Mieheni torjuu minut toistuvasti, koska haluaa ”kouluttaa” minua!!

Vierailija kirjoitti:

miehesi tuntuu alistajatyypiltä. Hänellä ei ole empatiaa tai hän ei käytä sitä sinuun, koska olet hänelle itsestäänselvyys ja hänen jatkeensa.

Hän alisti sinua vaatimalla seksiä, kun hän huomasi. että suostuit seksiin kiltteyttäsi, vastetahtoisesti ja väsyneenä. Enemmän kuin yhdessäolo ja seksuaalisen nautinnon tasavertainen antaminen ja saaminen, häntä kiihotti sinun painostamisesi aktiin, josta tiesi, että sinä et nauttinut. Siis alistaminen. 

Nyt olet innostunut mutta hän ei, koska tuo alistaminen, nyt toisella tapaa, on koukuttavampaa. 

Anna hänen olla rauhassa ja etsi seksiseuraa ja nautintoa muualta tai tyydytä itse itseäsi. Ota itse vastuu tarpeistasi. Et voi pakoittaa häntä vastaamaan tarpeisiisi. Yleisesti ottaen, mies ymmärtää naisen hormonaaliset heitot ja väsymyksen kun on pikkutaaperoita helmoissa. jos mies on niin kypsymätön, ettei ymmärrä niin lakkaa ahdistelemasta miestä vaatimuksillasi ja etsi iloa muualta, vaikka omasta kädestä ja fantasioistasi. Katso mitä mies tekee. Löytääkö hän sinut uudelleen, kun et painosta häntä ja alkaa vietellä sinua vai heittäytyykö hän yhdeksi "kakaroista" , kodin pikku marttyyriksi, vai onko hänellä toinen nainen jo mielessä.

Jätä hänet siis kokonaan rauhaan. Hänellä on pallo, anna ajan kertoa.

Sairasta läppää. Kehotat eskaloimaan koston kierrettä. Voin kertoa, että ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Kun on vuosia tullut jatkuvasti torjutuksi, se jättää jälkensä. Jokainen kerta tuntuu pahalta ja toistuvana, kertyvänä tällaiset kokemukset rapauttavat itsetunnon ja jopa rakkauden. Kun alkaa kokea, että puolison silmissä ei ole lainkaan haluttava, se vaikuttaa vähitellen kaikkeen. Rakastaa ja haluaa toista, mutta tämä on aina vaan kylmä ja torjuva. 

Pahinta on, jos tämän jatkuessa pitkään yrittää asiaa ottaa puheeksi ja kertoa, miten pahalta toisen käytös tuntuu, mutta toinen ei edes kuuntele. Ei ymmärrä, ei halua kuunnella tai tyrmää kokemukset(kin) turhina ja itsekkäästi. Kun mies kertoo, että torjunta tuntuu pahalta, niin nainen vetoaa vaan väsymykseen, haluttomuuteen, hormoneihin, ihan mihin tahansa. Kyllä, todellisia syitä ne varmasti ovat, mutta siinä kohtaa kun hän selittää ja selittää toiselle haluttomuuttaan, hän samalla sivuuttaa täysin toisen tunteet ja kokemukset, sen, että toinen voi pahoin. Se on henkistä torjumista, joka on jopa pahempaa kuin fyysinen puute. Toisen tunne ja kokemus ei selityksillä muutu olemattomaksi, mutta jää ilman huomiota jota toinen kaipaisi. Torjujan tunteet ja tarpeet ovat asetelmassa yhtäkkiä dominoivia, toisen omat mitätöityjä. 

Tämä on varmaan juuri niin kuin mieheni asian ilmaisisi. Mietinkin nyt, että haluaisiko hän minun vain sinnikkäästi tekevän uusia ehdotuksia, vai jättävän hänet rauhaan ehdotteluiltani?? Olen kysynytkin häneltä asiaa, mutta jotenkin en ole saanut kunnollista vastausta, ehkä hän ei edes tiedä, mitä oikeasti haluaisi...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi täältä kyselet? 

Mies on itse sulle suoraan sanonut. Hän kostaa aiemmin kokemaansa torjutuksi tulemista. Siinä se. Lapsellista ja tyhmää ehkä, mutta toisaalta hyvin inhimillistä. 

Täällä lätisemisen ja noiden "varmasti pettää"-viisasteluiden kuuntelemisen sijaan teillä olisi ehkä syytä ottaa ja keskustella sekä tästä asiasta että parisuhteestanne ylipäänsä vakavasti. 

Ai mitä torjutuksi tulemista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sitä myös ihmettelen, että nyt hän ei näytä kärsivän selibaatista lainkaan, toisin kuin liittomme alkuaikoina, jolloin sain kuulla koko ajan että ”kassit painaa” ja kohta on ”pallit ihan sinisinä” kun ei voida panna. Nyt ei vaikuta olevan mitään ongelmaa! Vaikea uskoa, että hän vaan sinnittelisi tuskissaan ilman seksiä, koska haluaa vain osoittaa minulle jotain.

Mitä minun pitäisi tehdä? Pakottaa hänet toistuvasti seksiin nymfotyyliin, vai toimia niin kuin olisin itse halunnut hänen aikoinaan toimivan, eli olemaan painostamatta ja osoittaa rakkautta muilla keinoin?

Ap

Niin.. no ei sen halut varmaan sillä herää että turhautuneena pörräät ympärillä, pakotat seksiin, valitat, vaadit, ihmettelet ja kyselet. Suosittelen tota tilan antamista ja keskustelua.

Jos sillä on nyt tarve olla lapsellinen ja urpo? Joskus ihmiset toimii huonosti, sellasia me ollaan. Pitäis selvittää miksi sillä on sellaisia tunteita ja mitä voit tehdä, miten pääsette tämän yli. Mitä sille muuten kuuluu? Onko harrastuksia, onko hyvä fiilis? Nauratteko yhdessä, oletteko läheisiä, halailetteko?

Niin ja en suosittele että yrität ratkaista ongelman seksillä. Ei se miehillä ole avain kaikkeen. Että kunhan pääsee vaimoa painamaan niin no problem ja elämä hymyilee.

Jatkan vielä, että miehelle voi olla myös vaikea paikka myöntää itselle ettei jaksa tai halua seksiä. On ihan eri asia päästellä paineita itsekseen, kuin olla aidosti yhteydessä toiseen ihmiseen ja harrastaa seksiä. Ei ne ole sama asia. Mutta koska oot MIES niin sun on oltava sonni, sun kuuluu kuolata mela pystyssä jos vaimo edes hymyilee, tai pikkari vilahtaa. Pitää olla halukone aina ja ikuisesti. Ja jos ei ole, ei ole mies. On vähän viallinen ja vaimokin itkee että "etkö halua mua". Siinä tuntee olonsa aika epäonnistuneeksi koko elämässään. Ihan sama onko työssä stressiä ja veli kuollut ja talossa vesivahinko. Ihan sama. Ole mies, ole sonni.

Joten joskus kun niitä kausia on, ne tunteet ja häpeä voi purkautua ärtymyksenä. Tai just tollasta että "no sä oot torjunut aiemmin ni minäpä torjun nyt, hähä hää".

Mitä se mies ehkä oikeesti tarvitsee on tilaa olla viallinen ja kulunut. Ymmärrystä, hellyyttä, armoa.

Ammattilaisen puheille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sitä myös ihmettelen, että nyt hän ei näytä kärsivän selibaatista lainkaan, toisin kuin liittomme alkuaikoina, jolloin sain kuulla koko ajan että ”kassit painaa” ja kohta on ”pallit ihan sinisinä” kun ei voida panna. Nyt ei vaikuta olevan mitään ongelmaa! Vaikea uskoa, että hän vaan sinnittelisi tuskissaan ilman seksiä, koska haluaa vain osoittaa minulle jotain.

Mitä minun pitäisi tehdä? Pakottaa hänet toistuvasti seksiin nymfotyyliin, vai toimia niin kuin olisin itse halunnut hänen aikoinaan toimivan, eli olemaan painostamatta ja osoittaa rakkautta muilla keinoin?

Ap

Niin.. no ei sen halut varmaan sillä herää että turhautuneena pörräät ympärillä, pakotat seksiin, valitat, vaadit, ihmettelet ja kyselet. Suosittelen tota tilan antamista ja keskustelua.

Jos sillä on nyt tarve olla lapsellinen ja urpo? Joskus ihmiset toimii huonosti, sellasia me ollaan. Pitäis selvittää miksi sillä on sellaisia tunteita ja mitä voit tehdä, miten pääsette tämän yli. Mitä sille muuten kuuluu? Onko harrastuksia, onko hyvä fiilis? Nauratteko yhdessä, oletteko läheisiä, halailetteko?

Niin ja en suosittele että yrität ratkaista ongelman seksillä. Ei se miehillä ole avain kaikkeen. Että kunhan pääsee vaimoa painamaan niin no problem ja elämä hymyilee.

Tuo oli hyvä ajatus, että ei kannata seksillä ratkaista asiaa. Ehkä lopetan asiasta vihjailun ja ehdottelut ja huomioin häntä muuten...

Ap

Onhan tuo jo henkistä väkivaltaa! Anteeksi, mutta tyhmä mies jos ei älyä että haluttomuuteesi oli oikea syy, eikä vain tahallista päänsärky dilemmaa..

Minunkin mieheni lopetti jossain kohtaa aloitteen teon kun torjuin muutamia kertoja johtuen selittämättömistä alavatsakivuista. Mies sanoi että käy itsetunnon päälle, kun aina joutuu torjutuksi ettei haluta enää tehdä aloitusta. Ensin hän jopa sanoi minun valehtelevan.

Kun alavatsakivuille viimein löytyi syy, niin miehelläkin oli eri ääni kellossa ja ymmärsi etten pelleillyt tahallani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on vuosia tullut jatkuvasti torjutuksi, se jättää jälkensä. Jokainen kerta tuntuu pahalta ja toistuvana, kertyvänä tällaiset kokemukset rapauttavat itsetunnon ja jopa rakkauden. Kun alkaa kokea, että puolison silmissä ei ole lainkaan haluttava, se vaikuttaa vähitellen kaikkeen. Rakastaa ja haluaa toista, mutta tämä on aina vaan kylmä ja torjuva. 

Pahinta on, jos tämän jatkuessa pitkään yrittää asiaa ottaa puheeksi ja kertoa, miten pahalta toisen käytös tuntuu, mutta toinen ei edes kuuntele. Ei ymmärrä, ei halua kuunnella tai tyrmää kokemukset(kin) turhina ja itsekkäästi. Kun mies kertoo, että torjunta tuntuu pahalta, niin nainen vetoaa vaan väsymykseen, haluttomuuteen, hormoneihin, ihan mihin tahansa. Kyllä, todellisia syitä ne varmasti ovat, mutta siinä kohtaa kun hän selittää ja selittää toiselle haluttomuuttaan, hän samalla sivuuttaa täysin toisen tunteet ja kokemukset, sen, että toinen voi pahoin. Se on henkistä torjumista, joka on jopa pahempaa kuin fyysinen puute. Toisen tunne ja kokemus ei selityksillä muutu olemattomaksi, mutta jää ilman huomiota jota toinen kaipaisi. Torjujan tunteet ja tarpeet ovat asetelmassa yhtäkkiä dominoivia, toisen omat mitätöityjä. 

Tämä on varmaan juuri niin kuin mieheni asian ilmaisisi. Mietinkin nyt, että haluaisiko hän minun vain sinnikkäästi tekevän uusia ehdotuksia, vai jättävän hänet rauhaan ehdotteluiltani?? Olen kysynytkin häneltä asiaa, mutta jotenkin en ole saanut kunnollista vastausta, ehkä hän ei edes tiedä, mitä oikeasti haluaisi...

Ap

En tekisi enää ehdotuksia, käytä omia käsiä ja jätä mies tältä osin rauhaan. Mutta lisäisin läheisyyttä, kosketusta, naurua, katseita, halauksia ja rakkautta. Ihailua, kehuja, flirttiä. Jos on rakastettu, arvostettu ja hyväksytty olo kyllä ne halutkin sieltä varmaan palaa muutamassa kuukaudessa.

Sinulla oli syysi torjua mies, miehellä syynsä torjua sinut. What's the problem?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta sitä myös ihmettelen, että nyt hän ei näytä kärsivän selibaatista lainkaan, toisin kuin liittomme alkuaikoina, jolloin sain kuulla koko ajan että ”kassit painaa” ja kohta on ”pallit ihan sinisinä” kun ei voida panna. Nyt ei vaikuta olevan mitään ongelmaa! Vaikea uskoa, että hän vaan sinnittelisi tuskissaan ilman seksiä, koska haluaa vain osoittaa minulle jotain.

Mitä minun pitäisi tehdä? Pakottaa hänet toistuvasti seksiin nymfotyyliin, vai toimia niin kuin olisin itse halunnut hänen aikoinaan toimivan, eli olemaan painostamatta ja osoittaa rakkautta muilla keinoin?

Ap

Niin.. no ei sen halut varmaan sillä herää että turhautuneena pörräät ympärillä, pakotat seksiin, valitat, vaadit, ihmettelet ja kyselet. Suosittelen tota tilan antamista ja keskustelua.

Jos sillä on nyt tarve olla lapsellinen ja urpo? Joskus ihmiset toimii huonosti, sellasia me ollaan. Pitäis selvittää miksi sillä on sellaisia tunteita ja mitä voit tehdä, miten pääsette tämän yli. Mitä sille muuten kuuluu? Onko harrastuksia, onko hyvä fiilis? Nauratteko yhdessä, oletteko läheisiä, halailetteko?

Niin ja en suosittele että yrität ratkaista ongelman seksillä. Ei se miehillä ole avain kaikkeen. Että kunhan pääsee vaimoa painamaan niin no problem ja elämä hymyilee.

Jatkan vielä, että miehelle voi olla myös vaikea paikka myöntää itselle ettei jaksa tai halua seksiä. On ihan eri asia päästellä paineita itsekseen, kuin olla aidosti yhteydessä toiseen ihmiseen ja harrastaa seksiä. Ei ne ole sama asia. Mutta koska oot MIES niin sun on oltava sonni, sun kuuluu kuolata mela pystyssä jos vaimo edes hymyilee, tai pikkari vilahtaa. Pitää olla halukone aina ja ikuisesti. Ja jos ei ole, ei ole mies. On vähän viallinen ja vaimokin itkee että "etkö halua mua". Siinä tuntee olonsa aika epäonnistuneeksi koko elämässään. Ihan sama onko työssä stressiä ja veli kuollut ja talossa vesivahinko. Ihan sama. Ole mies, ole sonni.

Joten joskus kun niitä kausia on, ne tunteet ja häpeä voi purkautua ärtymyksenä. Tai just tollasta että "no sä oot torjunut aiemmin ni minäpä torjun nyt, hähä hää".

Mitä se mies ehkä oikeesti tarvitsee on tilaa olla viallinen ja kulunut. Ymmärrystä, hellyyttä, armoa.

Kirjoitat koskettavasti. Ehkä asia on juuri niin kuin kuvaat. Olen ehkä jotenkin olettanut, että mies olisi valmiina seksiin 24/7 ja kiihoittuisi nollasta sataan sekunnissa. Olen vaan ollut niin kummissani, kun mies on päivitellyt niin usein, miten vähän seksiä meillä on ja miten sitä pitäisi olla paljon enemmän...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kun on vuosia tullut jatkuvasti torjutuksi, se jättää jälkensä. Jokainen kerta tuntuu pahalta ja toistuvana, kertyvänä tällaiset kokemukset rapauttavat itsetunnon ja jopa rakkauden. Kun alkaa kokea, että puolison silmissä ei ole lainkaan haluttava, se vaikuttaa vähitellen kaikkeen. Rakastaa ja haluaa toista, mutta tämä on aina vaan kylmä ja torjuva. 

Pahinta on, jos tämän jatkuessa pitkään yrittää asiaa ottaa puheeksi ja kertoa, miten pahalta toisen käytös tuntuu, mutta toinen ei edes kuuntele. Ei ymmärrä, ei halua kuunnella tai tyrmää kokemukset(kin) turhina ja itsekkäästi. Kun mies kertoo, että torjunta tuntuu pahalta, niin nainen vetoaa vaan väsymykseen, haluttomuuteen, hormoneihin, ihan mihin tahansa. Kyllä, todellisia syitä ne varmasti ovat, mutta siinä kohtaa kun hän selittää ja selittää toiselle haluttomuuttaan, hän samalla sivuuttaa täysin toisen tunteet ja kokemukset, sen, että toinen voi pahoin. Se on henkistä torjumista, joka on jopa pahempaa kuin fyysinen puute. Toisen tunne ja kokemus ei selityksillä muutu olemattomaksi, mutta jää ilman huomiota jota toinen kaipaisi. Torjujan tunteet ja tarpeet ovat asetelmassa yhtäkkiä dominoivia, toisen omat mitätöityjä. 

Naisena, jonka hormoni on jotenkin jumissa (synnytys, henkinen kriisi, stressi, mielialasairaus). en osaa selittää sitä tämän paremmin, toi seksivaatimus miehen tasolta tuntuu vaan tosi pahalta. Nainen ei tunne seksissä silloin mitään muuta, kuin velvollisuuden olla esine tai astia, johon mies tyhjentää siemenensä ja toivoo, että kumpa tää toimenpide ei nyt kestäisi kauaa. Silti nainen kuitenkin arvostaa ja rakastaa miestä ja pitää häntä parhaana asiana maailmassa, eikä tekisi mitään, mikä satuttaisi häntä. Nainen haluaa velvollisuuttaan tarjota miehelleen nautinnon. Nainen antaa kehonsa miehen käyttöön ja sietää tunkeilevat sormet kehossaan . Sormet, jotka joskus antoivat hänelle suurimman nautinnon mutta ovat äkkiä muuttuneet vastenmielisiksi, ulkopuolisiksi tunkeilijoiksi.

En väitä että todella ymmärtäisin sen henkisen tuskan, mitä  miehet tuntee, jotka kärsivät siitä, että heidät kerta toisensa jälkeen torjutaan parisuhteessa. voin vain tajuta, että se  tuntuu karmealta ja mitätöivältä. maailma on niin epäreilu. Olisi hienoa, jos naisetkin olisivat aina yhtä valmiita seksiin kuin miehet. Miehet kuulemma käyttävät seksiä paineiden purkuun kun taas naiset eivät halua seksiä, jos heillä on paljon stressiä elämässään. 

Todennäköisesti miehesi vaan haluaa että näytät kuinka oikeasti haluat häntä. Se tarkoittaa että et lannistu ja lopeta lähestymis yrityksiäsi vaan sinnikkäästi keksit vastustamattomia lähestymistapoja joilla saat hänet kuumaksi. Esim. Suuseksillä herättäminen, seksikkäissä alus vaatteisa viettely, tai vaikka flirttailu/rohkeista kokeilevista jutuista vihjailu. Jos on paljon tullut torjutuksi niin itsetunto ei ole korkealla ja on hyvin nöyryytetty olo. Jos pystyt osoittamaan olevasi kuumana häneen ja himoitset häntä niin paljon ettet pysy nahoissasi, niin miehesi itsetunto nousee ja alkaa varmasti itsekin unohtamaan huonot kokemuksensa ja katkeruutensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on vuosia tullut jatkuvasti torjutuksi, se jättää jälkensä. Jokainen kerta tuntuu pahalta ja toistuvana, kertyvänä tällaiset kokemukset rapauttavat itsetunnon ja jopa rakkauden. Kun alkaa kokea, että puolison silmissä ei ole lainkaan haluttava, se vaikuttaa vähitellen kaikkeen. Rakastaa ja haluaa toista, mutta tämä on aina vaan kylmä ja torjuva. 

Pahinta on, jos tämän jatkuessa pitkään yrittää asiaa ottaa puheeksi ja kertoa, miten pahalta toisen käytös tuntuu, mutta toinen ei edes kuuntele. Ei ymmärrä, ei halua kuunnella tai tyrmää kokemukset(kin) turhina ja itsekkäästi. Kun mies kertoo, että torjunta tuntuu pahalta, niin nainen vetoaa vaan väsymykseen, haluttomuuteen, hormoneihin, ihan mihin tahansa. Kyllä, todellisia syitä ne varmasti ovat, mutta siinä kohtaa kun hän selittää ja selittää toiselle haluttomuuttaan, hän samalla sivuuttaa täysin toisen tunteet ja kokemukset, sen, että toinen voi pahoin. Se on henkistä torjumista, joka on jopa pahempaa kuin fyysinen puute. Toisen tunne ja kokemus ei selityksillä muutu olemattomaksi, mutta jää ilman huomiota jota toinen kaipaisi. Torjujan tunteet ja tarpeet ovat asetelmassa yhtäkkiä dominoivia, toisen omat mitätöityjä. 

Naisena, jonka hormoni on jotenkin jumissa (synnytys, henkinen kriisi, stressi, mielialasairaus). en osaa selittää sitä tämän paremmin, toi seksivaatimus miehen tasolta tuntuu vaan tosi pahalta. Nainen ei tunne seksissä silloin mitään muuta, kuin velvollisuuden olla esine tai astia, johon mies tyhjentää siemenensä ja toivoo, että kumpa tää toimenpide ei nyt kestäisi kauaa. Silti nainen kuitenkin arvostaa ja rakastaa miestä ja pitää häntä parhaana asiana maailmassa, eikä tekisi mitään, mikä satuttaisi häntä. Nainen haluaa velvollisuuttaan tarjota miehelleen nautinnon. Nainen antaa kehonsa miehen käyttöön ja sietää tunkeilevat sormet kehossaan . Sormet, jotka joskus antoivat hänelle suurimman nautinnon mutta ovat äkkiä muuttuneet vastenmielisiksi, ulkopuolisiksi tunkeilijoiksi.

En väitä että todella ymmärtäisin sen henkisen tuskan, mitä  miehet tuntee, jotka kärsivät siitä, että heidät kerta toisensa jälkeen torjutaan parisuhteessa. voin vain tajuta, että se  tuntuu karmealta ja mitätöivältä. maailma on niin epäreilu. Olisi hienoa, jos naisetkin olisivat aina yhtä valmiita seksiin kuin miehet. Miehet kuulemma käyttävät seksiä paineiden purkuun kun taas naiset eivät halua seksiä, jos heillä on paljon stressiä elämässään. 

Ja miehestä voi tuntua about samalta kun on tavallaan pakko suostua vaimon vaateisiin. Aina ei ole haluja yhtään, ei kuukausiin. On stressiä, pelkoa, ahdistusta. Mutta "mies on aina valmis seksiin" kuten monessa paikassa toitotetaan. Ja jos se seisokki nyt onnistuukin niin sehän on sitte merkki siitä että nauttii ja oli kivaa. Ei, kyllä se välillä ihan työstä käy ja pitää kovasti keskittyä ja toivoo että laukeaa mahdollisimman pian niin on ainakin se osuus ohi.

Ja moni varmaan kuvittelee ettei tämä voi olla mahdollista. Ei VOI OLLA että miehen tunteet ja halut vaihtelee, onhan ne leffoissakin aina yliseksuaalisia sikoja. Jep jep.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti miehesi vaan haluaa että näytät kuinka oikeasti haluat häntä. Se tarkoittaa että et lannistu ja lopeta lähestymis yrityksiäsi vaan sinnikkäästi keksit vastustamattomia lähestymistapoja joilla saat hänet kuumaksi. Esim. Suuseksillä herättäminen, seksikkäissä alus vaatteisa viettely, tai vaikka flirttailu/rohkeista kokeilevista jutuista vihjailu. Jos on paljon tullut torjutuksi niin itsetunto ei ole korkealla ja on hyvin nöyryytetty olo. Jos pystyt osoittamaan olevasi kuumana häneen ja himoitset häntä niin paljon ettet pysy nahoissasi, niin miehesi itsetunto nousee ja alkaa varmasti itsekin unohtamaan huonot kokemuksensa ja katkeruutensa.

No jos tähän lähtee niin pitää myös ymmärtää, että voi itse joutua kokemaan ison pettymyksen. Se alusvaatteissa keikistely, etumuksen hierominen ja viettelevä kutsu makkariin ei välttämättä saa aikaan kuin ärtymystä, ignoorausta, tai jotain selittelyä että ei nyt, just oli lehti kesken.

Jos olet itse ollut joskus haluton ja sanonut jo pari kertaa että ei, ei kiitos, ei.. niin onko auttanut että mies on tullut suihkun jälkeen pullistelemaan rintalihaksia eteesi ja yrittänyt ottaa sulta housut pois?

Ihan oma on syysi. Luulisi seksihalut pysyvän yllä, jos rakastaa toista ja ainahan sitä voi tietoisesti harjoitella. Toivottavasti teille tulee vielä pitkä ja kuiva kausi :)

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti miehesi vaan haluaa että näytät kuinka oikeasti haluat häntä. Se tarkoittaa että et lannistu ja lopeta lähestymis yrityksiäsi vaan sinnikkäästi keksit vastustamattomia lähestymistapoja joilla saat hänet kuumaksi. Esim. Suuseksillä herättäminen, seksikkäissä alus vaatteisa viettely, tai vaikka flirttailu/rohkeista kokeilevista jutuista vihjailu. Jos on paljon tullut torjutuksi niin itsetunto ei ole korkealla ja on hyvin nöyryytetty olo. Jos pystyt osoittamaan olevasi kuumana häneen ja himoitset häntä niin paljon ettet pysy nahoissasi, niin miehesi itsetunto nousee ja alkaa varmasti itsekin unohtamaan huonot kokemuksensa ja katkeruutensa.

Huoh, siinä onkin sitten työsarkaa. Koen jotenkin tosi vieraana seksikkäissä alusasuissa pyörähtelyn, etenkin kun synnytysten jälkeen kroppa on suonikohjujen ja raskausarpien runnoma. Pelkäisin näyttäväni lähinnä naurettavalta, verrattuna oikeasti seksikkäisiin naisiin. Samoin nuo rohkeat ehdotukset ovat sellaisia, joista en itse innostu, olen oikeasti aika perinteinen. No mutta mitäpä sitä en mieheni vuoksi tekisi... Mietin vaan, onko se jotenkin tosi kornia tai teennäistä, jos pölähdän joku ilta sohvalle jossain satiinipitsiunelmassa tavallisen yöpukuni sijaan. Kokisitko mieheni, että hänen on nyt sitten pakko suostua seksiin, kun niin kovasti on vaimo panostanut?

En myöskään osaa hypätä yllättäen päälle istumaan, jos mies ei ole yhtään ilmaissut olevansa ”sillä tuulella”...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti miehesi vaan haluaa että näytät kuinka oikeasti haluat häntä. Se tarkoittaa että et lannistu ja lopeta lähestymis yrityksiäsi vaan sinnikkäästi keksit vastustamattomia lähestymistapoja joilla saat hänet kuumaksi. Esim. Suuseksillä herättäminen, seksikkäissä alus vaatteisa viettely, tai vaikka flirttailu/rohkeista kokeilevista jutuista vihjailu. Jos on paljon tullut torjutuksi niin itsetunto ei ole korkealla ja on hyvin nöyryytetty olo. Jos pystyt osoittamaan olevasi kuumana häneen ja himoitset häntä niin paljon ettet pysy nahoissasi, niin miehesi itsetunto nousee ja alkaa varmasti itsekin unohtamaan huonot kokemuksensa ja katkeruutensa.

No jos tähän lähtee niin pitää myös ymmärtää, että voi itse joutua kokemaan ison pettymyksen. Se alusvaatteissa keikistely, etumuksen hierominen ja viettelevä kutsu makkariin ei välttämättä saa aikaan kuin ärtymystä, ignoorausta, tai jotain selittelyä että ei nyt, just oli lehti kesken.

Jos olet itse ollut joskus haluton ja sanonut jo pari kertaa että ei, ei kiitos, ei.. niin onko auttanut että mies on tullut suihkun jälkeen pullistelemaan rintalihaksia eteesi ja yrittänyt ottaa sulta housut pois?

No tätä juuri itsekin pelkään, että saanko osakseni vain huvittunutta naureskelua (kuten tähän saakka aloitteita tehdessäni) vai olisiko mies sitten yhtäkkiä into piukkana seksipöksyistäni, vaikka niiden sisällä olisikin sama vanha vaimo...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on vuosia tullut jatkuvasti torjutuksi, se jättää jälkensä. Jokainen kerta tuntuu pahalta ja toistuvana, kertyvänä tällaiset kokemukset rapauttavat itsetunnon ja jopa rakkauden. Kun alkaa kokea, että puolison silmissä ei ole lainkaan haluttava, se vaikuttaa vähitellen kaikkeen. Rakastaa ja haluaa toista, mutta tämä on aina vaan kylmä ja torjuva. 

Pahinta on, jos tämän jatkuessa pitkään yrittää asiaa ottaa puheeksi ja kertoa, miten pahalta toisen käytös tuntuu, mutta toinen ei edes kuuntele. Ei ymmärrä, ei halua kuunnella tai tyrmää kokemukset(kin) turhina ja itsekkäästi. Kun mies kertoo, että torjunta tuntuu pahalta, niin nainen vetoaa vaan väsymykseen, haluttomuuteen, hormoneihin, ihan mihin tahansa. Kyllä, todellisia syitä ne varmasti ovat, mutta siinä kohtaa kun hän selittää ja selittää toiselle haluttomuuttaan, hän samalla sivuuttaa täysin toisen tunteet ja kokemukset, sen, että toinen voi pahoin. Se on henkistä torjumista, joka on jopa pahempaa kuin fyysinen puute. Toisen tunne ja kokemus ei selityksillä muutu olemattomaksi, mutta jää ilman huomiota jota toinen kaipaisi. Torjujan tunteet ja tarpeet ovat asetelmassa yhtäkkiä dominoivia, toisen omat mitätöityjä. 

Naisena, jonka hormoni on jotenkin jumissa (synnytys, henkinen kriisi, stressi, mielialasairaus). en osaa selittää sitä tämän paremmin, toi seksivaatimus miehen tasolta tuntuu vaan tosi pahalta. Nainen ei tunne seksissä silloin mitään muuta, kuin velvollisuuden olla esine tai astia, johon mies tyhjentää siemenensä ja toivoo, että kumpa tää toimenpide ei nyt kestäisi kauaa. Silti nainen kuitenkin arvostaa ja rakastaa miestä ja pitää häntä parhaana asiana maailmassa, eikä tekisi mitään, mikä satuttaisi häntä. Nainen haluaa velvollisuuttaan tarjota miehelleen nautinnon. Nainen antaa kehonsa miehen käyttöön ja sietää tunkeilevat sormet kehossaan . Sormet, jotka joskus antoivat hänelle suurimman nautinnon mutta ovat äkkiä muuttuneet vastenmielisiksi, ulkopuolisiksi tunkeilijoiksi.

En väitä että todella ymmärtäisin sen henkisen tuskan, mitä  miehet tuntee, jotka kärsivät siitä, että heidät kerta toisensa jälkeen torjutaan parisuhteessa. voin vain tajuta, että se  tuntuu karmealta ja mitätöivältä. maailma on niin epäreilu. Olisi hienoa, jos naisetkin olisivat aina yhtä valmiita seksiin kuin miehet. Miehet kuulemma käyttävät seksiä paineiden purkuun kun taas naiset eivät halua seksiä, jos heillä on paljon stressiä elämässään. 

Ja miehestä voi tuntua about samalta kun on tavallaan pakko suostua vaimon vaateisiin. Aina ei ole haluja yhtään, ei kuukausiin. On stressiä, pelkoa, ahdistusta. Mutta "mies on aina valmis seksiin" kuten monessa paikassa toitotetaan. Ja jos se seisokki nyt onnistuukin niin sehän on sitte merkki siitä että nauttii ja oli kivaa. Ei, kyllä se välillä ihan työstä käy ja pitää kovasti keskittyä ja toivoo että laukeaa mahdollisimman pian niin on ainakin se osuus ohi.

Ja moni varmaan kuvittelee ettei tämä voi olla mahdollista. Ei VOI OLLA että miehen tunteet ja halut vaihtelee, onhan ne leffoissakin aina yliseksuaalisia sikoja. Jep jep.

joo, ihan naisena sanon, että onneksi en ole mies. jos naiseen, niin kyllä mieheenkin ladataan ihan järjettömiä odotuksia. itse jos olisin mies, niin ihan suorituspaineet sais "jopon" lerpahtaan. hankkisin niitä "sinisiä pillereitä" kasoittain. 

Nainen selviää liukkarilla ja teeskentelyllä. Mies ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti miehesi vaan haluaa että näytät kuinka oikeasti haluat häntä. Se tarkoittaa että et lannistu ja lopeta lähestymis yrityksiäsi vaan sinnikkäästi keksit vastustamattomia lähestymistapoja joilla saat hänet kuumaksi. Esim. Suuseksillä herättäminen, seksikkäissä alus vaatteisa viettely, tai vaikka flirttailu/rohkeista kokeilevista jutuista vihjailu. Jos on paljon tullut torjutuksi niin itsetunto ei ole korkealla ja on hyvin nöyryytetty olo. Jos pystyt osoittamaan olevasi kuumana häneen ja himoitset häntä niin paljon ettet pysy nahoissasi, niin miehesi itsetunto nousee ja alkaa varmasti itsekin unohtamaan huonot kokemuksensa ja katkeruutensa.

No jos tähän lähtee niin pitää myös ymmärtää, että voi itse joutua kokemaan ison pettymyksen. Se alusvaatteissa keikistely, etumuksen hierominen ja viettelevä kutsu makkariin ei välttämättä saa aikaan kuin ärtymystä, ignoorausta, tai jotain selittelyä että ei nyt, just oli lehti kesken.

Jos olet itse ollut joskus haluton ja sanonut jo pari kertaa että ei, ei kiitos, ei.. niin onko auttanut että mies on tullut suihkun jälkeen pullistelemaan rintalihaksia eteesi ja yrittänyt ottaa sulta housut pois?

No tätä juuri itsekin pelkään, että saanko osakseni vain huvittunutta naureskelua (kuten tähän saakka aloitteita tehdessäni) vai olisiko mies sitten yhtäkkiä into piukkana seksipöksyistäni, vaikka niiden sisällä olisikin sama vanha vaimo...

Ap

Mä ratkaisin ton ongelma ihan vahingossa. teidän suhde tuollaisenaan, on ihan finaalissa. Teillä on syvälle haudattuja, nostalgisia tunteita toisianne kohtaan, mutta ne ei pääse pinnalle.

Itse ratkaisin ton ongelman ihan sattumalta. ensinnäkin ala oleen itsenäinen. mä aloin harrastaan juttuja, jotka musta itsestä tuntuu hyvältä. Etsin siis vanhat intohimon kohteeni. 

Sä olet uhrannut suuren osan itseäsi parisuhteelle ja unohtanut vanhat harrastuksesi. Sun elämäsi tapahtuu kodin seinien sisäpuolella. 

Ala elvyttää vanhoja harrastuksiasi tai keksi uusia. Luo itsestäsi "uusi sinä". Ala opiskella jotain kieltä, mene sinne joogatunnille, ala hölkätä, elvytä maalaustaitojasi. On varmasti joku juttu, mihin tunnet paloa. 

Jos sun kehossa on raskauskiloja, jotka aiheuttaa sulle epävarmuutta, niin hopi hopi laihduta ja kiinteytä itseäsi! jos tuntuu, että sä olet vain "vaimo" niin mene johonkin harrastusryhmään, jossa vaimous on vain yksi sun piirteistä. On varmasti paljon asioita, joita sä haluat kokea ja nähdä ihmisenä, ei miehes jatkeena ja vaimona. 

En tiedä, miksi se auttoi, mutta kun mulla oli muitakin intohimon kohteita ja muutakin elämää kuin koti, niin mies alkoi taas innostua musta. on paljon mukavampaa ja vaivattomampaa, kun viettely tulee mieheltä. Olin itse surkea vietteliä ja musta tuntuu kuin olisin painostanut miestäni. 

Vierailija kirjoitti:

miehesi tuntuu alistajatyypiltä. Hänellä ei ole empatiaa tai hän ei käytä sitä sinuun, koska olet hänelle itsestäänselvyys ja hänen jatkeensa.

Vaimolla ei ollut empatiaa, kun torjui miestään, ja suostuessaankin teki selväksi, ettei haluaisi. Nyt sitten kehtaa valittaa, kun saa maistaa omaa lääkettään. Omaa empatian puutettaan. Omaa valtapeliään.