Jaaha. Mies ei kuulemma tykkää mun tekemästä ruoasta.
On kuulemma mautonta, paakkuista (mm. perunamuusi) ja muutenkin vasemmalla kädellä tehtyä. Ihmeesti vain silti maistuu joka päivä, mies tekee meillä ruoan ehkä kerran kahdessa viikossa. Kuulemma pitäisi jaksaa oikein paneutua ruoanlaittoon. Ikävä vain mulla ei ole oikein mahdollisuutta pilkkoa jotain sipulia puolta tuntia, kun on tässä vauva ja koti hoidettavana. Että ottaa päähän, eipähän tarvi enää syödä mun sapuskoja, tehköön omansa ja käyttäköön siihen vaikka viisi tuntia joka päivä.
Ja joo teen ihan normaalia kotiruokaa. Mies tykkää mausteisemmasta kuin minä, mutta en minäkään mielestäni mautonta tee ja sopiihan sitä itse maustaa omalle lautaselle. Raivostuttavaa!
Kommentit (41)
Onhan se eri asia maustaa makaronilaatikkoa lautasella kuin syödä mausteista, vaikkapa intialaista, ruokaa.
No ainakin olet oivaltanut jotain. Tehköön itse.
Anna miehen ottaa päävastuu ruuanlaitosta ja kaupassa käynnistä. Päävastuulla tarkoitan että mies tekee aamiaiset, päivälliset ja iltapalat sekä viikonloppujen kaikki ruuat. Sinä voit osallistua tekemällä itsellesi ja lapselle lounaan kun mies on töissä. Mies voi hoitaa kauppaostokset sujuvasti työmatkan ohessa.
Olette sen jälkeen molemmat tyytyväisiä.
Hyvä ratkaisu että mies tekee. Minä en tykkää miehen tekemästä ruuasta, joten teen aina ruuan itse.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 11:27"]
Anna miehen ottaa päävastuu ruuanlaitosta ja kaupassa käynnistä. Päävastuulla tarkoitan että mies tekee aamiaiset, päivälliset ja iltapalat sekä viikonloppujen kaikki ruuat. Sinä voit osallistua tekemällä itsellesi ja lapselle lounaan kun mies on töissä. Mies voi hoitaa kauppaostokset sujuvasti työmatkan ohessa.
Olette sen jälkeen molemmat tyytyväisiä.
[/quote]
Joo, siis meillä syödään muutenkin yhteisenä ruokana yleensä vain se päivällinen tai muu "kunnon" ruoka. Joskus iltapalaa. Mies tosiaan saa tästä lähin tehdä itse safkansa.
Olkoon vain lapsellista, mutta jumalauta jos joku tekee sulle käytännössä päivittäin ruoan nenän eteen, niin ei siitä valiteta ainakaan tällä tavalla. Asiallisestikin voi sanoa, että mä tykkäisin jos laittaisit vaikka ensi kerralla tätä tai tätä. Ei niin, että nillitetään sipulinpalojen koosta ja perunamuusin mahdollisista paakuista.
Meillä saa tehdä ruokaa ihan oman maun mukaan tai kiittää kauniisti kun joku muu tekee, valituksia ei oteta vastaan, aina kun ei voi onnistua ja jos joka päivä joutuu ruokaa tekemään muun työn lisäksi, ei sitä jaksa panostaa kuin vasemmalla kädellä. Tämän olen tehnyt selväksi lapsillekin, saati aikuiselle miehelle.
Moititko miestäsi ensin jostain? Kuulostaa miehiseltä vastareaktiolta.
Öh, sipulin pilkkomiseen ei tarvitse paneutua puoltatuntia? :O
Kyllä sitä hyvin ehtii yhden vauvan hoitamaan, tekemään kotityöt sekä sen ruoan ilman, että paneutuu pilkkomaan sipulia puolituntia :D
Saatavana on sipulileikkureita, jos ei viitsi veitsellä leikata.
Eikä hyvän tai maistuvan ruuan tekeminen kauempaa aika vie kuin mauttoman valmistaminen. Jotkut vaan ei osaa kokata.
Eihän tuo nyt mitään. Minä tein vasta uudelle tuttavuudelleni juhlaillallisen ravuista ja jälkkärinä ihan itse alusta asti tehtyä suklaamussea. Olin kysynyt käykö ja kuulemma käy. Olen tehnyt usein ruokaa useille vieraille ja osaan oikeasti tehdä hyvin maukasta ruokaa. Ikinä kukaan ei ole haukkunut tai jättänyt syömättä, päinvastoin hakenut monta kertaa lisää. Parhaimmilaan olen valmistanut ruokaa 30:lle ihmiselle kerralla ja hyvin maistui.
Uusi tuttavuus, aikuinen mies, söi hieman ja ilme meni kummaksi. Sitten totesi, ettei ole hänen ruokaansa. Jälkkäristä tykkäsi, mutta sellaisen kolmen desin annoksen jätti syömättä loppuun asti eli noin desi jäi ja oli kuitenkin syömään tulossa eli ei ollut täynnä tullessaan. Revipä siitä!
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 12:12"]
Saatavana on sipulileikkureita, jos ei viitsi veitsellä leikata.
Eikä hyvän tai maistuvan ruuan tekeminen kauempaa aika vie kuin mauttoman valmistaminen. Jotkut vaan ei osaa kokata.
[/quote]
Tämä ap:n esittämä tilanne vaan ei ole ihan rakentavin mahdollinen ap:n mahdollisten puutteiden parantamiseksi. Ja sitten on myös eroja makumieltymyksissä. Voi olla että ap ei tykkää miehen makujen mukaisesta ruuasta.
Eli jos on täysipäiväisenä kotona, niin ei ehdi hoitamaan 1 (yksi) lasta, hoitamaan kotia (miten iso sekin sitten on täytyy puhua jo ~300 neliöstä), sekä laittamaan ruokaa. Kuulostaa hyvältä, ja jos olet huono tekemään ruokaa niin siinäkin voi kehittyä eikä heti suuttua (vaikka luulisi että ruoan laitto onnistuu jos sitä kotona on ollut aikaa tehdä jo ties kuinka kauan). Ei tarvitse heti suuttua, ja alkaa latelemaan pöytään kaikkea että "mies tekee kaiken tästä lähtien". En tiedä miten rankkoja ne kotityöt sitten on kun täälläkin päivällä vain kirjoittelet. +sipulin pilkkomiseen on monia laitteita, jotka tekevät sen noin ~5 sekuntissa. Ostat vain valmisruokia niin jää enemmän aikaa foorumilla istumiseen!
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 12:18"]
Eli jos on täysipäiväisenä kotona, niin ei ehdi hoitamaan 1 (yksi) lasta, hoitamaan kotia (miten iso sekin sitten on täytyy puhua jo ~300 neliöstä), sekä laittamaan ruokaa. Kuulostaa hyvältä, ja jos olet huono tekemään ruokaa niin siinäkin voi kehittyä eikä heti suuttua (vaikka luulisi että ruoan laitto onnistuu jos sitä kotona on ollut aikaa tehdä jo ties kuinka kauan). Ei tarvitse heti suuttua, ja alkaa latelemaan pöytään kaikkea että "mies tekee kaiken tästä lähtien". En tiedä miten rankkoja ne kotityöt sitten on kun täälläkin päivällä vain kirjoittelet. +sipulin pilkkomiseen on monia laitteita, jotka tekevät sen noin ~5 sekuntissa. Ostat vain valmisruokia niin jää enemmän aikaa foorumilla istumiseen!
[/quote]
Totta, jotkut meistä onnistuu tekemään kotityöt, hoitamaan useammankin lapsen ja tekemään ruokaa. Joiltakin tämä ei vaan onnistu, kun foorumilla on pakko olla monta tuntia päivässä.
Perunamuussissa kuuluu olla kokkareita, ja paljon. Sellasesta vellimuussista ei nauti kukaan.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 12:15"]
Eihän tuo nyt mitään. Minä tein vasta uudelle tuttavuudelleni juhlaillallisen ravuista ja jälkkärinä ihan itse alusta asti tehtyä suklaamussea. Olin kysynyt käykö ja kuulemma käy. Olen tehnyt usein ruokaa useille vieraille ja osaan oikeasti tehdä hyvin maukasta ruokaa. Ikinä kukaan ei ole haukkunut tai jättänyt syömättä, päinvastoin hakenut monta kertaa lisää. Parhaimmilaan olen valmistanut ruokaa 30:lle ihmiselle kerralla ja hyvin maistui.
Uusi tuttavuus, aikuinen mies, söi hieman ja ilme meni kummaksi. Sitten totesi, ettei ole hänen ruokaansa. Jälkkäristä tykkäsi, mutta sellaisen kolmen desin annoksen jätti syömättä loppuun asti eli noin desi jäi ja oli kuitenkin syömään tulossa eli ei ollut täynnä tullessaan. Revipä siitä!
[/quote]
Alanpa repiä. Olen keittiömestari ja en koskaan uudelle tuttavuudelle tarjoaisi äyriäisiä sillä ne ovat monelle vieraita. Varmistaisin asian kysymällä pitääkö äyriäisistä.
Jälkiruoka-annoksen koko on ollut liian suuri, 3 dl suklaamoussea on kelle tahansa normaaleja ruoka-annoksia syövälle kohtuuttoman suuri. Annoskoko max 1,5 dl. Suklaamousse on makeaa ja enemmänkin naisten kuin miesten makuun.
Ehkä halusit näyttää että osaat valmistaa nämä ruokalajit miettimättä kenelle ja kuinka paljon tarjoat. Jos vieras ei pystynyt syömään pääruokaa ei voi olettaa että mättää jättiannoksen makeaa nälkäänsä.
Lähinnä säälittävä tämä yrityksesi vaikuttaa ruoalla.
Ei herranen aika 3dl jotain äklömakeaa suklaamoussea, itse olisin todennäköisesti valehdellut että olen allerginen tai muuta vastaavaa ettei olisi tarvinnut koskea siihen.
Ymmärrän sua. Minullakin on välillä motivaatio ruoanlaitossa hukassa, osin sen takia että mieheni on niin gourmet-herkkusuu... Ei hän juuri koskaan kritisoi ruokaani, mutta todella harvoin kehuukaan. Kuulemma Helsingin Savoyssa saa parhaan ruoan Suomessa, vaikkei hän tietenkään kaikissa huippupaikoissa ole käynyt...blaah.
Ruoat on niin erilaisia, suomalainen perinneruoka on melko mautonta, mutta se nyt vaan kuuluu tyyliin. Mielestäni kunnon karjalanpaisti hirvenlihalla on yksi parhaista suomiherkuista, muttei se nyt varsinaisesti arkiruokaa ole. Ruskea jauhelihakastike on myös ihanaa perunan ja suolakurkkuviipaleiden kera... Tykkään myös ulkomaisista ruoista, muttei niitä voi verrata, molemmille on paikkansa ja aikansa.
Ei sitä tarvitse ottaa niin henkilökohtaisesti jos toinen mainitsee jostain jutusta jonka voisi tehdä toisin. Toki se ruoan arvostelu on vaikea sanoa niin ystävällisesti ettei siitä itsekään vetäisi hernettä nenukkaan.
Mä teen niin, että välillä ostamme eineksiä, välillä teen vaikkapa jotain lihakastiketta isoja määriä jonka pakastan käyttöannoksiin, ja lähinnä viikonloppuna teemme ruokaa vain yhdeksi kerraksi. Ruoanlaitonkin voi ottaa sellaisena mielenkiintoisena haasteena. sitä perus kalakeittoakin voi hioa ja kehittää niin että siitä saa mieleisensä. Joskus arki on pakkopullaa, joskus sitä voi innostua ihan tavallisen asian tekemisestäkin.
Koita puhua rauhallisesti ja loukkaantumatta miehesi kanssa, sano että sun ruoanlaittointo menee tuollaisesta kritiikistä, vaikka mies ihan oikeassa olisikin...
Harmi jos et osaa tehdä paakutonta perunamuusia. Ota opiksesi ja kehity tässä asiassa äläkä ala mököttää.
Perunamuusin teko on helppoa ja siitä saa paakuttoman näin
- keitä perunat hieman ylikypsiksi ja kaada keitinvesi pois
- survo perunat survimella
- lisää joukkoon voita ja vatkaa sähkövatkaimella
- lisää suola ja maito ja vatkaa tasaiseksi
Moni kiirehtii lisäämään maidon liian varhain ja saa paakkuista muusia.
Ajattele positiivisesti ja yllätä miehesi valmistamalla täysin sileä muusi. Jos et tuolla ohjeella onnistu niin hanki sosemylly jonka läpi laitat perunat. Lisää voi, suola ja maito ja vatkaa kuohkeaksi.
Sipulia voi leikellä moneen tapaan, et kertonut mihin niitä käytit. Pienen teholeikkurin hankkimista suosittelen niin säästyt pilkkomisen vaivalta.
Jos mies valittaa sipulista pyydä pilkkomaan sipulit mieleisekseen ennen töihin lähtöään.
Jos aiotte jatkaa yhteiselämää älkää takertuko pikkuasioihin jotka selvitettävissä avoimella keskustelulla keskenänne. Seläntakana puhuminen ei rakenna parisuhdttanne. Neuvoja toki kannattaa kysyä meiltä kokeneemmilta ja ottaa vinkeistä vaarin.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 12:18"]
Eli jos on täysipäiväisenä kotona, niin ei ehdi hoitamaan 1 (yksi) lasta, hoitamaan kotia (miten iso sekin sitten on täytyy puhua jo ~300 neliöstä), sekä laittamaan ruokaa. Kuulostaa hyvältä, ja jos olet huono tekemään ruokaa niin siinäkin voi kehittyä eikä heti suuttua (vaikka luulisi että ruoan laitto onnistuu jos sitä kotona on ollut aikaa tehdä jo ties kuinka kauan). Ei tarvitse heti suuttua, ja alkaa latelemaan pöytään kaikkea että "mies tekee kaiken tästä lähtien". En tiedä miten rankkoja ne kotityöt sitten on kun täälläkin päivällä vain kirjoittelet. +sipulin pilkkomiseen on monia laitteita, jotka tekevät sen noin ~5 sekuntissa. Ostat vain valmisruokia niin jää enemmän aikaa foorumilla istumiseen!
[/quote]
Kun mulla oli yksi lapsi jonka kanssa olin kotona, en saanut kotia hoidettua ja ruokaa tehtyä ennenkuin mies oli kotona. Mies sitten oli lapsen kanssa sillä aikaa kun tein päivällisen. Sillä, että olen tosi hyvä ruoanlaittaja, ei ollut mitään vaikutusta asiaan. Sitten kun lapsia tuli toinen, pystyinkin yhtäkkiä noihin asioihin vaikka samalla oli isompi lapsi ja vauva hoidettavana. Luulen, että kyse oli siitä, että ensimmäisen lapsen syntymä oli niin mullistava muutos, ettei osannut sopeutua tekemään kotitöitä muuttuneessa tilanteessa kun ne oli aina tottunut tekemään tietyllä tavalla rauhassa ilman keskeytyksiä, ja oli vaan niin keskittynyt pelkkään vauvaan ja sen hoitoon.
Lapsellista.