Miten tätä lähtee korjaamaan? APUA

Tytöllä pahoja ongelmia? Joku pitkähihainen mekko päälle.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 22:34"]

Tytöllä pahoja ongelmia? Joku pitkähihainen mekko päälle.

[/quote]

niin. Ajattelin tota mut ei oikeen mistään tunnu löytyvän oikeanlaista. 

Ei ne arvet mihkään lähde ikinä. Riippuu toki miten syviä olet haavoista tehnyt, jotkin jäljet jää kuitenkin. Ja ne tosiaan on siinä ihossa aina ellei niille sitten yritä jotakin ihmehoitoja mitä lie <- lähteekö edes niillä?

Eiköhän ensin kannata alkaa korjaamaan mieltä, tosta ei muuten hyvää seuraa... Ystäväni viilteli itseänsä,´vuosia, kun sitten loppu viimeks halusi apua, ei saanut ajoissa ja nyt häntä ei enään ole :( moni jäi häntä kaipaamaan

Hanki ammattiapua hyvä ihminen.

Ota yhteys koulukuraattoriin tai -terveydenhoitajaan.

[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 22:42"]

Ota yhteys koulukuraattoriin tai -terveydenhoitajaan.

[/quote]

mua pelottaa vaan niiden reaktio vaikka en varmaan olisikaan ainoo. 

Pintanaarmuja :D

Kouluterveydenhuolto on ammattilaisia ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Ole kiltti ja hae apua. 

Ihan ensiksi sun pitää kertoa jollekin että viiltelet, terveydenhoitajalle, lääkärille, vanhemmillesi tai jollekin muulle luotettavalle ihmiselle. Sun täytyy saada apua ja sellasta on olemassa sullekin. Mä viiltelin ennen (vuosia, tikkejä jne.), mutta sekin itsetuhoisuuden toteutustapa jäi kun sain hoitoa masennukseeni (lääkitys ja psykoterapia). Kyllä sut otetaan vakavasti, jos joku ei ota niin kerrot jollekin toiselle joka sitten ottaa. Toivottavasti jaksat hakea itsellesi apua, oot arvokas ihminen <3 Eikä arvet tee kenestäkään rumaa.

Voi sinua :'(

Putsaa ne nyt kunnolla ja hanki arpien hoitoon jotain.

Itsekin olen ahdistustani ja huoniontarvettani noin hoitanut. Usko pois että harmittaa 

:/ Kiitos vastauksista..

Kävin tänään terkalla ja sain rokotuksen. Se näki ne muutamat viillot tossa olkapäässä, muttei oikeen sanonut mitään, anto rokotuksen ja sano heipat.. En oikeen tiiä, et miten alottaa sen puheenaiheen.

kirjoita sitten vaikka kirje. mepiform haavanhoitoon auttaa arpien hoitoon. hae apteekista. jos pääsisit terapiaan purkamaan pahaaoloasi ja löytäisit muita kanavia ?

Menet terkkarille ja näytät nuo kuvat tai suoraan omat kätesi. Terkkarin on tiedettävä miten tilanteessa toimia! Tai ota yhteyttä paikkakuntasi nuorten mielenterveystoimistoon/nuorisovastaanotolle.

Pitsihän on nyt muotia, joten hommaat nätin mekon ja siihen päälle pitsiboleron. Tai jos siitä näkyy arvet läpi, niin ihan kunnon jakku.

Tai sitten joku muu harsoinen puku. Itselläni oli ylioppilaspukuna käsityölehdestä ommeltu hyvin yksinkertainen hääpuku, missä oli satiininen alusmekko (sellainen suora spagettiolkaiminen yksinkertainen) ja sen päällä oli organzasta ommeltu pitkähihainen mekko. Tosi kaunis ja ihana oli.

Silikonivoide saattaisi auttaa, tai silikonilaastari. Suomessa laastari vain on uskomattoman kallista, noin ison alueen hoitaminen maksaisi omaisuuden. Kysy sita silikoni-arpivoidetta apteekista, sen pitaisi jopa estaa vaalean arpikudoksen muodostumista. Kannattaisi ehka harkita ulkomailta tilaamista, ebay tms.

Suihkuttele niin usein kun vaan pystyt lampimalla vedella jotta haavat eivat tulehdu ja umpeutuvat nopeammin, alaka tee uusia.

Mene vaan jutteleen koulun terveydenhoitajalle tai sitten vaikkapa terveyskeskukseen lääkärille. Ei sun tarvi välttämättä edes sanoa ensin mitään, näytä vaan nuo käsivartesi. Toivottavasti tarvitsemasi apu lähtee siitä käyntiin. Ja muista, meitä sinua tukevia ihmisiä on tässä maailmassa monen monta, täältäkin löydät nimettömänä meidät aina.

Jos haluat läheisempää keskusteluyhteyttä, tai konkreettisempaa tukea, voit laittaa tänne anonyymin sähköpostiosoitteen ja vastaan sinulle. Tulen vaikka kanssasi sinne terveydenhoitajalle tai lääkärille.

Ei ne ehdi parantua. Mekon päälle pitkähihainen bolero, niin minä aikoinani tein tuossa tilanteessa.

Ja turha kenenkään jeesustella että miksi viilsit. Ei sitä hommaa järjellä ja logiikalla tehdä vaan pahasta olosta.

Yritä hakea apua. Luulen että ammattilaiset ovat nähneet sen verran paljon ettei sinua tuomita. Soita johonkin auttavan puhelimeen. Koulun terveydenhuollon kautta en ehkä lähtisi apua hakemaan, eivät välttämättä ole tällaiseen asian tottuneet ja sieltä sitten saattaa tulla sitä tuomitsemista.

Ja huomaathan, että täälläkin on näköjään monta ex-viiltelijää ja he antavat ihan järkeviä neuvoja. Opetus on, että tuostakin tilanteesta selviää ja elämä ON edessä. Minä suosittelen kanssa nyt, että menisit lääkäriin tms. sieltä saat apua tuohon ihoasiaan ja psykologilta mielenasiaan. Voi sinua tyttökulta, kasvaminen ei ole aina helppoa. Voisitko puhua asiasta äidillesi?

Hän tietysti ensin säikähtää ja varmaan suuttuu, se on luonnollinen reaktio, mutta äidin tehtävä on tukea ja auttaa lastaan.

Minäkin näyttäisin terkalle nuo kädet, häneltä varmaan saisit hoitovinkkejäkin. Melkein vaan näyttää niin pahalta että mietin oisko sun pitänyt ihanlääkäriin lähteä? Saisit kunnon voiteet ja siteet haavoihin. Ja juttele jollekin aikuiselle johon luotat!

Vaikka kuulostaa ehkä aikuisten lässytykseltä niin se ON täysin totta että ikä helpottaa! Muistan aivan hyvin kuinka nuorena kaikki vastoinkäymiset ja tuska tuntuivat potenssiin 1000 verrattuna nykyhetkeen. Nyt osaa  ottaa lunkimmin, mikään asia ei tunnu niin lopulliselta ja paha olo menee nopeammin ohi. Yritä muistaa että moni on ollut ennen sua samassa jamassa. Elämä oikeesti helpottuu kun ikää tulee, muutaman vuoden päästä sulla on asiat jo varmasti toisin! Älä tuhoa ainutkertaista elämääsi, sulla on edessä vaikka mitä mahtavaa vielä!