Minne muuttaa Espoossa/Helsingissä taide/kirjallisuusperhe?
Anteeksi, otsikkko hassu rajatun merkkipituuden vuoksi.
Olemme muuttamassa pohjoisemmasta Suomesta pk-seudulle. Muistan täältä joskus lukeneeni, että siellä tietyille alueilla asuu tietynlaisia perheitä.
Eli missä päin luulisitte viihtyvän tällaisen taiteista ja kirjallisuudesta kiinnostuneen lapsiperheen? Lapset ovat alakouluikäisiä, vanhin menee yläkouluun. Mitä aluetta ette suosittelisi?
Kommentit (47)
Helsingissä 400 000 e'llä ei saa tuonkokoinen perhe yhtään mitään kunnollista, jos olettaen että kyseessä viisihenkinen perhe. Neliöitä viisihenkinen perhe tarvitsee kuitenkin n. 150 m2 jos meinaa että on edes jotakin asumismukavuutta, joten menee oikeasti itään jos on oikeasti noin vähän asuntorahaa käytössä.
Roihuvuori, tuo "köyhien Käpylä"! Täällä asuu paljon kulttuuriväkeä ja yhteisö on tiivis. Täällä sijaitsevat myös Itä-Helsingin musiikkiopisto http://www.ihmo.fi/, Helsingin kuvataidekoulu http://www.kuvataide.fi/#/etusivu ja ihan tuossa lähellä kevyempään musiikkiin suuntautunut Roihupellon bändikoulu http://roihupellonbandikoulu.fi/. Lisäksi on lyhyt matka esim. Circus Helsinkiin http://www.circushelsinki.fi/, jos haluaa harrastaa ruumiinkulttuuria välillä. Stoa on lyhyen bussimatkan päässä tapahtumineen. Ja keskustaan pääsee n. 20 minuutissa.
Täällä on yhteisöllisyyttä, luontoa, palvelut lähellä ja hyvät liikenneyhteydet.
En tieda, minne sellaiset muuttavat. Ei kuulu mun kokemuspiiriin ollenkaan.
Espoossa Tapiola vaikka onkin kammottavan näköinen alue (Aallon yöks kerrostalot), rivarit ja okt:t ok mutta kovat hinnat.
Helsingissä boheemi/intellektuellialuetta on nykyään Kallio missä esim itse olen viettänyt lapsuuteni. Sieltä löytyy ihan kivoja alueita.
En nyt tajua. Jos on käynyt kansalaisopiston soittotunneilla ja kuvataidetunneilla, harrastuksia löytyy esimerkiksi ympäri Espoota. Leppävaarassa on kuvataidekoulu, jota omat lapseni ovat käyneet, täällä on myös tanssikoulu, musiikkiopisto, yksityisiä opetuksen tuottajia myös pilvin pimein. Iso kirjasto yms. Lukukausimaksut ovat/harrastus meillä 400-600 euroa vuodessa, soitinhankinnat siihen lisäksi ja tanssikamat, kuvataidekoulussa ei ole ylimääräisiä kuluja. Taidenäyttelyihin, oopperaan ja konsertteihin pääsee junalla ja autolla näppärästi, lähellä on EMMA-museo vaihtelevine teemapäivineen jne. Vaskivuoren tanssi-ja musiikkilukio on 5 km päässä, Viherlaakson kuvataidelukio 2km, Kilonpuiston ilmaisutaitopainotteinen yläkoulu 2km. Sinä tuijotat nyt jotain mielikuvaa, ei naapureiden tarvitse olla taiteellisia vaikka itse sitä harrastaisikin. Tosin ei täältäkään saa taloa 400 000, siksi asunkin tyytyväisenä kerrostalossa.
Me asutaan Nurmijärven Klaukkalassa. Muutaman kilometrin säteellä 138 m2 järven ja pururadan vieressä sijaitsevasta omakotitalostamme musiikkiopisto, erinomainen kirjasto, lasten kuvataideopisto, tanssiopisto. Äidin joogaharrastukseen huippujoogastudio. Isällä 24 h kuntosali, jonka kuukausimaksulla käy myös uimahallissa. Helsinkiin oopperaan puolen tunnin ajomatka (iltaisin ei juuri ruuhkia). Ateneumiin, Tennispalatsin leffatarjontaan, Kansallisteatteriin, Hgin kaupungiteatteriin ym. sama matka. Lasten urheiluharrastuksia mm. luistelu, jääkiekko, jalkapallo, useita ratsastustalleja.
Kaupat, apteekki, lääkäripalvelut (terveyskeskus, neuvola, yksityiset) kaikki Klaukkalassa. Hyvät ja rauhalliset koulut. Tunnissa ehtii käydä kaupassa, kirjastossa ja leipomo-kahvilassa.
Viikonloppuisin käydään lasten kanssa konserteissa ja museoissa Espoo/Helsinki/Tuusula/Järvenpää/Hyvinkää.
400 000 euron budjetilla saa Klaukkalasta jo tosi kivan talon hyvältä alueelta:-)
Kulttuuritarjontaa ja siitä kiinnostuneita perheitä on myös Helsingin ja Espoon ulkopuolisilla alueilla.
(Haittapuolena se, että jos käy töissä Helsingin keskustassa, työmatkat omalla autolla yhteen suuntaan pahimpaan ruuhka-aikaan n. 1,5 tuntia. Itse käymme töissä Espoossa ja Vantaalla, työmatkat n. 30 minuuttia.)
Tapiola ei ole sivistynyt kulttuurialue ainakaan kokonaisuudessaan, vaikka jotkut sillä vielä tällaisen imagon näkevät. Viittaan nyt vaikkapa siihen, että viime vaaleissa esim. Otsolahdessa eniten ääniä saanut yksittäinen ehdokas oli Timo Soini. Sen sijaan jos samastuu sellaisiin itsensä jalustalle nostaneisiin perheisiin joista ketjussa on ollut puhetta, Tapiola voi ollakin sopiva osoite.
Ei tuolla budjetilla kannata miettiä Helsinkiä. Jos haluatte oman talon joudutte nimittäin todella kauas keskustasta tuolla rahalla, ja se ei täytä muita vaatimuksianne kulttuuritarjonnasta.
Budjetti ylös tai vaatimukset alas. Tai sitten tosiaan Espooseen. Eipä kyllä sieltäkään mitään ihan täydellistä tuolla rahalla saa.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 22:27"]
Etsimme pientaloa, Katajanokka näyttäisi olevan niin kesksutassa, että vain kerrostaloja? Emme siis halua aivan Helsingin keskustaan. Työmatkojen suhteen olemme totuneet molemmat täällä tunnin yhdensuuntaiseen työmatkaan.
Lapsdet ovat käyneet kansalaisopiston soittotunneilla ja kuvataidekerhossa, joten jotain saman suuntaista harrastusta olisi kiva löytää.
[/quote]
Helsingissä asuinpaikkaa ei kannata valita kuviteltujen sivistysrajojen mukaan. Kaikilla ilmansuunnilla on hyviä ja huonoja alueita.
Kannattaa katsoa asuinpaikka niin, että lapsen pystyvät isompina kulkemaan omatoimisesti harrastuksiin ja kouluun. Hyvä apu voisi olla matka-aikakartta: http://mak.hsl.fi/index.html
Itä-Helsinkiä ei kannata väheksyä. Idässä on Marjaniemen ja Kulosaaren kaltaisia varakkaiden alueita, mutta muutkin alueet ovat paljon mainettaan parempia. Aika kuvaava oli äskettäin Espoosta Itäkeskukseen muuttaneen kommentti: "Täällä on niin rauhallista", ja tämä siis alle kilometrin päässä Itiksestä.
Minä suosittelisin alueita, joilta on kävelymatka lähimmälle metroasemalle. Jos budjetti on alle 400000€ ja eikä halua käyttää kaikkea aikaansa lasten kuljettamiseen harrastuksiin ja kouluihin, kannattaa katsella rivitaloaasuntoa idästä. Esimerkiksi meidän yhtiössämme Itäkeskuksessa sadan neliön rivitaloasunto maksanee noin 350000 euroa., jos niitä on myynnissä.
pk-seudun liikenne ruuhka-aikaan on sen verran takkuista, että jos työpaikkanne ei ole Helsingin keskustassa, kannattaa miettiä asuinpaikkaa myös työpaikan sijainnin perusteella. Ei siis tarvitse olla sen lähellä, mutta sellaisen matkan päässä kuitenkin, ettei tarvitse turhaan istua esim. tuntia yhteen suuntaan, vaikka matka kilometreissa ei pitkältä vaikuttaisikaan.
Mutta jos työpaikat on keskustassa, niin sinne pääsee ihan mistä vaan.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2013 klo 23:36"]
Helsingissä 400 000 e'llä ei saa tuonkokoinen perhe yhtään mitään kunnollista, jos olettaen että kyseessä viisihenkinen perhe. Neliöitä viisihenkinen perhe tarvitsee kuitenkin n. 150 m2 jos meinaa että on edes jotakin asumismukavuutta, joten menee oikeasti itään jos on oikeasti noin vähän asuntorahaa käytössä.
[/quote]
Meitä on kuusi ja neliöitä on 100. Asumismukavuus on tottumiskysymys. Olemme akateeminen perhe, molemmat vanhemmat luonnontieteilijöitä, eikä meillä ole autoa. Asumme mieluummin hieman ahtaammien hyvin kulkuyhteyksien varrella kuin auton kanssa jossain kehyskunnassa.
Ei kai se niin kummallista ole, että haluisi asua alueella jossa on samanhenkisiä ihmisiä. Tosin tottakai taidetta ja kirjallisuutta voi harrastaa asui sitte missä vain, ja saattaa hyvinkin löytää myös hengenheimolaisia.
Tarkoitatako pientalolla vai omakotitaloa? Sellaista ette tosiaan Käpylä-Kumpula-Toukola -alueelta saa... Käpylässä on 50-luvun kerrostaloja, minusta ihan kodikkaita, niistä saattaisi teille löytyä jotain. Ja sitten on puisia pienkerrostaloja (joissa yleensä kylläkin pieniä asuntoja) ja paritaloja. Arabiassa on uusia kerrostaloja, kalliita paitsi ehkä hitakset?
Montako lasta teillä on? Voisivatko jotkut lapset nukkua samassa huoneessa? Puu-Käpylän paritaloihin saa järkkäilemällä kolme makuuhuonetta, ja VOI olla toivoa saada sellainen asunto teidän budjetilla (ei tosin paraskuntoisimmasta päästä). Täällä Käpylä-Kumpula-Toukola -akselilla moni perhe asuu aika vähissä neliöissä juuri siksi, että hintataso on korkea, palkkataso ei niinkään, ja kuitenki täällä viihdytään yleensä niin hyvin, että pois ei haluta kirveelläkään, vaikka esim.perhe kasvaisi. Jos työpaikat sijaitsevat kätevästi, vaikkapa keskustaan mentäessä, on täällä lapsiperheenkin helppo olla ilman autoa, siinä säästää rahaa. Julkinen liikenne varsinkin juuri keskustaan päin toimii tosi hyvin ja ruokakauppoja on lähellä.
Mutta jos omakotitalo on se ehdoton, ja edelleen puhutaan Helsingistä, niin suuntaisin katseen Tapanilaan. Itseäni kiinnostaisi myös tuo mainittu Roihuvuori, mutta ei siellä taida pahemmin pientaloja olla.
Toivottavasti löydätte kivan kodin! Kivoja ihmisiähän löytyy joka paikasta!
Tapiolassa on loistavat harrastusmahdollisuudet, etenkin musiikki, ja paljon omaa kulttuuritarjontaa. Se on ikään kuin oma keskuksensa, josta ei tarvitse lähteä muualle, ihan eri tavalla kuin useimmat muut alueet. Siksi monet haluavat asua siellä, vaikka teidän budjetilla sieltä ei saa perheelle kuin kerrostaloasunnon tai korkeintaan pienen rivarin. Sillä on myös historiaa ja perinteitä ja elitistinen maine... Espoossa myös Leppävaara on sellainen keskus, josta löytyy vaikka mitä tarjontaa ja harrastuksia, mutta se on minusta liian tiheään rakennettu sumppu.
Pohjois-Helsingin pientaloalueilta (Tapanila, Pakila ym.) löytyy rivareita kohtuullisella hinnalla, ehkä jopa taloja. Siellä asuu kulttuurihenkistä väkeä, mutta en tiedä esim. niiden harrastusmahdollisuuksista tarkemmin.
Jos omakotitaloa haluatte, oikeasti realistisinta on kyllä katsoa kehyskuntiin riippuen työpaikkanne sijainnista... Esim. Järvenpäästä pääsee nopeasti junalla Hkiin, ja siellä on omat harrastusmahdollisuudet.
Teidän kannattaa katsella asuntojen hintoja ja sitten täsmentää hakua työmatkojen ja harrastusten mukaan. Itse asumme pientalossa parjatun Espoon keskuksen lähistöllä. Täältä pääsee helposti lähes joka suuntaan, vaikka asumme lähes metsässä. Asunnot ovat edullisia, ja harrastusmahdollisuuksia on lapsille aika paljon.
pihlajistossa asuu ainakin liian uteliaita naapureita varsinkin siinä alepan vastapäisessä talossa. Kuuntelevat mitä muut tekee keskittyvät liikaa naapureihin luulevat et joku kuuntee Niit vaikka varmasti seinänaapurit varmasti elävät omaa elämää,ja pitävät ite meteliä ainoastaan kun naapurinmusakuuluuu tai on lähtenyt kämpäst jonnekkin.
VANHA KETJU huhtikuulta, ovat jo asunnon löytäneet
Menkää Tuusulaan! Rantatien kupeeseen. Sillä sanotaanhan, että suku on kuin peruna, paras osa mullan alla. Pätee myös naapureihin.
Professori-kirjailija-pariskunta Hämeen-Anttila asuu Vantaan Mikkolassa ja kuulemma viihtyvät hyvin. Ovat ihan antaneet haastatteluita kotiinsa ja asuinpaikkaan liittyen.
Miksi taide- ja kirjallisuusihmiset ajattelevat vain samanhenkisten voivan ymmärtää heitä ja etsivät asuinaluetta sen perusteella? Onko näissä piireissä jokin korkea itsearvostus, jossa arvostetaan ristiin toisiaan kun muut vähät välittävät näistä tällaisista itsensa jalustalle nostaneista perheistä? Itse tuntuisi hassulta etsiä aluetta missä asuu yrittäjäperheitä kun itse olemme molemmat yrittäjiä eli miehellä sekä minulla omat yritykset, ihan kun vain yrittäjät olisivat arvoisiamme ihmisiä ja haluaisimme asua vain "yhtä arvokkaiden" keskellä.
Itsestäni kummallinen ajattelutapa. Kalliossa asuu taitelijoita, muta se on vähän turhan kallis alue, koska tuon kokoinen perhe joutuisi ostamaan sieltä min. 120 m2 ja siitä jouduu pulittamaan jo aika reilusti eli yläraja 400 000 € on siinä mittakaavassa taskurahaa.