Lue keskustelun säännöt.
Olen kyynistynyt naisten suhteen
05.07.2020 |
En ole juurikaan huomiota saanut naisilta parisuhteen muodossa, toki seksikumppaneita on ollu ja moni on kehunutkin. Ongelma vain lienee se, että 1-2 vuoden päästä itsellä on tilanne ettei periaatteessa mitään pitäisi puuttua solmimaan toimiva parisuhde. Tosin ei tälläkään hetkellä ole puutteita paitsi korkeakoulututkinto. Tavallaan olen innoissani, mutta silti jostain syystä alitajunnasta kumpuaa katkeruus ja se, että haluanko enää osoittaa rakkautta ketään kohtaan, kun en ole sitä aikasemmin saanut? Myös se käytös, jota olen nähnyt vierestä pettämisten ja selitysten suhteen rapauttaa uskon ihmisiin. Eli kun itsellä tulee olemaan asiat todella hyvin, niin miksi sekottaisin omat tunteeni ja tarjoaisin oman apuni, jota toinen voi sitten käyttää hyväksi? Miksi haluaisin suostua tähän?
En vain haluaisi, että kukaan hyötyisi minusta ja pilaisi mun ajatuksia. Enkä myöskään usko, että rakkaus kestää loppu elämän. Naiset antaa liian helposti tunteiden viedä. Itsellä kun on todella korkea moraali, niin en kestäisi semmoista.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat uskomattoman lapselliselta. Siis ajattelet automaattisesti, että parisuhteessa nainen käyttää sinua taloudellisesti hyödyksi? Miksi ottaisit sellaisen kumppanin? Kerrot myös, että sinulla on korkea moraali, mutta naiset ovat tunteiden vietävissä... Tuo kertoo jo, ettet arvosta naisia tai pidä heitä tasavertaisina kanssasi.
Tässä surullinen esimerkki miehestä joka on antanut Red pill -bisneksen aivopestä itsensä siinä määrin että edessä on yksinäinen loppuelämä. Aika kova hinta maksettavaksi siitä että redpilljengi saa massia.
Oliko kommenttisi minulle vai ketjun aloittajalle? Jos oli minulle, niin meni kyllä aivan huti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on parempi, että olet yksin. Koska sun asenteet ovat sellaisia, että teet sen potentiaalisen kumppanin korkeintaan onnettomaksi.
Haha, joo. Se on jo valmiiksi katkera naiselle, jota ei välttämättä tule edes ikinä elämäänsä saamaan. Ihan mahtava tapa elää.
Vierailija kirjoitti:
"Ongelma vain lienee se, että 1-2 vuoden päästä itsellä on tilanne ettei periaatteessa mitään pitäisi puuttua solmimaan toimiva parisuhde."
Paitsi nainen. Mihin tässä kuviossa sopii rakastuminen? Entä jos rakastut johonkin naiseen aikaisemmin? Entä jos et rakastu kehenkään 1-2 vuoden päästä/kuluessa?
Jälleen yksi kummallinen, aleksityminen näkemys siitä, että parisuhde on jotain mikä solmitaan kun ajankohta on sopiva ja sitten se on tietynlainen (mies tienaa enemmän, remointoi ja auttaa ruuanlaitossa) ja siinä kaikki.
Tämä on totta, että parisuhde ei ole mikään listalta ruksittava suoritettava asia, joka hoidetaan sitten, kun on sen aika. Rakkaus tulee eteen jos on tullakseen ja voi tulla täysin "väärään" aikaankin. Itse rakastuin vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun olin lähtenyt kotoa opiskelemaan. Olisi varmasti ollut parempi elellä itsekseen, aikuistua ja viettää vapaata opiskelijaelämää. Rakkaus vei kuitenkin mukanaan ja yhdessä on nyt oltu 30 vuotta. Ei siinä oikein voinut sanoa toiselle, että tule takaisin kyselemään muutaman vuoden päästä.
Rakkaus on myös aina riski, eikä sellaista riskiä voi ottaa, jos suhtautuu toisiin ihmisiin ja toiseen sukupuoleen jo alunperin siten, että he ovat mahdollisia hyväksikäyttäjiä ja pettureita.
Kaikille tiedoksi, että olen kyllä kokenut kamalampaakin kuin "jätetyksi" tulemisen. Rakastuminen ja ihastuminen ei ole mikään juttu joka vain tapahtuu sattumalta jossain vaiheessa elämää. Tämä onkin se asia, mikä ihmisissä häiritsee, kun luullaan et kun rakastuu johonkin, niin se on jokin taianomainen selittämätön juttu. Sitten sen rakkauden varjolla voikin säätää, mitä lystää koska elämä nyt on pettymyksiä täynnä ja näin. Todellisuudessa rakastutaan sellaiseen henkilöön, joka sopii itselle parhaiten siinä elämän tilanteessa. Ja riippuen omista kriteereistä, niin joko sitä rakastuu helpommin tai huonommin.
Silloin kun itsellä on elämässä asiat hyvin, niin itse ainakin ihastun kyllä todella helposti, koska tykkään kaikista ihmisistä. Ei itsellä ole ongelmaa rakastua ihmisiin ja pystyisin hyvinkin elämää laadukasta parisuhdetta ilman sitä täydellistä unelmien prinsessaa. Kumppanilta vaadin vain luottamusta, positiivista asennetta elämään ja yksinkertaisesti kiinnostusta viettää aikaa mun kanssa. Elää yhdessä elämää, muttei se tarkota et tarvii kaikki asiat tehdä yhdessä. Molemmilla kuuluu olla myös oma elämä. Nää ei yleensä vaan ole ne kriteerit, joilla naiset valitsevat kumppanin.
Vastaukset tässä ketjussa on kyllä masentavia, kun ikään kuin se päällimäinen tunne on kaikkein tärkein ihmisillä. Eikä se rakkaus oikeasti nykymaailmassa tule vaan sillein simsalabim akrakadabra, vaan se rakkaus syntyy omien kriteerien kokonaisuudesta. Jos kumppani täyttää ne, niin silloin siihen kumppaniin rakastuu automaattisesti. Ei rakkaus ole sen kummempaa. Ilmeisesti silti itseltäni puuttuu jokin kriteeri, jota naiset ei uskalla kertoa.
Idiootti, mä taas olen kyllästynyt miesten valheisiin,, eka lässytetään et rakastaa ja seuraavaksi sanotaan ettei rakasta ja ahdistaa ja etten ole oikea, ja ei johdu musta yms paskaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkinlainen terve kyynistyminen iän ja kokemusten myötä on ihan normaalia. Arvaa vaan kyynistyykö naiset, kun kaikenmaailman sankarit yrittää jatkuvasti olla kusettamassa seksiä? En silti ole niin tyhmä ettenkö uskoisi olevan olemassa hyviäkin miehiä. Niitä vaan ei kaikille riitä, joten joutuu jossain määrin hyväksymään sen että yksin tulen jäämään. Pidän kuitenkin silmät auki, jos vaikka joskus vanhuudenpäivinäni vasta kohtaan sen oikean.
Etoohiljaajo kirjoitti:
Idiootti, mä taas olen kyllästynyt miesten valheisiin,, eka lässytetään et rakastaa ja seuraavaksi sanotaan ettei rakasta ja ahdistaa ja etten ole oikea, ja ei johdu musta yms paskaa
Sama setti itellä 😅 Mennäänkö naimisiin? ;) -AP
"Ongelma vain lienee se, että 1-2 vuoden päästä itsellä on tilanne ettei periaatteessa mitään pitäisi puuttua solmimaan toimiva parisuhde."
Paitsi nainen. Mihin tässä kuviossa sopii rakastuminen? Entä jos rakastut johonkin naiseen aikaisemmin? Entä jos et rakastu kehenkään 1-2 vuoden päästä/kuluessa?
Jälleen yksi kummallinen, aleksityminen näkemys siitä, että parisuhde on jotain mikä solmitaan kun ajankohta on sopiva ja sitten se on tietynlainen (mies tienaa enemmän, remointoi ja auttaa ruuanlaitossa) ja siinä kaikki.