin niin tiedän itsekkin että kaikissa perheissä raha ei mene siihin mitä tarvittaisiin vaan ihan muuhun sitten tingitään ruuan laadusta kun rahaa ei ole.
Eihän se nyt tavatonta ole. Valitettava totuus on että ne lapset jotka ovat päivähoidossa syövät monipuolisempaa ruokaa kuin ne jotka hoidetaan kotona. Harvalla on aikaa tehdä salaateista alkaen joka päivä kaikkea. Ja itsekkin tiedän että on perheitä joissa päivän pää ruoka on vain se peruna tai makaroni tai riisi ja siihen useimmiten jauhenlihaa tai makkaraa.
En syyttänyt vionolaa, kysyin vain. Kirjoitusten myötä kun olen alkanut miettimään, että mahtaako vionola tosiaan olla provo. Ja voisiko olla, että vionola ja pohtia on sama henkilö? Kenties jopa hallava? Jos tarkoituksena onkin vain mustamaalata vanhoillisia?
Käväisi mielessä, että jos vionola=pohtia ja on unohtanut olleensa kirjautuneena pohtia nimellä sanoessaan asian. En nimittäin löytänyt missään, että hän olisi vionolana sanonut niin, vaikka kirjoittikin, että on sanonut niin. Siksi kysyin.
Ymmärrän, että ongelmia voi olla, mutta kyllä tässä keskustelu on mennyt aika provosoivaksi ja syytteleväksi puolin ja toisin.
Itse asiassa yhdessä aiemmassa ketjussa lähettelin vionolalle terveisiä, että uskoa voi, vaikkei olisikaan vl. Ei mielestäni sekään kovin syyttämistä.
Enkä omaa mainitsemiasia nimerkkejä. Huvittavaa tuommoiset pohdinnat. Lapseni sanoisi niistä , osta elämä....
Onko tosiaan sinusta ihme että jopa kahdella voi olla ko kokemuksia?
Mutta tiedän että tämä on vl yleisin tapa yrittää mitätöidä kriittinen palaute
- leimata keskustelija provoksi. ...
Toiseksi yleisin tapa on sanoa ettei kirjoittaja koskaan ole vl nähnyt.
Kolmas tapa on epäilä toisen uskonelämän olevan sivuraitella.
Tuleeko joskus aika kun vl avoimesti keskustelevat asioita jotka eivät ole positiivisia?
Kai sitä saa ihmetellä, kun vionola sanoo sanoneensa sellaisia, mitä pohtia. Siis lähes samoin sanoin juuri samasta nimimerkistä. Ja minähän kysyin, missä kohti vionola itse on sen sanonut, kun en omalla etsinnällä löytänyt.
En ihmettele, vaikka usealla ihmisellä olisi negatiivisia kokemuksia vanhoillisuudesta. Usealla myös positiivisia. Ja jopa yhdella ja samalla henkilöllä sekä negatiivisia että positiivisia, kun eihän asiat ole mustavalkoisia.
Aikamoisen hyökkääviä vastauksia saan osakseni, kun kysyin, missä kohden vionola on ko asian aiemmin sanonut.
Niin, ja en ole vl.
Tiedän etten ollut merenrannalla suviseurojen aikaan enkä ole missään viestissäni niin väittänyt mutta mutta...
Lueppa viestit uudelleen. Mielipiteeni ovat minun omiani vaikka täälä joku muukin olisi kokenut toisten nimimerkkien tyylin ärsyttäväksi. Oikeastaan ainoa syy kirjoitaa oli se että ne jotka ovat kokeneet tietyt asiat samalla lailla kuin itse ne olen kokenut näkee etteivät ole ajatustensa kanssa yksin.
Saat arpoa nimimerrkejä ihan rauhassa ihan samalla lailla voisin ruveta arpomaan onko sinun tai jonkun muun nimimerkki yhden ja saman ihmisen käytössä kun teidän tyylinne on leimata kaikki nekgatiivinen provoksi? Mielenkiintoa ei minulla ole tähän ?
Onko mustamaalaamista se että tuo asiat julki niinkuin ne on kokenut?
Vaikka väite olisi sinulle vieras se on sille jonka tuntemuksista on kyse subjektiivinen kokemus jota et voi vähättelemällä tehdä olemattomaksi?
Tunteet eivät lakkaa olemasta sillä että leimaat kirjoittajan provoksi.
Mitä hyödyt tälläisestä vähättelystä? Vähättelet toisen tunteita ymmärrätkö tämän?
Vähättelemällä asiat eivät lakkaa olemasta ja ne eivät unohdu hekessä.
Jos leimaat tämän provoksi ilmoitan viestisi asiattomana ylläpidolle koska katson että minulla toisten nimimerkkien epäluuloisuudesta huolimatta on oikeus tuoda julki omat mielipiteeni vaikka ne olisivat lähes identtiset toisen nimimerkin mielipiteitten kanssa.
Lupasin että en kommentoi tänne enää mitään, mutta en voi käsittää miksi pitää yrittää saada kolme neljä kirjoittajaa samaksi , onhan se hieno konsti selittää itselle että onneksi huonon kokemuksen omaavia ei olltutkaan kuin yksi joka on varmaan jotenkin sairas kun tuntee noin...... kaikki kunnia hallava pohtia ym. teitte minulle hienon palveluksen kun kerroitte oman kokemuksenne en siis olekaan yksin (jonka olen kyllä tiennyt kaltaisesti kokevia on satoja) näitten asioiden kanssa.Sillä oli hyvä saada ajatuksilleen tukea. Jotka saivat sitä myös kun kävimme kummipoikaamme katsomassa pyhän aikana. Koin shokin kun menimme perille lapsen äiti hoki yhtä ja samaa lausetta sängyn pohjassa , hän oli niin seonnut että saattelimme hänet illalla sairaalaan. enämpää en asiasta kerro muta olen niin vihainen ja surullinen kun tiedän mikä tuon aiheutti. Että miksi näin..en voi käsittää yksi perhe lisää jossa lapsilla ei ole äitiä pitkään aikaan tällä asialla en hyökkää en sano enämpi sillä olen niin surullinen ja vihainen ja tiedän että asioille pitää tehdä muutakin kuin nettikirjoittelu. Se ei tuota mitään muuta kuin puolustavia hyökkääviä kannanottoja kertokaa nyt hyökkäyksen sijaan mitä itse tekisitte sisarenne auttamiseksi sillä ketään ei ole näkynyt tukemassa häntä ei ennen eikä nyt.
Ensinnäkään en oikeastaan epäile Vionolan aitoutta vaikka noita epäloogisuuksia onkin. Uskon että ihminen ja hänen kokemuksensa ovat aitoja, ehkä olet muutellut yksityiskohtia jottei tunnistettaisi.
Ihmettelen vain hiukan että minä olen niin kamala ettei minun takiani pysty keskustelemaan. Olen vain sanonut oman mielipiteeni ja omia kokemuksiani asioista, missään vaiheessa EN ole kyseenalaistanut Vionolan kokemuksia. Ja olen sen sanonutkin.
Ainut mikä minua on harmittanut, on yleistys.
Niin, ja se, että ei saisi millään tavalla puolustautua kun hyökätään.
Vetäydyn nyt keskustelusta. En tule ymmärretyksi ja saan lokaa niskaani. Kirjoitukseni alkoi yhdella kysymyksellä, jonka jälkeen olen joutunut selittelemään ja puolustautumaan. Yhdellä kysymyksellä! Ilmeisesti te vanhoillisille äkäiset saatte kommentoida mitä vaan, mutta kukaa ei saa olla kanssanne eri mieltä.
Ja edelleenkin, en ole vl, eli oikeastaan hukkaan menee se syyttely, että en kestä tosiasioita yms.
Mutta siunausta kaikille osallistujille! Toivottavasti jokainen löytää itselleen hengellisen kodin ja toivottavasti kerran pääsemme kaikki Taivaan kotiin!
Vionola on tuonut epäkohtia esille siihen sävyyn että kaikki ihmiset tuntevat näin ja että kaikissa siioneissa toimitaan näin. Niin se ei ole! Aivan varmasti lestadiolaisten piiriin mahtuu masennusta, väsymystä, " naisen alistamista" yms. aivan samalla tavalla kuin ei-vl:n piiriin. Todennäköisesti ei kuitenkaan sen enempää näitä ole lestadiolaisilla kuin ei-lestadiolaisilla. Tuntuu tosi kurjalta, Vionola, kun annat ymmärtää että lestadiolaiset miehet alistavat naista ja naiset kaikki tosi väsyneitä. Tai sitten ymmärsin väärin sinun tekstejäsi mutta sellaisen kuvan niistä sai. Omaan tuttavapiiriini ei kuulu yhtään tällaista tapausta, mutta sehän ei ketään kiinnosta koska se ei aiheuta " skandaalia" . Voisit, Vionola, korostaa sitä että jos jossain perheessä mies on " sika" , se ei ole lestadiolaisuuden hengen mukaista vaan se on täysin persoonasta kiinni. Tiedän paljon väsyneitä äitejä naapuristani, joiden miehet eivät osallistu ollenkaan kotitöihin yms ja eivätkä näistä kukaan ole lestadiolainen. Miten tämän sitten selität, vionola?
Toinen, minkä tosi pahasti yleistät, on ry:n työvuoroihin osallistuminen. Kuulostaa todella uskomattomalta, että sinulta on vaadittu jotain leipomisia siinä tilanteessa jossa lapsia oli sairaana ja mies töissä (en nyt tarkkaan muista miten se meni). Mutta mutta... Vionola, sinä olet AIKUINEN ihminen. Sinun olisi ehdottomasti täytynyt kieltäytyä. Jos siitä olisi sinulle joku oikeasti suuttunut, niin tämän ihmisen olisi täytynyt sitä sinulta anteeksi pyytää. Vastaavaa en ole itse missään kokenut enkä kuullut. Toivottavasti tämä on harvinainen poikkeustapaus, mistä Vionola puhui. Itse ajattelen niin että meidän perhe osallistuu täysin omien voimiensa mukaan. Joskus venytämme omaa jaksamistamme ry:n tehtäviä tehdessämme, mutta vain silloin kuin itse olemme siihen valmiita. Osallistumisemme on vapaaehtoista. Ajattelen niin, että koska itse osallistumme toimintaan, on myös meidän kannettava kortemme kekoon, muuten ei sitä toimintaa ole. Mutta koskaan en ole tuollaisiin tilanteisiin joutunut mistä Vionola on puhunut enkä ole kuullut kenenkään kertovan vastaavista. En epäile sitä etteikö ne olisi totta, mutta tuollainen toimintakulttuuri ei ole yleistä eikä missään nimessä hyväksyttävää.
Vielä yksi asia jota ihmettelen...Vionola, miksi et usko että niin monet nauttivat suviseuroista ja muista isoista seuroista? Kuuluuko sinun tuttavapiiriisi vain sellaisia jotka kokevat ne rasitteina? Ihmeelliseltä kyllä tuntuu...! Vionola, sinne ei ole pakko osallistua. Tiedän monta perhettä jotka eivät ole esimerkiksi tänä kesänä suviseuroissa olleet kun eivät jaksaneet lähteä, mutta ei heillä silti ole ollut mitään tarvetta tulla tänne mollaamaan muita ja sanomaan että KUKAAN ei oikeasti halua lähteä suviseuroihin.Esimerkiksi siskoni (5 lasta) jäi perheineen kotiin. Harmittelivat että nyt eivät jaksa lähteä kun vauvakin vielä aika pieni mutta jospa sitten enski kesänä tilanne toinen ja silloin pääsisivät suviseuroihin.
Vionola, olet saanut tosi paljon kohua ja väittelyä tänne aikaan. Voisitko kenties ottaa keskusteluun osaa asiallisesti, pohtia asioita aikuisten tavalla ja jättää lapsellisuudet pois? Silloin olisit itsekin paljon uskottavampi. Nykyinen keskustelutyylisi herättää lähinnä halun huutaa ja räyhätä sinulle, usko pois.
Minä mietin eilen illalla, varmaan luin toista ketjua, mutta kuitenkin, että mistä ihmeestä se johtuu, että tunnen olevani paljon pirteämpi ja jaksavampi äiti kuin nuo naapuruston ei vl äidit yhden ja kahden lapsen kanssa? Vaikka näiden kirjoitusten mukaan MINUN pitäisi olla se rättiväsynyt-masentunut-alistettu äiti, koska olen vl, monen lapsen äiti. Sorry, meni varmaan vähän alkuperäisen aiheen vierestä, mutta kirjoitin nyt tähän tuon.
Ilmeisesti nainen oli sinun ystäväsi, koska oli kummipoikasi äiti? Hienoa että autoit ystäväsi sairaalaan, ilmeisesti olet myös auttanut aiemmin kun olet huomannut oireita, koonnut tukirenkaan auttamaan perhettä, ollut yhteydessä sosiaalitoimeen ja järjestöihin, jakanut vastuuta ystäviesi kanssa, hakenut ammatillista keskusteluapua itsellesikin että jaksat auttaa kriisissä olevaa ystävääsi?
kun kävimme kummipoikaamme katsomassa pyhän aikana. Koin shokin kun menimme perille lapsen äiti hoki yhtä ja samaa lausetta sängyn pohjassa , hän oli niin seonnut että saattelimme hänet illalla sairaalaan. enämpää en asiasta kerro muta olen niin vihainen ja surullinen kun tiedän mikä tuon aiheutti. Että miksi näin..en voi käsittää yksi perhe lisää jossa lapsilla ei ole äitiä pitkään aikaan tällä asialla en hyökkää en sano enämpi sillä olen niin surullinen ja vihainen ja tiedän että asioille pitää tehdä muutakin kuin nettikirjoittelu. Se ei tuota mitään muuta kuin puolustavia hyökkääviä kannanottoja kertokaa nyt hyökkäyksen sijaan mitä itse tekisitte sisarenne auttamiseksi sillä ketään ei ole näkynyt tukemassa häntä ei ennen eikä nyt.
[/quote]
mutta siitä tiedän, että tavallinen rivinjäsen ei saa miettiä omilla aivoilla asioita. Kun eräät johtajat huomaavat, että ovat asiasta samaa mieltä minun kanssa ja asia on lestaadiolaisuuden vastainen, niin siinä vaiheessa yleensä käsketään vaieta asiasta. Tämä periaate,että " tee niinkuin minä sanon, ei niinkuin minä teen" on käytössä jokapaikassa. Tämä koskee myös tunteiden näyttämistä.
Ensinnäkin olen samaa mieltä siinä monien muiden kanssa, että omat tunteet ovat omat tunteet ja niitä ei saisi yleistää. Toisaalta kun kertoo omasta elämästään, niin silloin saa kohdata ihmisiä, jotka ovat kokeneet samoja asioita. Silloin tuntuu hyvältä, että löytyy joku, joka ymmärtää. Mutta täytyy muistaa, että kaikki eivät koe asioita samalla tavalla.
Toinen asia, mikä tuli mieleen on se tarina, missä vionola kertoi yrittäneensä saada erään ihmisen johonkin tapahtumaan mukaan. Minulla heräsi kysymyksiä: Oliko tämä sitä apua, mitä se äiti tarvitsi vai päättikö vionola, että tämän äidin on päästävä juuri siihen tapahtumaan halusipa tämä äiti sitä tai ei? Miksi vionola ei itse jäänyt hoitamaan lapsia ja antanut tämän äidin mennä yksin siihen tapahtumaan? Oliko tämä ainoa kerta, jolloin vionola teki jotain ja hän harmittelee sitä, että tuona yhtenä ainoana kertana ei saanut ketään hoitamaan tämän äidin lapsia vain tuon yhden kerran?
Nämä kysymykset heräsivät siitä, että varsinkin oma sukuni on sellaista, että he mielellään päättävät toisen puolesta, mitä se oikea apu on ja pakottavat toisen ottamaan sen avun, mitä he ovat päättäneet antaa. Oma sukuni on täynnä ateisteja, joten tällä " avunannolla" ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Esimerkiksi jos siskoni päättää, että äiti nauttii teatterimatkasta, niin hän pakottaa äidin teatteriin, vaikka tämä ei ihan oikeasti sinne haluaisi mennä.
Tuosta tarinasta, mitä vionola kertoi kummipoikansa äidistä tuli mieleen eräs ohjelma eräästä elokuvatähdestä. Hän löysi miehensä sängyn päältä istumasta alasti ja tämä mies väitti olevansa Jeesus. Arvata saattaa, että seuraava paikka, minne mies pääsi, oli sairaala. Tälläkään jutulla ei ollut mitään muuta tekemistä uskonnon kanssa kuin, että mies uskoi olevansa Jeesus. Heillä oli kaksi lasta, joten ei voi väittää, että lapsilukukaan olisi miehen väsyttänyt tähän tilanteeseen. Joillakin mieli vain sairastuu, toisilla niin ei käy.
Siitä itsekin olen kyllä paljon auttanut, että suomalaiset eivät paljon auta. Näin on myös seurakunnassa, että ihmiset eivät osaa auttaa toisiaan. Mielestäni se on kuitenkin jotain, mikä on suomalaisessa ajatusmaailmassa erittäin syvällä. Kuten jo kerroin sukuni tavasta " auttaa" , mikä ei ole apua lainkaan, sellaiseen törmää silloin tällöin. Asuinalueellani on alkanut näkyä pientä naapuriapua. Jää alkaa sulaa ainakin täällä päin. Tietysti hienoa olisi, jos seurakunnassa tomisi Paavalin ohje: " Olkaa toinen toisillenne alamaisia."
mutta minusta on aika ikävää, että alatte naureskella vionolaa provoksi. Sitä hän saattaa ollakin, mutta se ei yhtään vähennä sitä, että joku jossakin kokee ihan oikeasti niin kuin hän kirjoittaa!!
On totta, että hän kirjoittaa yleistävään ja provosoivaan sävyyn, mutta entäs sitten? Lyön vaikka vetoa, että hänen (tai hänen provohahmonsa) lailla tuntevia ihmisiä on ympäri Suomen, halusittepa sitä tai ette! Avatkaa silmänne ja uskaltakaa nähdä, ettei kaikki mene kaikilla aina yhtä jouhevasti kuin teidän siionissanne/seurakunnassanne. Kriittisille viesteille naureskelu vain lisää mielikuvaa täydellisyyden illuusiosta, jossa jotkut näyttävät elävän.
Minulla ei ole henk.koht. kokemusta vanhoillislestadiolaisuudesta, mutta näitä juttuja tapahtuu muuallakin. Aivan vastaavia kommentteja puolin ja toisin olen kuullut oman seurakuntani ihmisiltä. Sekä valittaminen että oman pesän puolustelu menevät överiksi. Siksi katson voivani kommentoida myös tähän ketjuun.