Miksi koirista jalostetaan rumia ja sairaita?
On tavallaan kiva että koiria on monenlaisia, mutta joidenkin rotujen kohdalla ihmettelen niitä ohjeistuksia. En ymmärrä esimerkiksi vinoperäiseksi jalostettuja saksanpaimenkoiria joiden takajalat vispaa sinne sun tänne, mäyräkoiria joiden pitää olla niin matalia ja pitkiä että niiden selkä ei kestä. En ymmärrä myöskään lyttykuonoisia rotuja enkä lapinkoirien jalostamista paksuiksi töpyköiksi (nämä ovat vissiin suht terveitä, ovat vaan mun silmiini rumia - voisivat olla minusta kevyempirakenteisia(kin)).
Kommentit (8)
Varmaan siksi, että seinäänpäinjuosseen näköisten ihmisten on saatava seinäänpäinjuosseennäköinen koira, vaikkei se sitten pystyisikään ihan riittävän hyvin hengittämään.
Näistä tuli joskus dokumentti Briteistä. ihan sairaita yksilöitä muotovalioina ja niillä teetetään pentuja solkenaan. Oliko se joku supermestari, jolla oli about 250 pennut, koska oli haluttu siitoskoira. Ja samalla koira oli niin sairas, että istui jääpussien päällä kipeiden lonkkien takia. Kaikki mahdolliset rodun sairaudet siitä löytyi, mutta ulkonäöllään voitti kisoja. Suomessa kai touhussa on enemmän järkeä ja terveyttäkin katsotaan.
En ymmärrä minäkään, mutta ihminen on julma ja perustelee vain kaikkea perinteellä. Sellaisia on aina kasvatettu, niin terveemirakenteisina ne eivät olisi enää rodunomaisia.
Itse suosin pohjoisia metsästyspystykorvia, koska nillä on vielä luonne, rakenne ja koiramainen ulkonäkö kohdillaan. Omallakin norjanharmaallani tosin tulee talirauhastulehduksia ihoon paksuksi jalostetun nahan ja tieheän aluskarvan takia. Niillä ominaisuuksilla tosin on ihan tarkoituksensa käytön vuoksi.
Ihan totta, mutta kaikkein karmeimpia ovat kuitenkin italianvinttikoirat. Äärettömän rumia, karvattomia, laihoja luikkuja. Jalat katkeilevat itsestään tuosta vaan, kun ovat semmoisia rimppakinttuja. Pää on niin pieni puikula, ettei sinne mahdu rusinaa isompia aivoja, ja niinpä sitten eivät opi yhtään mitään vaan paskovat ja kuseksivat ympäriinsä. Ihmisen täytyy olla tosi pervo tuommoisia eläimiä ottaakseen.
Minä taas ihmettelen miten colliet voi olla kenenkään mielestä kauniita. Ihmeellisiä piikkinokkia, ovat vielä usein luonteeltaan omituisia arkoja luihuja.
Mietin ihan samaa! Suomessa ei ehkä ne ääriesimerkit ole kovin hyvin edustettuna, mutta esim. tästä blogista http://pedigreedogsexposed.blogspot.fi/ niitä löytyy - suosittelen muuten kyseisen blogin selailemista! Tuntuu, että monen rodun kohdalla haetaan mahdollisimman rumaa otusta, oikeaa koiran irvikuvaa.
Toki ymmärrän, että se jalostus on lähtenyt siitä, että koirarodulla on ollut joku erityispiirre, jota on sitten lähdetty liioittelemaan, kunnes homma on karannut käsistä (uossa blogissa on joitain tosi havainnollisia ennen ja jälkeen -kuvia), mutta silti! Englannin- ja ranskanbuldogit, mopsit, bostoninterrierit, boxerit, kiinanpalatsikoirat, voi helvetti mitä irvikuvia!
Voi niin totta! Mua surettaa kaikista eniten, kun joidenkin ihmisten mielestä on kamalan hauskaa kun lyttykuonoiset vinkuu ja kuorsaa ja pihisee ja korisee, on niin söpöä että! Ne ei saa henkeä!!! Ihan kammottavaa! Varmaan kukaan ei ois fiiliksissä, jos oma lapsi pitäis moista kuolonkorinaa.
Ja lyttykuonoisten jalostajat myy hymy huulilla pentuja, vaikka samasta pentueesta olis 3/4 kuollut jo sydänvikaan, sitten vaan lisää pentuja tekemään.
Ja en todellakaan nyt tarkoita, että vain lyttykuonoisissa olisi vikoja, tottakai on monissa muissakin roduissa. Tää on todella tärkeä puheenaihe.
Et lähtis puhumaan mitään rodusta jota et tunne oikeesti. Eivät ne jalat ittestään katkeile ja sitä paitsi on tuolla rodulla karvaa. Sitä paitsi aivojen koko ei oo millään tavalla verrattavissa siihen mitä koira oppii. Italianvinttikoira on hyvin samantapainen, kuin kissa. Tekee millon huvittaa. Toiset opettaa niille semmosia sirkustemppuja joita ei kuule mikään "tavallinen piski" ikinä osaa saati pysty tekemään. Mun koira mm. kävelee etutassuillaan takajalat ilmassa varsinkin märässä maassa, kun ei halua että jalat kastuu. :-) Tätä tekeevät melkein kaikki Italiaanot. Karvaa lähtee varsinkin keväisin tosi paljon. Se vaan on niin pientä että se on ihan hyvä. Eipähän tule niitä paljon puhuttuja villakoiria. Kertoohan sen nimikin ITALIANvinttikoira. Aika lämpimistä oloista ovat tulleet. Ei siellä mitään paksua turkkia ole tarvinnutkaan. Nimim.Handelsson