Olen kyynistynyt naisten suhteen

Et vaan oo tarpeeks hyvännäköinen. Ulkonäkö ratkasee. Mies voi olla koditon renttu mut jos on ulkonäköä ja charmikkaat kasvot, leuka, metsästäjänsilmät niin voi mokailla vaikka kuinka paljom ja silti on naisia.

Niin että minkä ikäinen oletkaan? Jos annat kyynisyydelle vallan niin et tule koskaan uskaltamaan ihastua tai rakastua ja sinulta jää paljon kokematta. Elämä on sellaista että pettymyksiä vaan tulee, mutta ne ilot kannattelee meitä eteenpäin tekevät elämästä elämisen arvoisen. Uskalla elää, muuten sinulle tulee katkera ja kyyninen loppu elämä. Hyvää jatkoa sinulle.

Älä valita. Oot mammanpoika joka kaipaa äidin / naisen syliä. Naiset valittaa, ei mies.

Parempi varmaan että olet yksin. Et kuulosta yhtään haluttavalta kumppanilta.

VMP

Taas on kaikki jonkun muun syytä.

Pidä rima korkealla, älä katkeroidu, älä välitä siitä että suuri osa tarjonnasta on ihan pskaa. Hyvä ei löydy helposti eikä heti.

Mikä on se "apu" jota tarjoat?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on se "apu" jota tarjoat?

Itselläni on tällä hetkellä hyvä palkka ja opiskelen samalla. Eli taloudellista apua, henkistä tukea ja omaa aikaa muun muassa remonttien, ruuanlaiton yms arjen askareiden suhteen. Pelkään vaan, että kun teen kaikkea edellä mainittua ja rakastun tosissaan, niin muutaman vuoden päästä kun hekuma on ohi, mut unohdetaan ja jään "tyhjän" päälle. Varsinkin kun lukee tarinoita kuinka yleistä pettäminen on ihan vaan jännityksen ja tunteiden takia, niin arveluttaa koko homma. Sitten kun näät vierestä tätä toimintaa ja vielä naisilta, jotka eka ovat sanoneet ettei ikinä pettäisi, mutta kun oikea tilanne tulee kohdalle niin.... Ei vaan oma moraali kestä sitä.

Onneksi on sellainen harrastus, joka korvaa tämän tunteen ja tässä kerhossa on myös mahtava porukka. Semmoinen laji, jonka parissa voi kuolla ja se tavallaan tuo lohtua elämääni. Ainakin kuolen tehden sitä, mitä rakastan ja vielä jos pystyn elää elämäni muita satuttamatta, niin olen onnellinen. Ihmiset on vaan nyky-yhteiskunnassa todella itsekkäitä. Toivottavasti seuraava maailma olisi parempi paikka.

Jos sinulla on ollut useita seksikumppaneita, niin moraalikäsityksesi eroavat todella paljon minun käsityksistäni.

Useita - yök.

Kuuntele itseäsi, ja toimi sen mukaan. Älä ryhdy suhteeseen vain siksi että pitää olla joku. Arvosta ja rakasta itseäsi.

Taas yksi, joka pelkää elää ja antaa mitään itsestään, koska ihmissuhteissa on aina se riski, että ei tullutkaan täydellistä valintaa ja joutuu pettymään tavalla tai toisella. Ei se mitään, eipähän tuosta muut kärsi ja voihan sitä noinkin olla olemassa.

Ihmiselämä on ihan antiikin ajoista asti ollut ihmissuhteiden suhteen melkoista draamaa. Ihmiset ovat erehtyväisiä ja ikinä ei voi tietää etukäteen mitä tapahtuu. Silti moni meistä on valmis ottamaan sen riskin ja kokemaan tämän elämän kaikkinensa, mitä elämällä on ylipäätään tarjota. Jopa sen jälkeen, jos on tullut petetyksi. Sellaista se elämä vain on, ei niihin asioihin kannata jäädä kiinni. Olen itsekin tullut petetyksi ja jätetyksi toisen naisen vuoksi, ihan ystäviä olemme exän kanssa tätänykyä. Elämä menee eteenpäin ja on ollut itsestäni kiinni, että olen tehnyt siitä parempaa. Se, ettei katkeroidu, on kypsyyden merkki. Taito nähdä metsä puilta ja elämä sellaisena kuin se on.

Parisuhteessa annetaan puolin ja toisin, ei niin että vain sinä annat ja annat. Meillä minä olen se huomattavasti enemmän tienaava (naisena) eikä se ole mielestäni mikään juttu, josta vedetään viiva paperille, kun lasketaan kuka antaa mitäkin. Sellainen suhtautuminen ei ole ylipäätään tervettä.

Koen, että sinulla on vielä jonkun verran kypsymistä edessä. Ehkä se parisuhde elämänkokemuksena myös kypsyttää, kunhan vähän ensin mietit noita asenteita ja sellaista turhaa niuhotusta ja pikkutarkkuutta.

Kuulostat uskomattoman lapselliselta. Siis ajattelet automaattisesti, että parisuhteessa nainen käyttää sinua taloudellisesti hyödyksi? Miksi ottaisit sellaisen kumppanin? Kerrot myös, että sinulla on korkea moraali, mutta naiset ovat tunteiden vietävissä... Tuo kertoo jo, ettet arvosta naisia tai pidä heitä tasavertaisina kanssasi.

Voin lohduttaa sinua sillä, että minä ja monet muut naiset emme tarvitse mieheltä etupäässä "tukea" sen enempää rahallisessa kuin muussakaan materiaalisessa tai edes henkisessä muodossa. Käymme töissä, opiskelemme, tienaamme rahaa ja sen lisäksi meillä on isät/veljet/äidit/siskot/ystävät ym. muut tukiverkot jo olemassa.

Se mitä haemme parisuhteelta on kumppanuus ja henkisen puolen lisäarvo elämään (plus tietenkin seksi). Vaikuttaa siltä, että tuossa suhteessa sinulla ei ajatusmaailmasi perusteella ole juuri annettavaa, joten olet ainakin isolta osaa tavallisia naisia "turvassa". 

Kuulostaa, että olet onnellinen yksin korkeakoulututkintosi kanssa. Ei kannatakaan pilata kenenkään naisen elämää kyynisellä ihmiskäsitykselläsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on se "apu" jota tarjoat?

Itselläni on tällä hetkellä hyvä palkka ja opiskelen samalla. Eli taloudellista apua, henkistä tukea ja omaa aikaa muun muassa remonttien, ruuanlaiton yms arjen askareiden suhteen. Pelkään vaan, että kun teen kaikkea edellä mainittua ja rakastun tosissaan, niin muutaman vuoden päästä kun hekuma on ohi, mut unohdetaan ja jään "tyhjän" päälle. Varsinkin kun lukee tarinoita kuinka yleistä pettäminen on ihan vaan jännityksen ja tunteiden takia, niin arveluttaa koko homma. Sitten kun näät vierestä tätä toimintaa ja vielä naisilta, jotka eka ovat sanoneet ettei ikinä pettäisi, mutta kun oikea tilanne tulee kohdalle niin.... Ei vaan oma moraali kestä sitä.

Onneksi on sellainen harrastus, joka korvaa tämän tunteen ja tässä kerhossa on myös mahtava porukka. Semmoinen laji, jonka parissa voi kuolla ja se tavallaan tuo lohtua elämääni. Ainakin kuolen tehden sitä, mitä rakastan ja vielä jos pystyn elää elämäni muita satuttamatta, niin olen onnellinen. Ihmiset on vaan nyky-yhteiskunnassa todella itsekkäitä. Toivottavasti seuraava maailma olisi parempi paikka.

Oletpas valtavan dramaattinen, ja sitten naiset ovat tunteidensa vietävissä.

Anyway, tällainen kahdesti avioitunut täti antaa vinkinsi yhteisen arvomaailman. Siitä ei voi tinkiä, ja muutenkin pariutuminen kannattaa vain siinä tapauksessa, että löydät ihmisen, jota ilman et halua olla. Muuten elämästä kannattaa tehdä hyvää (myös) yksin.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat uskomattoman lapselliselta. Siis ajattelet automaattisesti, että parisuhteessa nainen käyttää sinua taloudellisesti hyödyksi? Miksi ottaisit sellaisen kumppanin? Kerrot myös, että sinulla on korkea moraali, mutta naiset ovat tunteiden vietävissä... Tuo kertoo jo, ettet arvosta naisia tai pidä heitä tasavertaisina kanssasi.

Tässä surullinen esimerkki miehestä joka on antanut Red pill -bisneksen aivopestä itsensä siinä määrin että edessä on yksinäinen loppuelämä. Aika kova hinta maksettavaksi siitä että redpilljengi saa massia.

Pariutuminen on arpapeliä. Tietyt asiat kyllä vaikuttavat todennäköisyyksiin, mutta mitään takuita ei ole. 

Huomaa, että joku pikkupoika ilman elämänkokemusta siellä taas kirjoittelemassa. Jos olisit edes kerran elämässä käynyt ns. breakdownin läpi, niin olisi jotain empatiaa. Tollasia mamman pikku poikia, joiden pahin kokemus on ku muija jätti.

Ehkä on parempi, että olet yksin. Koska sun asenteet ovat sellaisia, että teet sen potentiaalisen kumppanin korkeintaan onnettomaksi.