Kätilöt: missä avautumisen vaiheessa olisi ideaaleinta tulla sairaalaan?
Jos siis kivun suhteen pystyisi olemaan kotona vaikka ponnistusvaiheeseen asti.
Jos joku muukin kuin kätilö tietää vastauksen tähän, olisi kiinnostava kuulla. Itse tulin sairaalaan vasta ponnistusvaiheessa ja tämä oli ilmeisesti liian myöhään, kun olin ponnistanut jo kotona ja matkalla "väärin" ja kun saavuin sairaalaan, ei enää ollut voimia ponnistaa... Yritin tosin tulla jo 4 tuntia aikaisemmin, mutta tällöin minut lähetettiin takaisin kotiin, koska olin vasta sormelle auki.
Kommentit (26)
Sitten kun se on helvettiä, olisi hyvä jo olla sairaalassa.
t: ei-kätilö, mutta nopea synnyttäjä
Minä kävin synnytyssairaalassa arvuuttelemassa synnytyksen alkua parikin kertaa ennen kuin vasta kolmannella kerralla sanoivat, että nyt voin jäädä sisään, kun olen 3 cm auki. Minulla oli siis kivuliaista supistuksia monena päivänä/yönä enemmän tai vähemmän, mutta synnytys ei kuitenkaan käynnissä. Onneksi synnytyssairaala oli muutaman kilometrin päässä, vaikka taksilla kruisailu edestakaisin tuli maksamaan kaikki kerrat yhteensä laskettuna noin satasen verran.
kysymys ap:lle, miksi ihmeessä ponnistelit ennen kuin olit sairaalassa?
Minä menin, kun olin 5 cm auki. Olin jo aiemmin käynyt lapsivesien tihkumisen takia, mutta silloin olin vasta sormelle auki, ja pääsin kotiin odottelemaan. Taisi mennä jotain 8 h ennen kuin menin uudestaan. Ja olin siis ensisynnyttäjä.
Ilmeisesti ihan hyvään aikaan menin, sillä pääsin heti käyrien jälkeen saliin, ja sain hyvät kivunlievitykset, kun kivut alkoivat olla jo aivan järkyttäviä.
Sinä olet ilmeisesti tavallista nopeampi avautumaan, joten ensi kertaa varten sitten tiedät, että ei kannata liian pitkään odotella kotona.
Omasta mielestäni menin aika sopivassa vaiheessa. Perille pääsin ajoissa, mutta en joutunut odottelemaan saliin pääsyä
Minut tutki ensin kätilöopiskelija, joka sanoi että olen auki 8cm. Ohjaava kättilö ei uskonut koska olin ensisynnyttäjä. Hän tarkasti tilanteen ja sitten mut jo passitettiin suoraan saliin. Suihkusa kävin koton ennen lähtöä, oli sen verran tuskainhikinen olo. WC:hen eivät meinanneet minua enää päästää, mutta pakko oli mennä.
Supistukset olivat kestäneet 7h. Viimeiset kolme tuntia olivatkin jo aika haastavia ja hikisiä. Viimeisen parin sentin avautumiseen meni vielä 3h sairaalassa.
En ole kätilö, mutta sanoisin, että 4 cm pitäisi olla auki.
Perustelut:
-esikoisen kanssa meni lapsivedet ja minut otettiin sisään, muttei synnytyssaliin vaan sinne "hautomoon" odottamaan. Vuorokauden odottelin, ja mittailtiin kunnes joku totesi, että nyt on auki 4 cm, saa lähteä synnytyssalin puolelle. Ja niin minut kärrättiin pois sieltä osastolta.
-kuopusta synnyttäessä alkoi kotona yhtäkkiä karmeat supistuskivut. Sairaalasta kehotettiin odottelemaan rauhassa pari tuntia, mutta päätin, etten pysty tähän, sairaalaan on päästävä jos ei muun niin kipulääkityksen toivossa. Tultiin sairaalaan, siellä todettiin, että nyt on 4 cm auki, jäät tänne synnytyssaliin, nyt se alkaa.
Minulla ei kauheita supistuksia ole ollut kummallakaan kertaa jos siihen asti että elämä menee helvetiksi olisin odottanut olis molemmat syntyneet kotipihalle, silloin ponnistettiin ja se oli siinä.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 01:06"]
Minulla ei kauheita supistuksia ole ollut kummallakaan kertaa jos siihen asti että elämä menee helvetiksi olisin odottanut olis molemmat syntyneet kotipihalle, silloin ponnistettiin ja se oli siinä.
[/quote]
Sama täällä kahden viimeisimmän kohdalla. Onneksi viimeisestä meni lapsivedet, joten ehdin hyvin sairaalaan :)
Minut on aina otettu sairaalaan kun olen ollut vähintään 4cm auki tai lapsivedet menneet.
Toisen lapseni aikaan olin vain 3cm auki sairaalaan mennessä, kipuja ei pahemmin ollut. Sovittiin kuitenkin että katsotaan tunnin päästä uudelleen ettei tarvitse moneen kertaa väliä ajaa sairaalaan. Onneksi siinä ajassa paikat aukesivat lisää ja ottivat saliin :)
Eli siis 4 senttiä vähintään olis hyvä olla avautunut, entä milloin olisi viimeisin hetki tulla sairaalaan, jotta synnytys on vauvan kannalta vielä turvallinen?
Ja vastaus kysymykseen, miksi aloin ponnistaa ennen kuin olin sairaalassa: se auttoi kipuun, en ymmärtänyt (ensisynnyttäjänä) että siitä on haittaa. Missään ei ollut kerrottu ettei ponnistamista saa aloittaa kotona. Enkä oikein olisi pystynyt sitä estämäänkään, tarve oli niin kova.
ap
Vaikea kysymys, kun jokaisella synnytys etenee omaan tahtiinsa, ja usein vielä samalla synnyttäjälläkin kestää eri ajan. Mulla 3 synnytystä menneet tavallaan oppikirjanomaisesti, aika on aina puolittunut. Eka kesti n. 24h, toka 10h ja kolmas 5h.
Kahdesta ekasta olin sairaalassa useamman tunnin, sillä avautuminen oli niin hidasta ja olin hirveissä tuskissa. Viimeisessä taas olin sairaalassa vain puoli tuntia, josta 15min meni ponnistamiseen. Se oli mielestäni paras "ajoitus", sillä parhaiten saan supistuskipuja helpotettua kotona, en sairaalassa sänkyyn sidottuna piuhoissa.
Toki sitten kun avautuminen on hidasta, ei kipuja jaksa kovin kauaa ja kaipaa jo puudutetta tms.
Pitkän matka päästä on tosin hankala ajoittaa tuota sairaalaan menoa, kun eihän sitä itse tiedä missä vaiheessa on! Ikäväähän se olisi jos autoon synnyttäisi..
Voi ap, etkö ollut sattunut mistään lukemaan, että ponnistaa ei saisi ennen kuin kohdunsuu täysin auki? (Toki tästä jotain poikkeuksia, mutta täysillä ei saa ponnistaa esim. 8cm:ssä)
Ei näihin oo tosiaan oikeita vastauksia, toisilla on karmat kivut jo eka senteissä, toisilla menee koko avautumisvaihe pienillä kivuilla eikä ole tarvetta mennä sairaalaan liian aikaisin.
Odotatko nyt toista?
En odota toista vielä, mietiskelen vaan muuten synnytystä.
Suoraan sanottuna en ymmärtänyt mitään synnyttämisestä. Olin lukenut opukset, ei vain oikein ollut iskostunut päähän ettei ponnistaa saisi. En ymmärtänyt että synnytys oli edennyt niin pitkälle, oli vaan kauheat kivut, joihin ponnistaminen auttoi. Joka supistuksella tuli ponnistaessa jotain ulos (kakkaa/limatulppaa...) joten kuvittelin asian olevan OK (olin lukenut, että suoli tyhjenee ennen tynnytystä jne). Olin ihan äimän käkenä kun tulin sairaalaan ja kätilö sanoi, että olen 10 cm auki ja voin alkaa ponnistaa. En jotenkin saanut siinä sanottua, että olen itse asiassa jo ponnistanutkin varmaan tunnin...
Luulin ennen tota kätilön tutkimusta, että olin avautunut ehkä pari senttiä, kun se edellinen kätilö (joka lähetti mut kotiin), sai mut uskomaan, että ensisynnyttäjä avautuu todella hitaasti.
ap
Menkää vaan ajoissa synnyttämään. Mulle on kahdesti sanottu puhelimessa, että ei mitään kiirettä. Toisella kerralla oli jopa lapsivesi mennyt. Sairaalaan olen mennyt niin, että pää jo tulossa. Eikä ole sanottu, että liian myöhään tulin. Kun itsehän estelivät. Terkut vaan nimeltä mainitsemattomaan sairaalaan...
Minulle annettiin ohjeeksi, että kun supistukset tulevat 5 min välein...vai mikä se aika nyt olikaan...Mutta eikö se noin ohjeisteta?
Kun menin ohjeen mukaan, ottivat sisälle ja homma alkoi pyöriä bueno. Olin ensisynnyttäjä tuolloin.
Jos on ponnistamisen tarvetta, niin pitäisi jo olla sairaalassa. Ei pahalla AP, mutta yleensä synnyttäjät tietää kyllä, ettei itsekseen ponnistella, eli ei ole mikään yleinen harhaluulo. Synnyttäjän ei tarvitse tietää yhtään, miten monta senttiä on auki, vaan seurailee supistuksia ja omaa kipuaan. Ensisynnyttäjä voi yleensä olla pidempään kotona, kuin uudelleen synnyttäjä. Tällöin otetaan myös edellinen synnytys huomioon ja ohjataan nopeita synnyttäjiä aikaisemmin sairaalaan. Kun ei enää kestä kotona tai rupeaa pelottamaan on hyvä tulla sairaalaan. Ja aina saa ja pitää soittaa ja kysyä. Senttejähän sä et voi millään tietää, joten sen pohtiminen on turhaa.
ööö...mistä sen itse tietää paljonko auki...että sen perusteella osaa mennä oikeaan aikaan...miestkö sen tarkasta...eikö enää lasketa supistuksen välejä ja kestoja ja sen perusteella sitten mennään...
No miten olisin voinut kipua ja supistuksia seurailemalla tietää, milloin pitää lähteä, jos supistukset tuli koko ajan 5 min välein (jo silloin, kun menin ekan kerran sairaalaan ja olin vasta sormelle auki ja lähetettiin kotiin), ja kivun määrästä en voinut ensisynnyttäjänä tietää, kun kokemusta ei ollut. Jo silloin kun ekan kerran menin, oli kivut aika kovat ja rukoilin kätilöltä kipulääkettä, kotona sitten edelleen pahenivat, mutta yritin hoitaa niitä lämpimällä suihkulla jne kuten kätilö oli neuvonut... yhtäkkiä pahenivat vielä entisestään ihan helvetillisiksi (samaan aikaan kun ponnistuksen tarve tuli), ja silloin lähdinkin aika pian sairaalaan, mutta matkalla meni 40 min (ruuhka-aika). Luulin todellakin, että avautuminen on vielä alkutekijöissään ja ponnistaminen tuntui kakkahädältä, joten oletin (ainakin aluksi), että suoli vaan tyhjenee ennen synnytystä, tämän olin lukenut jostain. Loppuvaiheessa en enää tiedä mitä ajattelin, olin niin sekaisin kivusta.
Jos olisin kuunnellut omia tuntemuksiani, olisin ehkä ymmärtänyt avautuvani hurjaa vauhtia ja synnytyksen olevan jo ponnistusvaiheessa, mutta päässäni kaikuivat vain kätilön sanat ja vakuuttelu siitä, että ensisynnyttäjällä avautuminen voi kestää jopa vuorokauden, ja joka tapauksessa pitkään. Arvatkaa vaan olenko soimannut itseäni tästä ja miettinyt, mitä haittaa olen aiheuttanut tuolla aikaisella ponnistamisella!
ap
Meitä synnyttäjiä on niin moneen lähtöön ja niin on kätilöitäkin. Minulla onnistui hyvin sen kätilön ohjeistuksen mukaan. Ja tosiaan antoi opastukseksi sen ajan kuinka nopeasti supistukset ilmenevät/min.
Kukaan ei koskaan puhunut minulle mitään mistään senteistä, joita olisi pitänyt mitata. En olisi varmaan edes osannut tehdä sitä.
En ajatellutkaan itse tarkastaa senttejä, mietin vaan teoriatasolla, mikä olisi ideaalein avautumisen hetki. Olen jälkeenpäin miettinyt aika paljon tota synnytystäni, ja jos nyt synnyttäisin uudelleen, osaisin tuolla kokemuksella ehkä jotenkin arvioida, missä avautumisvaiheessa milloinkin olen...
ap
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 10:23"]
Meitä synnyttäjiä on niin moneen lähtöön ja niin on kätilöitäkin. Minulla onnistui hyvin sen kätilön ohjeistuksen mukaan. Ja tosiaan antoi opastukseksi sen ajan kuinka nopeasti supistukset ilmenevät/min.
Kukaan ei koskaan puhunut minulle mitään mistään senteistä, joita olisi pitänyt mitata. En olisi varmaan edes osannut tehdä sitä.
[/quote]
Mies voi mitata tilanteen vaikka ihan metrimitalla tai kulmaraudalla!
No ei. Ohjeet annetaan supistusten tiheyden mukaan tai kivun mukaan. Näitä voi synnyttäjä itse tarkkailla.
No tätäpä olen itsekin ihmetellyt. Esikoista odottaessani minulle sanottiin, että kun supistukset alkavat, niin mitään suurempaa hoppua sairaalaan ei heti ole, vaan kotona voi rauhassa odotella parisen tuntia.
No, supistukset alkoivat ja olivat ihan helvetilliset. Mietin, että jos tää on tällaistä niin ei morjens, en ikinä selviä. Odotin sen kaks tuntia ja lähdin sitten synnärille. Siellä sitten toruttiin, että miksi tuun näin myöhään, kohtu auki jo 10cm. MIstä ihmeestä sen siis voi tietää että milloin on oikea hetki?