Lue keskustelun säännöt.
Exän mielestä olen kusipää mulkku koska...
25.04.2013 |
en antanut hänen puhua esikoisemme kanssa puhelimessa.
Olimme siis juuri alkamassa syömään iltapalaa. Lapsia kolme ja kaikki alle kouluikäisiä. Keskimmäinen haastava lapsi ja meillä nuo ruokailut, hampaanpesut ja nukkumaan menot muutenkin välillä haastavia.
Exä kyllä tietää tämän, mutta haukkui minut silti...
Jotta ruokailut onnistuisivat niin jokainen istuu yhtaikaa pöydän aareen omille paikoilleen istumaan, eikä pöydästä nousta ennen kuin ollaan syöty. Jos yksi puhuu puhelimessa ja/tai lähtee pöydästä pois niin toinen villiintyy, enkä minä pysty syöttämään kuopusta joka vasta yksi vuotias kun tarvitsee rauhoitella sitä toista.
Iltapalan jälkeen mennään iltapesulle ja sitten sänkyihin ja tämänkin on tapahduttava suurin piirtein yhtäaikaa ettei mene ihan hösseliksi koko touhu.
Mua niin ottaa päähän ettei aikuinen ihminen ymmärrä että sitä voi muulloinkin puhua puhelimessa kuin silloin kun on iltapuuhat käynnissä ja sitten haukutaan ja syytellään.
No tämä on yksi syy miksi on ex kun ei oikein tajunnut miten lapsiperheessä eletään. Ei se ymmärtänyt rutiineiden päälle mitään ja vaikkei meillä mitään ehdottoman tarkkoja rutiineita olekaan niin asiat ovat tehtävä tietyllä tapaa tietyssä järjestyksessä tai muuten menee todella hankalaksi.
Minä kuitenkin hoidan yksin nuo lapset ja silti exä luvittelee että hän voi tulla milloin vain tai soittaa koska tahansa viis siitä mitä siitä sitten seuraa.
Ei tämä ainut kerta ole. Tapaamisten kanssakin meni joskus ihan överiksi kun tämä ei tullut sovittuina ajan kohtina, vaan silloin olisi kyllä tullut kun lapset menivät nukkumaan. Ja minusta tehtiin se ilkeä exä joka ei anna lapsia tavata vaikka hän oli tervetullut muulloinkin kuin sovittuina päivinä tai vaikka ottaa lapset mukaansa...
Oli pakko avautua... Niin paljon korpeaa, enkä viitsi lähipiirille purkautua kun tietävät kyllä miten meillä asiat on, eikä kukaan varmaan jaksa kuunnella samoja asioita
Kommentit (23)
no kyllähän lasten isällä on oikeus puhua lastensa kanssa päivittäin, soitella heille, siinä exäsi on ihan oikeassa.
Ihan suoraan sanoen olisit hyvin voinut antaa lapsen puhua, tuollainen rutiinien orjallinen noudattaminen on jo hieman yliampuvaa.
Ja vastaisuuden varalle: jos puhelin soi huonolla hetkellä, älä vastaa.Jälkeen päin laitat viestin "en huomannut soittoasi, soitellaan huomenna" tms.
Fakta nyt kuitenkin on, että jos isä haluaa ryhtyä hankalaksi niin sinun asemaasi ei paranna se, että estät isää puhumasta lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni toimit ihan oikein, jos nyt yhtään lohduttaa tieto siitä että joku anonyymi täällä toisella puolella ruutua on sitä mieltä. :) Jonkun on oltava se aikuinen.
No voi jumaliste. Jos teillä on iltarutiinit, kuten suurimmassa osassa perheitä, niin ei silloin oitella iltapalan tms. aikaan. Mä ja mies ollaan usein työmatkoilla ja tiedetään tasan tarkkaan kelloa katsomalla milloin voi soittaa. Mikäli exä lapsensa tuntee niin tietää milloin voi soittaa.
Hassua kuinka valitetaan ettei nykylapset osaa ollenkaan käyttäytyä ja jos jossakin perheessä sattuu olemaan sääntöjä, niin se vasta kamalaa onkin...
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 11:13"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:59"]
Kuulostaa siltä, että puolisosi haluaa olla tahallaan hankala. Tahallaan hankalalle on vaikeaa puhua järkeä, mutta tahallaan hankalaa voi koittaa kouluttaa.
Ja toisille rutiinit sopivat, toisille eivät. Niin aikuisille kuin lapsillekin. Rutiini on parhaimmillaan turvallisuuden tunnetta lisäävä ja tehokas tapa hoitaa päivittäispakollisuudet kuten vaikkapa ruokailun. Ei ruokailun aikana tarvitse vastailla puhelimeen, vaikka soittaja olisi sekopäinen ja uhkaileva exä.
Teidän kannattaa sopia tapaamis- ja soittoajoista huolellisemmin. Silleen ihan konkreettisesti: toivoisin, että soitat joko klo 16-17.30 taikka klo 19. Pidä kirjaa siitä, mitä olette sopineet ja kuinka hyvin sopimus piti. Jos exäsi yrittää väittää, että kiellät häntä puhumasta lasten kanssa, voit vedota päiväkirjaasi, että hänpä ei soittanutkaan silloin kun oli sopimus. Siinä on turha hankalankaan exän mussuttaa. Ja voittehan te soitella vaikka vuoropäivin, ei kai exän tarvitse joka päivä soittaa. Kun lapsi soittaa, on helpompi järjestää puhelulle sopiva hetki.
Tai sitten noudata edellistä neuvoa, on aika hauska. Siinä on vain se vaara, että exäsi alkaa tykätä näistä "perheen yhteisistä ruokahetkistä".
[/quote]
oletko aivan tosissasi? Lapsen toiselle vanhemmalle annetaan puhelinajat, jolloin voi soittaa lapselleen? Vähän samalla tavalla kuin asiakkaalle?
Ja jos ei soita annettuna aikana niin voi voi..?
Tuota kannattaa varmasti kokeilla juu - siinä antaa aika hyvät aseet exälleen, jos tämä viekin asian eteenpäin, tuossa nimittäin lähivanhemman ei katsottaisi tukevan etävanhemman ja lasten suhdetta..
[/quote]
Höpö höpö.
Jos lähivanhempikin SITOUTUU siihen, että järjestää lapselle ja isälle joka päivä mahdollisuuden puhua vaikka puoli tuntia puhelimessa, se on nimenomaan sitä suhteen edistämistä.
Mikään taho ei edellytä sitä, että lähivanhemman täytyy olla koko ajan puhelimen kanssa valmiina vastaamaan ja keskeyttämään mitä tahansa, jotta etäisä voi soitella milloin tykkää.
Tuollainen käytäntö olisi molemmille osapuolille kaikkein paras: siitä voi laittaa puhelimeen oikein muistutuksen vaikka joka päivälle, että molemmat osapuolet osaa olla valmiina.
Jos ei käy, sitten on ihan turha nillittää, jos ei iltapalapöydässä vastata puhelimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä isä saa puhua lapsensa kanssa vaikka päivittäin, mutta iltapuuhien ja ruokailujen aikana tuo ei onnistu meillä ja exä kyllä tietää koska nuo ajankohdat ovat.
Ja exällä on outo käsitys siitä että minun pitäisi olla aina hänen tavoitettavissan. Jos en voi vastata juuri silloin kun hän soittaa niin tulee heti perään vihaista viestiä, eikä siinä auta sanoa että pesin just vauvan pyllyä tms.
En estä isää puhumasta lastensa kanssa, mutta meillä on tietyt säännöt joita noudatetaan. En itsekään vastaa puhelimeen jos olen syömässä, vaan hiljennän puhelimen ja soittelen takaisin kun olen syönyt. Ei sekään ole oikein että koko ilta menee plörinäksi vain siksi että isän on saatava puhua lapsensa kanssa. Ihan kuin ei voisi soittaa muina ajan kohtina
ap
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 23:40"]
no kyllähän lasten isällä on oikeus puhua lastensa kanssa päivittäin, soitella heille, siinä exäsi on ihan oikeassa.
Ihan suoraan sanoen olisit hyvin voinut antaa lapsen puhua, tuollainen rutiinien orjallinen noudattaminen on jo hieman yliampuvaa.
Ja vastaisuuden varalle: jos puhelin soi huonolla hetkellä, älä vastaa.Jälkeen päin laitat viestin "en huomannut soittoasi, soitellaan huomenna" tms.
Fakta nyt kuitenkin on, että jos isä haluaa ryhtyä hankalaksi niin sinun asemaasi ei paranna se, että estät isää puhumasta lasten kanssa.
[/quote]
Anna exän olla lähivanhempi niin ulina loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 22:45"]
en antanut hänen puhua esikoisemme kanssa puhelimessa.
Olimme siis juuri alkamassa syömään iltapalaa. Lapsia kolme ja kaikki alle kouluikäisiä. Keskimmäinen haastava lapsi ja meillä nuo ruokailut, hampaanpesut ja nukkumaan menot muutenkin välillä haastavia.
Exä kyllä tietää tämän, mutta haukkui minut silti...
Jotta ruokailut onnistuisivat niin jokainen istuu yhtaikaa pöydän aareen omille paikoilleen istumaan, eikä pöydästä nousta ennen kuin ollaan syöty. Jos yksi puhuu puhelimessa ja/tai lähtee pöydästä pois niin toinen villiintyy, enkä minä pysty syöttämään kuopusta joka vasta yksi vuotias kun tarvitsee rauhoitella sitä toista.
Iltapalan jälkeen mennään iltapesulle ja sitten sänkyihin ja tämänkin on tapahduttava suurin piirtein yhtäaikaa ettei mene ihan hösseliksi koko touhu.
Mua niin ottaa päähän ettei aikuinen ihminen ymmärrä että sitä voi muulloinkin puhua puhelimessa kuin silloin kun on iltapuuhat käynnissä ja sitten haukutaan ja syytellään.
No tämä on yksi syy miksi on ex kun ei oikein tajunnut miten lapsiperheessä eletään. Ei se ymmärtänyt rutiineiden päälle mitään ja vaikkei meillä mitään ehdottoman tarkkoja rutiineita olekaan niin asiat ovat tehtävä tietyllä tapaa tietyssä järjestyksessä tai muuten menee todella hankalaksi.
Minä kuitenkin hoidan yksin nuo lapset ja silti exä luvittelee että hän voi tulla milloin vain tai soittaa koska tahansa viis siitä mitä siitä sitten seuraa.
Ei tämä ainut kerta ole. Tapaamisten kanssakin meni joskus ihan överiksi kun tämä ei tullut sovittuina ajan kohtina, vaan silloin olisi kyllä tullut kun lapset menivät nukkumaan. Ja minusta tehtiin se ilkeä exä joka ei anna lapsia tavata vaikka hän oli tervetullut muulloinkin kuin sovittuina päivinä tai vaikka ottaa lapset mukaansa...
Oli pakko avautua... Niin paljon korpeaa, enkä viitsi lähipiirille purkautua kun tietävät kyllä miten meillä asiat on, eikä kukaan varmaan jaksa kuunnella samoja asioita
[/quote]
Sinulla se ongelma on. Et selvästikkään osaa kasvattaa lapsia. Pidä niille kuria niin ei tarvitse hyppiä lasten oikkujen mukaan.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 23:49"]
No voi jumaliste. Jos teillä on iltarutiinit, kuten suurimmassa osassa perheitä, niin ei silloin oitella iltapalan tms. aikaan. Mä ja mies ollaan usein työmatkoilla ja tiedetään tasan tarkkaan kelloa katsomalla milloin voi soittaa. Mikäli exä lapsensa tuntee niin tietää milloin voi soittaa.
[/quote]
Miksi lapset ei saa syödä kun heillä on nälkä? Tuollainen pakkorutiini ei kuulu nykyaikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 00:01"]
Kyllä isä saa puhua lapsensa kanssa vaikka päivittäin, mutta iltapuuhien ja ruokailujen aikana tuo ei onnistu meillä ja exä kyllä tietää koska nuo ajankohdat ovat.
Ja exällä on outo käsitys siitä että minun pitäisi olla aina hänen tavoitettavissan. Jos en voi vastata juuri silloin kun hän soittaa niin tulee heti perään vihaista viestiä, eikä siinä auta sanoa että pesin just vauvan pyllyä tms.
En estä isää puhumasta lastensa kanssa, mutta meillä on tietyt säännöt joita noudatetaan. En itsekään vastaa puhelimeen jos olen syömässä, vaan hiljennän puhelimen ja soittelen takaisin kun olen syönyt. Ei sekään ole oikein että koko ilta menee plörinäksi vain siksi että isän on saatava puhua lapsensa kanssa. Ihan kuin ei voisi soittaa muina ajan kohtina
ap
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 23:40"]
no kyllähän lasten isällä on oikeus puhua lastensa kanssa päivittäin, soitella heille, siinä exäsi on ihan oikeassa.
Ihan suoraan sanoen olisit hyvin voinut antaa lapsen puhua, tuollainen rutiinien orjallinen noudattaminen on jo hieman yliampuvaa.
Ja vastaisuuden varalle: jos puhelin soi huonolla hetkellä, älä vastaa.Jälkeen päin laitat viestin "en huomannut soittoasi, soitellaan huomenna" tms.
Fakta nyt kuitenkin on, että jos isä haluaa ryhtyä hankalaksi niin sinun asemaasi ei paranna se, että estät isää puhumasta lasten kanssa.
[/quote]
[/quote]
Mutta sinä et voi määrätä koska mies puhuu lapsensa kanssa? Mikä hemmetin iltarutiini? Kenellä on sellainen? Lapset syö kun niillä on nälkä, hampaat pestään itse (ihan pienempien hampaat pesee aikuinen) ja nukkumaan mennään kun sanotaan. Miten siitä saa ongelman? Koko juttu kestää alle vartin.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 00:01"]
Kyllä isä saa puhua lapsensa kanssa vaikka päivittäin, mutta iltapuuhien ja ruokailujen aikana tuo ei onnistu meillä ja exä kyllä tietää koska nuo ajankohdat ovat.
Ja exällä on outo käsitys siitä että minun pitäisi olla aina hänen tavoitettavissan. Jos en voi vastata juuri silloin kun hän soittaa niin tulee heti perään vihaista viestiä, eikä siinä auta sanoa että pesin just vauvan pyllyä tms.
En estä isää puhumasta lastensa kanssa, mutta meillä on tietyt säännöt joita noudatetaan. En itsekään vastaa puhelimeen jos olen syömässä, vaan hiljennän puhelimen ja soittelen takaisin kun olen syönyt. Ei sekään ole oikein että koko ilta menee plörinäksi vain siksi että isän on saatava puhua lapsensa kanssa. Ihan kuin ei voisi soittaa muina ajan kohtina
ap
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 23:40"]
no kyllähän lasten isällä on oikeus puhua lastensa kanssa päivittäin, soitella heille, siinä exäsi on ihan oikeassa.
Ihan suoraan sanoen olisit hyvin voinut antaa lapsen puhua, tuollainen rutiinien orjallinen noudattaminen on jo hieman yliampuvaa.
Ja vastaisuuden varalle: jos puhelin soi huonolla hetkellä, älä vastaa.Jälkeen päin laitat viestin "en huomannut soittoasi, soitellaan huomenna" tms.
Fakta nyt kuitenkin on, että jos isä haluaa ryhtyä hankalaksi niin sinun asemaasi ei paranna se, että estät isää puhumasta lasten kanssa.
[/quote]
[/quote]
kuulostat todella kontrolloivalta: "meillä on tietyt säännöt joita noudatetaan.." - anna kun arvaan, sinä olet määritellyt nämä säännöt, joita muiden pitääö noudattaa?
Amteeksi, mutta on todella naurettavaa jos vielä päätät nekin ajankohdat, jolloin on soveliasta puhua isän kanssa puhelimessa. Ymmärtäisin jos kyse olisi siitä, että lapsi on jo sängyssä.
Ymmärrät kai, että jos exäsi vie asian eteenpäin niin "ei voi puhua iltapalan aikaan kun se sotkee rutiinit" ei riitä perusteluksi vaan sinun katsotaan estävän lasten ja isän yhteydenoitoa.
Siis aivan oikeasti, lasten isällä on soittoajat jolloin soittaa lapsilleen?
Sen sijaan sinun ei tarvitse olla 24/7 tavoitettavissa exällesi - totuta se exäsi siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haastavan lapsen äitinä tiedän miten tärkeitä rutiinit ovat. Turha sössöttää muuta, jos ei tällaisesta arjesta tiedä mitään.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 23:49"]
No voi jumaliste. Jos teillä on iltarutiinit, kuten suurimmassa osassa perheitä, niin ei silloin oitella iltapalan tms. aikaan. Mä ja mies ollaan usein työmatkoilla ja tiedetään tasan tarkkaan kelloa katsomalla milloin voi soittaa. Mikäli exä lapsensa tuntee niin tietää milloin voi soittaa.
[/quote]
Miksi lapset ei saa syödä kun heillä on nälkä? Tuollainen pakkorutiini ei kuulu nykyaikaan.
[/quote]
Teillä ei ole ruoka-aikoja? Nukkumaanmenoaikoja? Kuule kyllä suurimmalla osalla lapsiperheistä nuo on, vielä nykyäänkin. Osa lapsista on sellaisia että TARVITSEVAT säännölliset rutiinit, se on synnynnäinen temperamenttipiirre. Tällaisen lapsen kanssa todellakin menee tosi hankalaksi elämä jos niitä rutiineja ei noudateta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei aikuisetkaan nouse ruokapöydästä puhelimeen tai tarjoilu loppuu lyhyeen, jotain käytöstapoja saa opettaa. T. Ei ap.
Elämä sujuu kyllä huomattavasti helpommin pienten lasten kanssa, jos on kunnon rutiinit.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 22:45"]
en antanut hänen puhua esikoisemme kanssa puhelimessa.
Olimme siis juuri alkamassa syömään iltapalaa. Lapsia kolme ja kaikki alle kouluikäisiä. Keskimmäinen haastava lapsi ja meillä nuo ruokailut, hampaanpesut ja nukkumaan menot muutenkin välillä haastavia.
Exä kyllä tietää tämän, mutta haukkui minut silti...
Jotta ruokailut onnistuisivat niin jokainen istuu yhtaikaa pöydän aareen omille paikoilleen istumaan, eikä pöydästä nousta ennen kuin ollaan syöty. Jos yksi puhuu puhelimessa ja/tai lähtee pöydästä pois niin toinen villiintyy, enkä minä pysty syöttämään kuopusta joka vasta yksi vuotias kun tarvitsee rauhoitella sitä toista.
Iltapalan jälkeen mennään iltapesulle ja sitten sänkyihin ja tämänkin on tapahduttava suurin piirtein yhtäaikaa ettei mene ihan hösseliksi koko touhu.
Mua niin ottaa päähän ettei aikuinen ihminen ymmärrä että sitä voi muulloinkin puhua puhelimessa kuin silloin kun on iltapuuhat käynnissä ja sitten haukutaan ja syytellään.
No tämä on yksi syy miksi on ex kun ei oikein tajunnut miten lapsiperheessä eletään. Ei se ymmärtänyt rutiineiden päälle mitään ja vaikkei meillä mitään ehdottoman tarkkoja rutiineita olekaan niin asiat ovat tehtävä tietyllä tapaa tietyssä järjestyksessä tai muuten menee todella hankalaksi.
Minä kuitenkin hoidan yksin nuo lapset ja silti exä luvittelee että hän voi tulla milloin vain tai soittaa koska tahansa viis siitä mitä siitä sitten seuraa.
Ei tämä ainut kerta ole. Tapaamisten kanssakin meni joskus ihan överiksi kun tämä ei tullut sovittuina ajan kohtina, vaan silloin olisi kyllä tullut kun lapset menivät nukkumaan. Ja minusta tehtiin se ilkeä exä joka ei anna lapsia tavata vaikka hän oli tervetullut muulloinkin kuin sovittuina päivinä tai vaikka ottaa lapset mukaansa...
Oli pakko avautua... Niin paljon korpeaa, enkä viitsi lähipiirille purkautua kun tietävät kyllä miten meillä asiat on, eikä kukaan varmaan jaksa kuunnella samoja asioita
[/quote]
Älä ap välitä noista nillityksistä, tuossa selvästi joku katkeroitunut kasvattamaan kykenemätön etä-isä sai vettä myllyynsä.
Jos on yksin vastuussa kolmesta pienestä lapsesta, niin silloin ne rutiinit on todella tärkeitä. Kyllä meilläkin ollaan vapaammin silloin kun molemmat vanhemmat on kotona, ja ylipäätään nyt kun lapset on isompia. Mutta kolmen pienen lapsen kanssa ei todellakaan heiluta miten sattuu ja syödä milloin ja mitä sattuu. Se on lasten heitteille jättämistä.
Muutenkin vanhemman tehtävä on opettaa lsta kestämään rutiineja ja ylipäätään toimimaan silloin kun on sen aika, niin tehdään kaikissa lapsen tulevissakin ympäristöissä, kouluissa ja päiväkoideissa, myöhemmin työpaikoilla.
Joten ap, kuten sanottua, älä vastaa kun on huono hetki, äläkä noteeraa exän tyhjänpäiväisiä mölinöitä tekstareilla. Älä yksinkertaisesti reagoi mitenkään huonoon käytökseen, vaan ole itse neutraalin asiallinen.
...jos teillä on, aamupalat, välipalat, lounaat, päivälliset, iltapalat....ja pieniäkin lapsia, eli parit päikkärit päälle. Oletko infonnut exää, että soveliaat soittoajat ovat; Klo 10.15-10-25 ja iltapäivällä Klo 18.45-18.55?
Kunnioitan rutiinejasi, ne ovat yleensä hyväksi, mutta niitä helposti riittää koko päivälle? Vähän keskustelua exän kanssa ja sovitaan koska soitellaan, kiva kun exä myöskin soittelee lapsilleen, ilmeisesti haluaa olla mukana päivittäisessä lasten elämässä.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 10:27"]
[quote author="Vierailija" time="25.04.2013 klo 22:45"]
en antanut hänen puhua esikoisemme kanssa puhelimessa.
Olimme siis juuri alkamassa syömään iltapalaa. Lapsia kolme ja kaikki alle kouluikäisiä. Keskimmäinen haastava lapsi ja meillä nuo ruokailut, hampaanpesut ja nukkumaan menot muutenkin välillä haastavia.
Exä kyllä tietää tämän, mutta haukkui minut silti...
Jotta ruokailut onnistuisivat niin jokainen istuu yhtaikaa pöydän aareen omille paikoilleen istumaan, eikä pöydästä nousta ennen kuin ollaan syöty. Jos yksi puhuu puhelimessa ja/tai lähtee pöydästä pois niin toinen villiintyy, enkä minä pysty syöttämään kuopusta joka vasta yksi vuotias kun tarvitsee rauhoitella sitä toista.
Iltapalan jälkeen mennään iltapesulle ja sitten sänkyihin ja tämänkin on tapahduttava suurin piirtein yhtäaikaa ettei mene ihan hösseliksi koko touhu.
Mua niin ottaa päähän ettei aikuinen ihminen ymmärrä että sitä voi muulloinkin puhua puhelimessa kuin silloin kun on iltapuuhat käynnissä ja sitten haukutaan ja syytellään.
No tämä on yksi syy miksi on ex kun ei oikein tajunnut miten lapsiperheessä eletään. Ei se ymmärtänyt rutiineiden päälle mitään ja vaikkei meillä mitään ehdottoman tarkkoja rutiineita olekaan niin asiat ovat tehtävä tietyllä tapaa tietyssä järjestyksessä tai muuten menee todella hankalaksi.
Minä kuitenkin hoidan yksin nuo lapset ja silti exä luvittelee että hän voi tulla milloin vain tai soittaa koska tahansa viis siitä mitä siitä sitten seuraa.
Ei tämä ainut kerta ole. Tapaamisten kanssakin meni joskus ihan överiksi kun tämä ei tullut sovittuina ajan kohtina, vaan silloin olisi kyllä tullut kun lapset menivät nukkumaan. Ja minusta tehtiin se ilkeä exä joka ei anna lapsia tavata vaikka hän oli tervetullut muulloinkin kuin sovittuina päivinä tai vaikka ottaa lapset mukaansa...
Oli pakko avautua... Niin paljon korpeaa, enkä viitsi lähipiirille purkautua kun tietävät kyllä miten meillä asiat on, eikä kukaan varmaan jaksa kuunnella samoja asioita
[/quote]
Älä ap välitä noista nillityksistä, tuossa selvästi joku katkeroitunut kasvattamaan kykenemätön etä-isä sai vettä myllyynsä.
Jos on yksin vastuussa kolmesta pienestä lapsesta, niin silloin ne rutiinit on todella tärkeitä. Kyllä meilläkin ollaan vapaammin silloin kun molemmat vanhemmat on kotona, ja ylipäätään nyt kun lapset on isompia. Mutta kolmen pienen lapsen kanssa ei todellakaan heiluta miten sattuu ja syödä milloin ja mitä sattuu. Se on lasten heitteille jättämistä.
Muutenkin vanhemman tehtävä on opettaa lsta kestämään rutiineja ja ylipäätään toimimaan silloin kun on sen aika, niin tehdään kaikissa lapsen tulevissakin ympäristöissä, kouluissa ja päiväkoideissa, myöhemmin työpaikoilla.
Joten ap, kuten sanottua, älä vastaa kun on huono hetki, äläkä noteeraa exän tyhjänpäiväisiä mölinöitä tekstareilla. Älä yksinkertaisesti reagoi mitenkään huonoon käytökseen, vaan ole itse neutraalin asiallinen.
[/quote]
no minä tuolla aiemmin kritisoin ap:n toimintaa. En ole katkeroitunut enkä ole etäisä - en ole edes mies, vaan kahden pienen lapsen yh ja varsin hankalan etäisän ex-puoliso.
Siksi kehoitin ap:ta olemaan vastaamatta jos exänsä soittaa huonoon aikaan.
Siksi myös sanoin, että ap:n käytös on kontrolloivaa ja nipottavaa. Ap:han itse kirjoitti, etteivät olleet iltapalalla vaan vasta alkamassa iltapalalle, tuossa tilanteessa olisi hyvin voinut antaa lapsen puhua.
Kaikista naurettavinta on vastata puhelimeen ja sitten kieltää lapselta puhuminen. Jos tilanne ei ole sopiva niin siihen puhelimeen ei vastata vaan laitetaan viestiä myöhemmin.
Ja kyllä. ap toimi mielestäni väärin.
Ota isä sinne iltapalapöytään, jos kerran puhelimeen on vastattava. Laitat kaiuttimen päälle ja lapset pitää pyllyt tuoleissaan ja syövät.
Mä teen tätä. Ja mekkaloin varmasti taustalla niin että pitäisi tajuta että on huono aika.
Jotain uhkaukseen viittaavaa tekstaria myös tuli että "kun asia ei kerran hyvällä mene perille" siis tämä liittyi siihen kun minä exäni mielestä estän häntä puhumasta poikansa kanssa ja hänellä on kuulemma oikeus puhua lastensa kanssa vaikka joka päivä ja minulla ei ole mitään syytä olla antamatta hänen puhua poikansa kanssa...
Kai hänen tarkoituksensa oli vain kiusata sillä ei tuossa ollut muuta ongelmaa kuin se ajan kohta jolloin hän olisi halunnut poikansa kanssa puhua. En kai minä mitään lakia rikkonut sentään? Ja yritin kyllä tehdä hänelle selväksi että meillä on nuo iltatoimet meneillään, vaikka hän olisi sen tiennyt ilman sanomistakin ja tiesi kyllä senkin että meillä ei puhuta puhelimessa silloin kuin ruokaillaan.
Ap