Oliko Nietzsche väärässä kristillisten hyveiden suhteen?

Nietzsche vastusti kristillisiä hyveitä (sairaus, köyhyys, heikkous), sillä ne olivat negatiivisia ja heikensivät elinvoimaa - ja siten olivat nihilistiä. Tuon osuuden minä vielä ymmärrän oikein hyvin.

Nietzsche kuitenkin kannatti antiikin hyveitä, eli voimaa ja rohkeutta. Tuota ihannetta edusti Nietzschen mukaan esim Napoleon ja Aleksanteri Suuri, jotka menivät ja vallottivat kaiken. Niezsche näki vahvuuden elinvoiman osoituksena ja sen vuoksi ne olivat nihilismin vastakohta.

Mutta nykyään me tiedämme, että Aleksanteri Suuri ja Napoleon olivat narsisteja. Tiedämme senkin, että narsismi on patologista epävarmuutta. Ko. kaksikon vaalloitusretket olivat varmastikin seurausta epävarmuudesta. Voidaanko Napoleonia ja Aleksanteri Suurta siis pitää osoituksena elivoimasta, vai onko Nietzschen logiikka väärä?