Lue keskustelun säännöt.
Nuori pääsi haluamaansa kouluun - mummon reaktio?
02.07.2020 |
Kerrottiin mummolle ilouutiset, että nuori sai haluamansa opiskelupaikan. Mummon reaktio 1) voi ei, se on kauhean vaativa, joutuu tekemään töitä, 2) niin, sinähän et sinne päässy (tarkoitti minua, hain samaan paikkaan 25 vuotta sitten), ja 3) "No, onnea nyt kuitenkin."
Kyseessä oma äitini. Hieman meillä juhlamieli lopahti, kun jäätiin koko perhe tätä ihmetteleen. Skoolattiin kuitenkin kotona ja kerrottiin nuorelle, että ollaan hänestä todella ylpeitä.
Ja arvaatte varmaan? Äiti syntynyt 50-luvulla, katastrofiajattelun malliesimerkki turvattoman lapsuuden seurauksena. Minä olen syntynyt 70-luvulla ja mulla alkaa olla oma kuppi totaalisen täynnä tätä hommaa.
Kommentit (16)
Törkeä mummo. Olisi oikein hänelle, jos ette nyt ainakaan puoleen vuoteen pitäisi mitään yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisit vihjaillen sanonut, että pojasta polvi paranee.
Äitini on 40-luvulla syntynyt ja ilahtui kuullessaan lapsenlapsen päässeen siihen lukioon, jonne halusikin. Asenne ei ihan aina selity iällä, luonne vaikuttaa paljon.
4) Vi¨¨tun väliä? Ei varmaan tullut puun takaa tämäkään reaktio joten miksi hakkaat päätä seinään ja oletat jotain muuta?
Toivon, ettet kuitenkaan haukkunut mummoa lapsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivon, ettet kuitenkaan haukkunut mummoa lapsellesi.
Mitä? Tietenkin ap:n pitää sanoa nuorelle, että mummo toimi väärin.
Ei naiset opiskele mitä liian vaativaa ja hyvin palkattua (matemaattisia aineita) vaikka menevät miehiä useammin yliopistoon.
Joten ei olisi siellä mummelikaan pärjännyt vaikka suunsoitto ja juoruaminen aina onnistuukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, ettet kuitenkaan haukkunut mummoa lapsellesi.
Mitä? Tietenkin ap:n pitää sanoa nuorelle, että mummo toimi väärin.
Miksi? Eikö lapsi osaa älytä tuollaiset asiat jo itsekin jos kerran opiskelemaan on jo menossa? Kyse ei nyt enää ole 5v taaperossa jolle pitää kädestä pitäen selittää elämän rattaita.
Mun äidillä on ollut vähän sama asenne aina. Olisin halunnut mopon. Äidin ensimmäinen kysymys: "kuka sen sitten muka tankkaa?" (mopo jäi hankkimatta, kun olisi itse pitänyt säästää koko summa). Joskus harkitsin fysioterapeutin koulutusta. Äiti kommentoi: "sehän on tosi rankkaa, et sinä jaksa hieroa" (kuinkas paljon fyssarit oikeasti hieroo). Olin muuttamassa pois kotoa (asuttiin isän luona), äidin ensimmäinen kysymys "mitä xxx (sisko) siihen sanoo?"
Tyttäreni haaveista päästä urheilulukioon kommentoi tosin, että kyllähän sinne tuolla liikunnannumerolla pitäisi päästä (liikka 10). Naurahdettiin siskon kanssa, että kaikilla urluun hakevilla on liikunta kymppi. Että sinne sisäänpääsyyn vaaditaan HIEMAN enemmän urheilumeriittejä kuin koululiikunnasta 10. Tosin kun tyttö pääsi ja aikoo lukea pitkän matikan, fysiikan ja kemian, niin sitähän toki myös piti kauhistella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, ettet kuitenkaan haukkunut mummoa lapsellesi.
Mitä? Tietenkin ap:n pitää sanoa nuorelle, että mummo toimi väärin.
Mummu vain totesi, että koulu on vaativa ja töitä sen eteen joutuu tekemään.
Ei minusta nyt enemmän kaivertelun asia, ei sentään lasta ole loukannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, ettet kuitenkaan haukkunut mummoa lapsellesi.
Mitä? Tietenkin ap:n pitää sanoa nuorelle, että mummo toimi väärin.
En vetäisi yhtäläisyysmerkkiä tämän ja haukkumisen välille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tutulta. Omakin äitini syntynyt 50-luvulla ja hänen mielestään naisten pitäisi hoitaa kotia/tehdä pienipalkkaista työtä loppuelämänsä. Heidän nuoruudessaan nuoruus vietettiin lasin äärellä.
Hyi mikä kiusaava käntty! Lopettakaa yhteydenpito, tuo on tarkoituksellista kettuilua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit sanonut että anteeksi kuinka, olisitte poistuneet ja lopettaneet yhteydenpidon, kunnes pyytää anteeksi.
Unohda koko juttu. Vanha koira ei opi uusia temppuja.
Paljon onnea lapselle!